Onko vessanpöntöllä istuessa kulunut taas kunnon tovi, mutta mitään ei tapahdu?

Et ole ainoa – ummetus on yleinen vaiva. Jos ulostaa harvemmin kuin kolme kertaa viikossa tai ulosteet muuttuvat koviksi ja papanamaisiksi, kyseessä on tavallisesti ummetus. Myös vatsakivut ja tunne siitä, ettei suoli tyhjene kunnolla, viittaavat ummetukseen.

Yleensä ummetus johtuu riittämättömästä kuidun saannista, liian vähäisestä liikunnasta tai liian vähäisestä juomisesta.

Joskus taustalla voi olla myös sairauksia, kuten keliakia. Ummetus on hyvin tavallinen oire myös ärtyvän suolen oireyhtymässä (IBS).

Raskaus ja ikääntyminen altistavat ummetukselle. Myös monet leikki-ikäiset lapset kärsivät ummetuksesta.

Vatsalle on hyväksi opetella säännöllistä rytmiä vessassa käymiseen.

Kuituvalmisteilla eroon ummetuksesta

Elämäntapamuutokset auttavat tavallisesti selättämään ummetuksen. Pikaisempaa helpotusta vatsanpuruihin voi saada erilaisista kuituvalmisteista, kuten psylliumista tai pellavarouheesta. Niitä saa sekä apteekeista että suurista elintarvikekaupoista.

Psyllium on valmistettu ratamon siemenkuorista. Sitä käytetään myös gluteenittomaan leivontaan. Sopiva annostus on yhdestä kahteen teelusikallista päivässä. Psyllium lisää ulosteen määrää ja helpottaa siten ummetusta.

Myös pellavarouhe on kuiturikasta ja hellii siksi suolistoa. Pellavarouheessa on myös runsaasti elimistölle terveellisiä omega-3-rasvahappoja.

Pellava kerää kuitenkin siemeniinsä maaperän raskasmetalleja. Aikuinen voi nauttia pellavansiemeniä tai -rouhetta enintään kaksi ruokalusikallista päivässä, lapsi korkeintaan ruokalusikallisen. Raskaana ollessa pellavaa ei saa käyttää, eikä se sovi myöskään imeväisikäisille. 

Luumut ja maitohappobakteerit auttavat suolen toimintaa

Vanha kansa uskoi luumujen helpottavan ummetukseen – eikä suotta!

Luumut sisältävät kuitujen lisäksi muun muassa sorbitolia, joka nopeuttaa suolen toimintaa. Luumuja voi liottaa ensin vedessä ja syödä sitten liotusveden kanssa. Luumuja voi nauttia myös kuivattuina tai mehuna.

Myös viikunoilla on samanlaisia, vatsan toimintaa nopeuttavia ominaisuuksia kuin luumuilla.

Ummetuksesta kärsivä voi saada apua myös maitohappobakteereista. Maitohappobakteerit tasoittavat suoliston bakteerikantaa. Niitä voi nauttia esimerkiksi probiootti-jogurttien muodossa tai kapseleina.

Ummetuslääkkeet auttavat pikaisesti

Ummetukseen voi saada nopeaa apua myös itsehoitolääkkeillä. Laktuloosia tai makrogolia sisältävät lääkkeet lisäävät nesteen määrää paksusuolessa. Ne auttavat ummetukseen keskimäärin yhdessä tai kahdessa päivässä. Vaikeassa ummetuksessa kyseisiä lääkkeitä voi käyttää myös pitkään.

Laktuloosia ja makrogolia sisältävät lääkkeet sopivat myös raskaana olevalle. Ne eivät juurikaan imeydy suolistossa.

Sennosidi ja bisakodyyli puolestaan stimuloivat suolta. Sennosidia ja bisakodyylia sisältäviä lääkkeitä saa kuitenkin käyttää vain tilapäisesti, jotta suoli ei totu lääkkeen stimuloivaan vaikutukseen. Bisakodyylia sisältävillä peräruiskeilla ulostaminen käynnistyy yleensä jo alle tunnissa.

Mistä sitten tietää, milloin vatsanpurujen takia on syytä lähteä lääkäriin? Ummetuksen takia pitää hakeutua lääkärin vastaanotolle, jos itsehoito ei auta ja ummetus on jatkunut pitkään. Myös kovat vatsakivut tai jatkuvasti veriset ja limaiset ulosteet ovat ehdoton syy lääkärikäynnille.

Ehkäise ummetusta terveellisellä ruokavaliolla

Pitkällä tähtäimellä ummetuksen voi saada kuriin huolehtimalla riittävästä kuidun saannista.

Kuituja saa muun muassa täysjyväviljasta, papu- ja palkokasviksista sekä hedelmistä ja kasviksista.

Miten kuidut sitten helpottavat? Kuidut lisäävät ulosteen määrää ja kuohkeuttavat ulosteen rakennetta, minkä ansiosta uloste liikkuu suolessa sutjakkaasti. Kuidut huolehtivat samalla myös suoliston terveestä bakteerikannasta. Suositeltu päivittäinen kuitumäärä aikuiselle on 25–35 grammaa.

Päivittäisen kuitusuosituksen saa helpoiten täyteen käyttämällä ruis- ja täysjyväviljatuotteita. Sadassa grammassa ruisleseitä on 39 grammaa kuituja, kun puolestaan keitetyssä makaronissa on kuituja vain yksi gramma sataa grammaa kohden.

Nesteytys ja liikunta helpottavat oloa

Riittävän kuidun lisäksi kahdella muulla asialla on merkitystä ummetuksen selättämisessä: nesteytyksellä ja liikunnalla.

Riittävä neste auttaa pitämään ulosteen tarpeeksi kosteana, jotta se liikkuu suolessa ongelmitta. Aikuisen vedentarve on yhdestä kahteen litraa päivässä. Rankan jumppatunnin jälkeen vettä voi tarvita kuitenkin huomattavasti enemmän.

Liikunta aktivoi suolistoa, mikä auttaa ummetuksessa. Mikä tahansa liikunta auttaa – tärkeintä on löytää liikuntalaji, jota haluaa harrastaa säännöllisesti.

On hyvä opetella myös säännöllistä rytmiä vessassa käymiseen. Vatsaa voi opettaa toimimaan esimerkiksi heti aamiaisen jälkeen.

Torju ummetusta kuitupitoisilla ruoilla

  • Kauraleseet (kuitua 17,5 g/100 g)
  • Rusinat (kuitua 9,7 g/100 g)
  • Avokadot (kuitua 6,7 g/100 g)
  • Hasselpähkinät (kuitua 17,5 g/100 g)
  • Kidneypapu, keitetty (kuitua 7,4 g/100 g)

Teksti: Emmi Maaranen