Pieni lapsi ei välttämättä osaa kertoa, miksi on hankala olo. Vatsakivut, ruokahaluttomuus tai esimerkiksi kantapäiden päällä istuskelu voivat kieliä ummetuksesta. Tavallisimmin ummetus alkaa 2–4 vuoden iässä.
Lasten ulostamistiheys vaihtelee; imeväisillä se saattaa olla 3-5 kertaa ja isommilla lapsilla 1-2 kertaa vuorokaudessa. Lapsilla ummetus on useimmiten toiminnallista ja vain noin viidessä prosentissa tapauksista kyse on jostakin elimellisestä syystä. Jos lapsen vointi on hyvä, kasvu ja kehitys ovat normaaleja, suurta huolta ei yleensä ole.
Lapsen ummetuksen oireet
Jos ulostetta tulee harvemmin kuin kolme kertaa viikossa, uloste on kovaa tai toisaalta pientä nappulaa tai ulostetta tulee kerralla valtava määrä, voi olla syytä epäillä ummetusta. Lapsi voi myös vältellä kakkaamista, jos siitä on tullut kivuliasta tai hankalaa. Ummetusta voi olla, vaikka ulosteen koostumus olisi millaista tahansa ja vaikka sitä tulisi päivittäin.
Ummetus voi aiheuttaa muitakin oireita. Tukkeuma suolessa voi painaa virtsarakkoa niin, että lapsella tulee päiväkastelua, vaikka iän perusteella se olisi jo harvinaista. Toinen kiusallinen vaiva on tuhriminen, jolloin ulostetta valuu suolen liikkeiden pakottamana kovan ulostemassan ja suolen seinämän välistä tahattomasti housuihin. Ummetuksesta voikin seurata erilaisten oireiden kierre, joka hoitamattomana vain pahenee.
Lapsen ummetuksen syyt ja hoito
Lievät oireet voivat hoitua kotikonstein. Ummetuksen syynä on usein nesteen puute, kun lapsi ei juo riittävästi vettä. Maito ja mehut voivat jopa olla ummetuksen syynä. Kaikille lapsille riittää noin viidestä kuuteen desilitraa maitotuotteita päivässä, mutta muu juoma voisi hyvin olla vettä. Lisäksi liian vähäinen kuidun saanti voi aiheuttaa ongelmia ruuansulatuksessa ja suolistossa.
Kiire ja monet pieniltä tuntuvat asiat vaikuttavat lapsen vatsan toimintaan. Esimerkiksi muuttaminen tai hoitopaikan vaihdos saattaa vaatia totuttelua uusiin tapoihin ja aikatauluihin. Lapsi voi myös pidättää tahallaan, jos ulostaminen on sattunut tai siihen liittyen on tullut jotakin ikävää kommentointia. Vatsan ja suoliston oireilu saattaa myös periytyä suvussa.
Hoidon aluksi kannattaa varmistaa, että lapsi juo riittävästi vettä. Ruokavalinnoissa kannattaa suosia kuitupitoisia vaihtoehtoja, kuten täysjyväviljaa, ja ruoka-aikojen tulee olla säännölliset. Jos lapselle ei lounaalla maistu ruoka, tilannetta ei pidä mennä paikkaamaan ylimääräisillä välipaloilla. Vatsalle pitää tulla tutuksi normaali näläntunne, jotta rytmi saada normaaliksi. Vanha konsti mallasuute ei nykytiedon valossa auta kuin lumelääkkeenä.
Normaaliin ulostamiseen totuttelussa säännöllisyys auttaa. Kun on tietty aika, jolloin aina mennään pöntölle yrittämään ja lasta kannustetaan positiivisesti, ulostamisesta voi vähitellen tulla osa normaalia päivärytmiä. Ulostamistarve on suurimmillaan ruokailun jälkeen, joten lapsi on syytä totuttaa WC-käyntiin pääaterian jälkeen.
Milloin lääkäriin?
Jos lapsella esiintyy kipuja, tuhrimista on ilmennyt ainakin kuukauden ajan tai mikäli ulosteessa näkyy verta, on syytä lähteä lääkäriin.
Apteekista löytyy oireisiin apua, mutta valmisteiden käytössä on tärkeää noudattaa huolella pakkausselosteen ohjeita. Liian pienet lääkemäärät voivat hoitaa oireita vain osittain, jolloin oireiden helpottuessa ongelmaa ei hoideta kunnolla ja vaiva pitkittyy. Itsehoitolääkitystä tulee käyttää vain tilapäisesti. Jos lapsen ummetus pitkittyy, on syytä kääntyä lääkärin puoleen.
Toiminnallinen ummetus on lähes yhtä tavallista niin pojilla kuin tytöilläkin, mutta tuhrimista ilmenee enemmän pojilla.
Artikkelin asiantuntijana toimi uroterapeutti Riitta Koppeli.
