Tutkimusten mukaan traumaperäinen stressi eli normaalista poikkeavat elämäntapahtumat, työstressi, parisuhdeongelmat tai taloudellinen stressi voivat kaikki pitkällä aikavälillä lisätä valtimonkovettumataudin riskiä. Muutkin arjesta poikkeavat tilanteet voivat vaikuttaa sydän- ja verisuonisairauksien puhkeamiseen.

Stressin tarkkaa vaikutustapaa sydän- ja verisuonisairauksiin on tutkittu pitkään. Yhteys aivojen aktiivisuuden ja sydän- ja verisuonitapahtumien välillä on löydetty vasta hiljattain.

Mantelitumakkeen aktiivisuus liittyy sydänsairauden riskiin

Stressi vaikuttaa sydänsairauden riskiin ketjureaktion tavoin. Stressi saa aivoissa sijaitsevan mantelitumakkeen aktivoitumaan ja se viestittää keholle poikkeavasta tilanteesta. Stressiä kokeneilla henkilöillä mantelitumake on usein normaalia aktiviisempi. Samalla vapautuu elimistön tulehdusta lisääviä ainesosia, joiden vaikutuksesta esimerkiksi sydäninfarktin riski kasvaa. Kehon tulehdustilasta kertova veren CRP-arvo voi olla koholla.

Uuden tiedon valossa näyttäisi siis siltä, että aivojen mantelitumakkeen aktiivisuuden perusteella voidaan arvioida, miten pian sydänsairaus saattaa puhjeta - alle vuoden sisällä, yli vuoden kuluttua tai ei ehkä koskaan.

Stressinhallintakeinot sydänterveyden tueksi

Koska stressi itsessään lisää jo sydänsairauksien riskiä, stressin määrään ja siitä palautumiseen kannattaa kiinnittää ajoissa huomiota. Stressi voi oireilla monin tavoin. Tavallisia stressin oireita voivat olla esimerkiksi päänsärky, uupumus, masennus tai flunssakierre.

Myös unenpuutteella voi olla samankaltaisia vaikutuksia sydänterveyteen kuin stressillä. Siksi uniongelmiin kannattaa pyytää rohkeasti apua.

Stressinhallinnan opettaminen sydän- ja verisuonisairauksia poteville näyttäisi suojaavaan tulevilta sydäninfarkteilta. Seuraavista keinoista voi olla hyötyä stressinhallinnassa:

  • Tee itsellesi mieluisia asioita.
  • Jaa huolesi ystävien tai läheisten kanssa.
  • Suuntaa mielesi pois murehtimisesta.
  • Liiku säännöllisesti.

Lue lisää stressin vaikutuksesta sydän- ja verisuonisairauksiin.

Tutkimuksia aiheesta:

Wilbert-Lampen et al. 2008 Jan 31 31;358(5):475-83. Cardiovascular events during World Cup soccer.
Ahmadi N et al. 2011 Jul 1;108(1):29-33. Post-traumatic stress disorder, coronary atherosclerosis, and mortality.
Tawakol A et al. 2017 Feb 25;389(10071):834-845. Relation between resting amygdalar activity and cardiovascular events: a longitudinal and cohort study.