Vajaatoimintaa sairastavan tulisi välttää tupakointia. Alkoholia ei saisi käyttää kuin korkeintaan 1 ravintola-annos päivässä, eikä sitäkään päivittäin. Muiden sairauksien tai liiallisen alkoholin käytön seurauksena syntyneen vajaatoiminnan vuoksi voi olla välttämätöntä kieltäytyä alkoholista kokonaan.

Sekä lihas- että kestävyyskunnosta kannattaa pitää huolta oman voinnin mukaan. Liikuntaa voi harrastaa muulloin, paitsi taudin pahenemisvaiheissa.

Voit itse hoitaa itseäsi noudattamalla sydänystävällistä ruokavaliota ja liikkumalla vointisi mukaan.

Ruokavalion tulisi noudattaa sydänystävällisen ravitsemuksen periaatteita. Laihduttaminen saattaa helpottaa oloa, jos ylipainoa on reilusti. Toisaalta vaikeassa vajaatoiminnassa vaarana on pikemminkin vajaaravitsemus, liiallinen laihtuminen ja lihasten surkastuminen. Tällöin riittävään ravinnon ja etenkin valkuaisen saantiin tulee kiinnittää huomiota.

Suolan käyttö ja nesteen kertyminen

Suolan käyttöä tulee rajoittaa, koska se kerää elimistöön nestettä. Vaikka vaikeassa vajaatoiminnassa veren natriumpitoisuus (P-Na) on usein matala, se ei merkitse suolan puutetta. Jos nestettä nauttii tarpeettoman paljon, natriumarvot laskevat. Hoitona on nesterajoitus. Vaikeassa vajaatoiminnassa esiintyvää suolannälkää helpottaa asianmukainen lääkehoito.

Lievässä vajaatoiminnassa nesteitä voi nauttia omien tuntemusten mukaan. Vaikeassa vajaatoiminnassa vuorokauden nesterajoitus on 1,5—2 litraa, erityisesti, jos natrium-arvot laskevat helposti.

Sydämen vajaatoimintaa sairastavan on seurattava painoa säännölllisesti. Vaa’alla kannattaa käydä samaan aikaan päivästä, yleensä aamuisin. Jos paino nousee nopeasti, se johtuu nesteen kertymisestä. Noin puoli kiloa vuorokaudessa, 2 kg kolmessa vuorokaudessa tai 5 kg viikossa on nopeaa painonnousua. Lievässä vajaatoiminnassa riittää punnitus kerran viikossa, pahenemisvaiheessa.

Sauna

Kohtuullinen saunominen sopii hyvin myös vajaatoimintapotilaalle, sillä saunan mieto lämpö laajentaa verisuonia, mikä puolestaan laskee verenpainetta. Kovaa löylyä kannattaa kuitenkin välttää.

Lämpötilaeroihin on syytä totutella rauhallisesti, sillä nopeat vaihtelut voivat rasittaa sydäntä. Kuumasta saunasta ei saa koskaan mennä suoraan kylmään veteen tai lumihankeen.

Tulehdusten ehkäisy ja hoito

Erilaiset tulehdukset voivat rasittaa sydäntä, joten niiden ennaltaehkäisy ja hoito vähentävät riskiä joutua sairaalaan. Hengitys- ja virtsatietulehdukset sekä ientulehdukset pitää hoitaa huolellisesti. Tulehduskipulääkkeiden käyttöä on kuitenkin syytä välttää, sillä ne saattavat pahentaa vajaatoimintaa. Lääkärisi neuvoo, mitä kipulääkettä voit tarvittaessa käyttää.

Vajaatoimintapotilaan on hyvä ottaa vuosittainen kausi-influenssarokote. Sydänpotilas saa rokotteen maksutta omasta terveyskeskuksestaan.

Läppävika, sydämen tekoläppä tai synnynnäinen sydänvika on muistettava mainita aina hammaslääkäriin, lääkärin vastaanotolle tai johonkin toimenpiteeseen mennessä. Kyseiset sairaudet aiheuttavat riskin bakteerien aiheuttamaan läpän tulehdukseen eli endokardiittiin, mikäli bakteereita pääsee verenkiertoon esimerkiksi hampaisiin kohdistuvan, tai muun toimenpiteen aikana.

Seksi

Sydämen vajaatoiminta ei ole esteenä seksuaaliselle kanssakäymiselle, ellei se ole fyysisesti liian kuormittavaa sydämelle. Rasitusta voi yrittää välttää muun muassa yhdyntäasennon valinnalla. On hyvä muistaa, että seksi ei rasita sydäntä sen enempää kuin parin kerrosvälin nouseminen portaissa. Monet arkiaskareet saattavat olla paljon rasittavampia. Lääkehoito ja yleinen väsymys vaikuttavat asiaan, joten sairaudesta ja seksuaalisuudesta kannattaa keskustella kumppanin kanssa hienovaraisesti.

Alkoholi

Vajaatoimintapotilaan on syytä käyttää alkoholia vain harkitusti suositusten alarajojen mukaan. Voit esimerkiksi kokeilla, onko silloin tällöin nautittu lasillinen juhlajuomana sinulle sopiva annos. Jos sydämen vajaatoiminnan syy on alkoholin liikakäyttö, alkoholin käytöstä tulisi luopua kokonaan. Tällöin alkoholin aiheuttama vajaatoiminta voi oleellisesti korjautua.

Alkoholi altistaa rytmihäiriöille ja kuormittaa sydäntä kohtuuttomasti.

Alkoholi nostaa sykettä, kuormittaa sydäntä, altistaa sydämen hapenpuutteelle sekä liiallisesti käytettynä voi johtaa rytmihäiriöihin. Alkoholijuomat voivat myös lihottaa. Alkoholia ei tulisi nauttia päivittäin ja kerta-annostenkin olisi syytä jäädä korkeintaan pariin ravintola-annokseen. Yksi ravintola-annos vastaa pulloa keskiolutta, 12 cl lasillista viiniä tai 4 cl viinaa. 

Pitkään kestänyt alkoholinkäyttö voi aiheuttaa sydänlihasvaurion. Runsas alkoholinkäyttö lisää rytmihäiriöriskiä, aiheuttaa keskivartalolihavuutta ja heikentää sokeritasapainoa.

Tupakointi

Tupakointi on suuri lisärasitus sydämen vajaatoiminnalle. Tupakointi supistaa verisuonia sekä lisää veritulpan riskiä ja rytmihäiriöitä. Nikotiini nostaa sykettä ja verenpainetta. Häkä aiheuttaa hapenpuutetta. Vajaatoimintapotilaille suositellaankin tupakoinnin lopettamista.

Liikunta

Liikunta sopii kaikille sydänpotilaille, kunhan kuuntelee omaa kehoaan ja tietää, milloin ei kannata harjoitella tai mitkä lajit eivät sovi sydänsairaalle.

Säännöllisen liikunnan on todettu useimmissa tutkimuksissa parantavan vajaatoimintaa sairastavan potilaan fyysistä suorituskykyä ja elämänlaatua. Huono fyysinen kunto voi aiheuttaa hengenahdistusta, uupumusta ja yskää, kuten vajaatoimintakin. Liikunta vähentää vajaatoiminnan oireita sekä keventää sydämen kuormitusta parantamalla verenkiertoa, lihaksiston aineenvaihduntaa ja keuhkojen toimintaa.

Säännöllinen liikunta parantaa usein suorituskykyä ja elämänlaatua.

Aktiivisen liikunnan voi aloittaa, kun sairaus on ollut vakaa vähintään kolme viikkoa ja paino on pysynyt tasapainossa viimeisten viikkojen ajan eli liiallista nestettä ei ole kertynyt elimistöön. Parhaita liikuntamuotoja vajaatoimintapotilaille ovat muun muassa kävely, sauvakävely, hiihto, pyöräily ja kuntopyöräily.

Kestävyysliikuntaa on hyvä harrastaa noin 1,5 tuntia viikossa jaettuna kolmeen tai useampaan kertaan. Jo lyhytkin päivittäinen liikuntatuokio auttaa kohti tavoitetta. Päivittäinen liikuntasuoritus voi koostua useista lyhyemmistä jaksoista, kuten kävellen tehdyistä asiointimatkoista. Liikunta ei saisi olla liian kuormittavaa. Voit keskustella lääkärisi kanssa itsellesi sopivasta kuormittavuuden tasosta.

Kannattaa muistaa, ettei liikuntaharrastusta aloita heti liian kuormittavasti. Lisää harjoitusten kestoa ja kuormitusta vähitellen.

Lisäksi on suositeltavaa tehdä 1–2 kertaa viikossa 30–45 minuutin lihaskuntoharjoitus. Nämä määrät ovat vain tavoitteellisia, eikä niihin tarvitse yltää heti. Jos sairaus ei ole tasapainossa tai liikunnan aloittamiseen liittyy muita kysymyksiä, asiasta kannattaa aina keskustella oman lääkärin kanssa.

Sydänsairaan kannattaa aina liikkua rauhallisesti ja omaa kehoaan kuunnellen. Liikuntasuorituksen kestoa kannattaa lyhentää tai rasitusta keventää, jos liikunta väsyttää kohtuuttomasti tai siitä ei palaudu normaalisti. Asiasta voi myös keskustella lääkärin kanssa. Tilanne kannattaa selvittää lääkärin kanssa myös silloin, jos paino nousee nopeasti, ilmenee uusia oireita, oireiden pahenemista tai sairaus on muuten huonossa hoitotasapainossa. Liikunta on tällöin syytä keskeyttää toistaiseksi. Myöskään flunssan tai muun infektion aikana ei kannata liikkua.