Näet, miten saavutat tavoitearvot ja miten hoidon sujuminen vaikuttaa elämänlaatuun. Pitkäjänteisellä omaseurannalla on diabeteksen hoidossa merkittävä rooli lääkärissä suoritettavien kontrollikäyntien lisäksi.
Verensokerin omatoiminen mittaaminen
Seurannan tiheyteen vaikuttavat hoidon tavoitteet, käytetty lääkitys, sokeritasapaino ja elämäntilanne. Seurannasta sovitaan aina hoitavan lääkärin ja diabeteshoitajan kanssa.
Omaseurantaa ei tarvita, jos pitkäsokeri (HbA1c) on tavoitteen mukainen eikä diabeetikko käytä liian matalalle veren glukoosille (hypoglykemialle) altistavia lääkkeitä.
Verensokeri saattaa vaihdella tablettilääkityksen aloittamisen jälkeenkin. Silloin on hyvä huomioida, tapahtuuko näin ruokailun yhteydessä vai paastotilassa, jotta tämä voidaan ottaa hoidossa huomioon.
Insuliinihoitoisen diabeetikon tulee tehdä omamittauksia vähintään aamulla herätessä, illalla nukkumaan mennessä ja ennen aterioita. Mittarin ja opastuksen sen käyttöön saa diabeteshoitajalta omasta terveyskeskuksestaan.
Tulosta täältä verensokerin seurantataulukko hoitosi tueksi.
Diabeteksen hoito ei ole pelkkää lääkehoitoa vaan kokonaisvaltaista omasta hyvinvoinnista huolehtimista.
HbA1c eli sokerihemoglobiini, sokeriprosentti tai pitkäsokeri
Veren HbA1c-arvon mittauksella arvioidaan edeltävän 6—8 viikon keskimääräistä sokeripitoisuutta. Mitä suurempi HbA1c, sitä huonompi sokeritasapaino ja suurempi lisäsairauksien riski. Näyte otetaan joko laboratoriossa tai pikatestinä vastaanotolla, yleensä 3—6 kuukauden välein. Tavoitteet ovat yksilöllisiä. Yleensä HbA1c -arvo pyritään pitämään alle 53 millimoolin moolissa (mmol/mol, 7 %). Jos ei esiinny matalia verensokereita, tavoite voi olla pienempikin eli alle 47 mmol/mol (alle 6,5 %).
Verenpaineen seuranta
Verenpaineen seuranta on myös osa diabeteksen hoitoa, sillä tyypin 2 diabeetikoilla verenpaine on usein koholla. Verenpaineen hoitotavoite on alle 140/80 mmHg. Hoitaja mittaa verenpaineesi säännöllisesti vastaanottokäynneillä. Verenpainetta voit seurata myös omatoimisesti kotimittarilla, jolloin verenpaineen tavoitearvot ovat noin 5/5 mmHg pienemmät.
Kontrollikäynnit
Kontrollikäynnillä käydään läpi elämäntilanteesi, lisäsairauksien riskitekijät, oireet, verensokerin omaseuranta-arvot ja muut tutkimustulokset. Omahoidon toteutumista ja hoitoväsymystä käsitellään myös vastaanotolla. Lisäksi painosi ja vyötärönympäryksesi mitataan ja painoindeksi (BMI) lasketaan kontrollikäynnin yhteydessä.
Lisäksi kontrollikäynneillä tutkitaan jalkojen pulssit, lämpötila ja tuntoaisti. Jos olet insuliinihoidossa, sinulta tarkistetaan myös pistopaikkojen kunto ja tarvittaessa pistostekniikka. Verenpaineesi mitataan, sykkeesi tunnustellaan ja ajoterveytesi tarkistetaan. Suun kunto tarkistetaan hieman harvemmin, noin vuoden välein. Näkösi ja silmänpohjasi tulee tutkia yleensä vähintään 1—3 vuoden välein, tarvittaessa useammin. Käyntien väliä tulee tihentää yksilöllisesti, jos ongelmia ilmenee.
Sinun tulisi käydä kontrollissa 6–12 kuukauden välein, jos diabeteksesi on hyvässä hoitotasapainossa. Seurantakäyntejä on tarpeen tihentää, jos et ole hoitotavoitteessasi.
Yleensä kontrollikäynneillä otetaan myös erilaisia laboratoriokokeita. Veren rasva-arvoista sinulta tarkistetaan kokonais-, HDL- ja LDL-kolesteroli sekä triglyseridit. Myös munuaistesi toiminta tulee tarkistaa. Lisäksi sinulta otetaan normaali virtsakoe tulehdusten poissulkemiseksi.
Lataa täältä tulostettava diabeteksen seurantataulukko (pdf)
Säännöllisten seurantakäyntien sisällöt
Lähde: Diabetes: Käypä hoito -suositus, 2018. Haettu 30.4.2020. www.kaypahoito.fi
