Kutinaa, hilseilyä, kuivuutta ja punoitusta – atooppinen ihottuma on monessa lapsiperheessä tuttu vaiva. Tarkalleen ottaen sitä on 10–20 prosentilla lapsista.

Ero kuivan ja atooppisen ihon välillä on häilyvä, mutta pääsääntöisesti atooppisesta ihottumasta puhutaan silloin, kun iho kutisee, ihottumaan liittyy tulehdusta ja tila aaltoilee. Iholla on hyviä ja huonoja päiviä, eikä niiden aiheuttajaa aina löydy.

Kuitenkin se tiedetään, että hyvä ja johdonmukainen hoito vähentää niin ihon tulehdusreaktiota kuin siitä johtuvaa kutinaakin.

Atooppinen ihottuma muuttuu usein iän myötä

Atooppinen ihottuma oireilee eri ikäisillä lapsilla eri tavoin. Vauvoilla ihottuma lähtee usein kasvoilta ja poskilta ja sitä voi olla lähes missä tahansa, mutta ei vaippa-alueella. Leikki-iässä ihottuma painottuu raajoihin, kaulalle ja niskaan, kun taas kouluikäisillä sitä on yleensä taipeissa, käsissä ja jaloissa.

Pojilla ihottumaa on useimmin käsissä kun taas tytöillä kutiava ihottuma voi peittää reidet ja pakarat. Iän lisäksi vuodenaika vaikuttaa: usein iho voi kesällä paremmin.

”Talvella kuiva ja kylmä ilma voi laukaista ihottuman pahenemisen. Herkkä iho pitää huonommin kosteutta ja myös esimerkiksi hikoilu ja mekaaninen ärsytys voivat pahentaa tilannetta”, sanoo lastentautien erikoislääkäri Maria Enlund-Cerullo Mehiläisestä.

Usein atopia lievenee tai loppuu iän myötä, mutta toisaalta se voi myös tauon jälkeen palata.

”Iho voi myös myöhemmin kuivua ja tarvita perusrasvausta herkemmin kuin muilla ihmisillä”, Enlund-Cerullo sanoo.

Näin hoidat vauvan ja lapsen atooppista ihottumaa:

1. Rasvaa iho perusvoiteella 1–2 kertaa päivässä. Tämä hillitsee ihon kuivumista ja kutinaa. Jatka rasvaamista silloinkin, kun iho on hyvässä kunnossa. Näin ehkäiset ihottuman pahenemista, infektioriskiä ja kutinaa.

2. Vaihda voide tarpeen mukaan. Iho voi tarvita talvella paksun ja kesällä kevyemmän tuotteen. Jos iho on tunnin kuluttua rasvaamisesta pintakuiva, on rasvaisempi voide yleensä paikallaan.

3. Rasvaa ihoa pahenemisvaiheessa lääkärin ohjeen mukaisesti kortisonivoiteella, joka hoitaa ärtynyttä ja tulehtunutta ihoa. Mitä aikaisemmin kortisonihoidon aloitat, sitä nopeammin iho rauhoittuu. Vauvoille ja pienille lapsille suositellaan yleensä mietoa kortisonivoidetta enintään viikon jaksoissa, kun taas isommilla lapsilla voi tarpeen mukaan käyttää myös keskivahvoja tai vahvoja voiteita kahdenkin viikon jaksoissa. Tämän jälkeen kortisonista pidetään vähintään hoitojakson pituinen tauko, sillä pitkään jatkuvassa käytössä se voi ohentaa ihoa.

4. Käytä kortisonivoiteen rinnalla myös perusrasvaa. Pidä kortisonin ja perusvoiteen välillä mieluusti noin tunnin väli tai vähintään niin pitkä tauko, että ensimmäinen rasvoista on imeytynyt.

5. Pese ihoa normaalisti. Näin hiki, lika, bakteerit ja karsta eivät ärsytä ihoa. Mieto pesuneste, vesi tai perusrasva ovat hellävaraisia vaihtoehtoja, mutta tulehtunutta ihoa voi pestä myös saippualla. Rasvaa hieman kostea iho pesun jälkeen.

Mitä tehdä, jos lapsen ihottuman hoito on vaikeaa?

1. Tee ihon rasvaamisesta kiireetön päivittäinen rutiini, jota jatketaan silloinkin, kun iho on hyvässä kunnossa. Näin rasvaamisesta ei tule liian iso tai erikoinen juttu. Rasvaamisen voit yhdistää päivän muihin mukaviin hetkiin, esimerkiksi iltakylpyyn.

2. Vauva rauhoittuu rasvaamiseen, kun pysyt itse rauhallisena ja iloisena. Katsekontakti, lorut ja laulut tekevät rasvaamisesta positiivisen, yhteisen hierontahetken.

3. Selitä leikki- tai kouluikäiselle lapselle, miksi rasvaa laitetaan, ja tarkkailkaa yhdessä sitä, miten sen käyttäminen parantaa oloa. Myös pieni palkinto voi motivoida rasvaamiseen: sen päätteeksi lapsi voi esimerkiksi saada tarran tarravihkoon tai pienen terveellisen herkun.

Asiantuntijana lastentautien erikoislääkäri Maria Enlund-Cerullo, Mehiläinen

Teksti Anne Ventelä