Hiukset ovat latteat ja muutenkin kovin elottoman näköiset. Erilaiset hiusongelmat ovat varsin yleisiä, mutta onneksi hiusten kuntoon voi vaikuttaa osittain myös itse. Hiusongelmat voivat johtua niin stressistä, hormonien heittelystä, ihottumasta kuin yksipuolisesta ruokavaliosta. Tärkeintä on selvittää syy hiusten huonon kunnon takana.

Värjääminen voi vahingoittaa hiusta

Hiusten huono kunto johtuu hyvin usein erilaisista hiuksia vaurioittavista käsittelyistä – niin ihania kuin erilaiset käsittelyt ovatkin. Vaurioittavia käsittelyjä ovat esimerkiksi hiusten kihartaminen, suoristus ja kuivaaminen. Myös hiusten värjäämisessä ja permanenteissa käytetyt aineet voivat vaurioittaa hiusta.

Käsittelyt voivat aiheuttaa esimerkiksi hiusten katkeilua, kuivumista ja kiillottomuutta, jotka kannattaa selvittää.

Vitamiinit auttavat hiusta kasvamaan

Hyvinvoivalla ihmisellä on tavallisesti myös hyvinvoivat hiukset: hius tarvitsee ravintoaineita ja vitamiineja tervettä kasvua varten. Hiukset ovat 80-prosenttisesti keratiiniproteiinia, minkä vuoksi hius tarvitsee monipuolisen ruokavalion kasvaakseen. Normaali, terveellinen ruokavalio sisältää yleensä tarpeeksi ravintoaineita myös hiusten tarpeiksi.

Erityisiä ravintoaineita, jotka edistävät hiusten pysymistä normaaleina, ovat esimerkiksi sinkki, seleeni ja B-vitamiineihin kuuluva biotiini. Ravintoaineet vaikuttavat hiusten kykyyn kasvaa, mutta hiusten kasvunopeutta ne eivät vauhdita. Kasvunopeus on geneettinen ominaisuus.

Terveellinen ruokavalio takaa hiusten vaatimat ravintoaineet. Esimerkiksi sisäelimet, soijapavut ja täysjyväviljat ovat hyviä biotiinin lähteitä. Seleeniä saa esimerkiksi täysjyväviljasta.

Stressi ja hormonit saattavat pudottaa hiukset

On varsin tavallista, että esimerkiksi raskauden jälkeen hiuksia lähtee paljon. Voi tuntua siltä kuin koko asunto olisi täynnä pelkkää irronnutta hiusta! Tällöin puhutaan telogeenivaiheen hiuskadosta, joka on normaalia ja rauhoittuu onneksi itsekseen.

Aiheeseen liittyvää

Telogeenivaiheen hiuskatoa voi edeltää myös muutamia kuukausia aikaisemmin sairastettu vaikea infektio. Myös leikkaus, voimakas stressi tai jokin muu elimistöä rasittava tilanne voivat laukaista telogeenivaiheen hiuskadon. Vaiva on varsin yleinen. Hiustenlähtö kestää kolmesta neljään kuukautta. Lääkäriin voi hakeutua, jos hiustenlähtö pitkittyy, hiuspohjaan tulee kaljuja alueita tai asia painaa hurjasti mieltä.

Hiustenlähtö voi olla myös perinnöllistä

Eiväthän naiset voi kärsiä perinnöllisestä hiustenlähdöstä? Kyllä vain voivat! Naisten perinnöllinen hiustenlähtö on kuitenkin miehiä lievempää. Naistyyppisessä hiustenlähdössä hiukset harvenevat pikkuhiljaa päälaen alueella. Merkittävää hiustenlähtöä ei välttämättä ole.

Apteekista saatava lääkevalmiste minoksidiili voi auttaa perinnölliseen hiustenlähtöön. Lääkäri voi myös määrätä anti-androgeenisia lääkkeitä, kuten yhdistelmähormoneita tai spironolaktonia, hiustenlähdön hillitsemiseen.

Joskus syy kitukasvuisille hiuksille löytyy päänahasta.

Rasvoittuvaan päänahkaan liittyvä seborrea – hilseilevä ja kutiava tali-ihottuma – voi heikentää hiusten kasvua ja aiheuttaa hiustenlähtöä. Rasvoittuva hiuspohja kannattaa pestä joka päivä, jotta talin määrä vähenee. Tarvittaessa voi käyttää hilsesampoota.

Aiheeseen liittyviä artikkeleita:
19.8.2019 Hiusten hyvinvointi
Tavoitteena hiusten ja kynsien kasvu
Hiukset Pohjolan ilmastossa
12.2.2015 Hiusten hyvinvointi
Terveet hiukset Pohjolan ilmastossa

Hoida hiuksia oikein

  • Käytä omalle päänahallesi sopivaa sampoota.
  • Hiukset voi pestä joka päivä, jos päänahka on rasvoittuva.
  • Harjaa hiukset varovasti. Jos latvoissa on takkuja, pidä harjauksen aikana hiuksista hellästi kiinni.
  • Älä mene nukkumaan märillä hiuksilla.
  • Vältä hiusten turhaa kuivaamista ja käsittelyä.
  • Kuivien latvojen leikkaus tekee hiuksista terveen näköiset ja ryhdikkäät.
  • Kysy apteekista hiusten hyvinvointia tukevia hoitotuotteita ja ravintolisiä.

Teksti: Emmi Maaranen