Artikkelin sisältö ja pikalinkit

Verenpaineen mittaaminen

Korkea verenpaine rasittaa sydäntä ja verisuonia. Kyseessä on salakavala vaiva, sillä kohonnut paine ei välttämättä oireile mitenkään. Sen saa selville vain mittaamalla.

Verenpainetta mitataan lääkärin ja hoitajan vastaanotolla, omamittauspisteissä, apteekeissa ja joskus joukkotapahtumissa. Omaseuranta kotona eli kotimittaukset ovat nousseet keskeiseksi verenpaineen seurantamenetelmäksi. Olipa mittauspaikka mikä tahansa, laadukas mittari ja oikea mittaustapa ovat avainasemassa luotettavien tulosten saamiseksi.

Oma verenpainemittari on hyvä tarkistuttaa joka toinen vuosi. Se voidaan tarkistaa joko terveyskeskuksessa tai liikkeessä, josta laite on hankittu. Vain hyvin pienet eroavaisuudet hyväksytään. Kotikäyttöisiä mittareita ei voi korjata, joten jos tuloksissa on poikkeamia, tulee ostaa uusi laite.

Poikkeamat tuloksissa voi minimoida noudattamalla seuraavia ohjeita:

  • Varmista, että verenpaine on sama molemmista käsistä mitattuna. Jos yläpaineet eroavat keskimäärin yli 10 mmHg, jatkossa mitataan korkeamman paineen puoleisesta kädestä. Muuten voidaan mitata kummasta kädestä tahansa.
  • Mittausta edeltävän puolen tunnin aikana vältetään raskasta liikuntaa, tupakointia ja kofeiinipitoisten juomien nauttimista (kahvi, tee, kolajuomat).
  • Mittaus tehdään mitattavan rennosti istuessa. Mittauskäsi voi levätä pöydällä. 
  • Varmistetaan, että olkavarren ympärille kiedottava mansetti on niin suuri, että se ympäröi olkavarren. Mansetin tulee olla sydämen tasolla.
  • Kun mansetti on kiedottu olkavarren ympärille, istutaan rauhassa 5 minuuttia.
  • Vasta näiden toimenpiteiden jälkeen verenpaine mitataan vähintään kaksi kertaa. Mittausten välissä on hyvä pitää 1—2 minuutin tauko.
  • Lopullinen tulos on ylä- ja alapaineiden tuloksista lasketut keskiarvot.
Koska kohonnut verenpaine on usein oireeton, säännöllinen verenpaineen mittaaminen on ainoa tapa seurata verenpaineen kehitystä

Verenpaineen luontaisen vaihtelevuuden vuoksi oikea kuva vallitsevasta painetasosta saadaan mittaamalla useita kertoja. Suosituksena on toteuttaa mittaus neljänä peräkkäisenä päivänä aamuin illoin ja laskea tehtyjen mittausten keskiarvot.

Verenpaine arvot

Verenpaine ilmoitetaan kaksiosaisena lukemana, ja mittayksikkönä on elohopeamillimetri eli mmHg. Ensimmäinen luku eli niin sanottu yläpaine kertoo paineen sydämen supistuessa ja jälkimmäinen eli alapaine lepovaiheen aikana.

Normaalina verenpaineena pidetään lukemaa, joka on alle 130/85 mmHg, ja ihannepaine on alle 120/80 mmHg. Nämä pätevät iästä ja sukupuolesta riippumatta. Naisilla ja miehillä käytetään samoja verenpaineen viitearvoja. Vaikka verenpainetauti on yleisempää vanhemmilla kuin nuoremmilla, iällä ei ole kovin suurta merkitystä. Vain yli 80-vuotiailla tavoitetaso on jonkin verran muita korkeampi.Täten esimerkiksi 30, 50 ja 70-vuotiailla pätevät samat verenpaineen viitearvot.

Jos verenpaine on levossa jatkuvasti yli 140/90 mmHg, kyse on kohonneesta verenpaineesta eli hypertensiosta, jolloin siis sydän- ja verisuonitautien vaara kasvaa.

Alhainen verenpaine aiheuttaa harvemmin haittaa. Perusterveen nuoren tai keski-ikäisen ei tarvitse huolestua, jos yläpaine on 100 mmHg tai jopa alhaisempi, jos oireita ei ole.

Jos on todettu matala verenpaine ja huimausta esiintyy huolestuttavassa määrin, on syytä hakeutua hoitoon. Iäkkäämmillä matala verenpaine johtuu usein verisuonten tai sydämen sairaudesta.

Verenpaineen taso Yläpaine/ systolinen (mmHg) Alapaine/ diastolinen (mmHg)
Ihanteellinen <120 <80
Normaali 120-129 80-84
Tyydyttävä, korkea normaali 130-139 85-89
Lievästi kohonnut 140-159 90-99
Kohtalaisesti kohonnut 160-179 100-109
Huomattavasti kohonnut ≥180 ≥110

Kotimittaukset antavat yleensä hieman matalammat tulokset kuin ammattilaisten mittaukset. Siksi tärkeintä korkean verenpaineen raja-arvoa, 140/90 mmHg, vastaa kotimittauksissa 135/85 mmHg.

Miten matala verenpaine määritellään, lue lisää täältä!

Huomioi myös yksilölliset hoitotavoitteet:

  • Diabeetikot: alle 140/80 mmHg (kotitaso alle 135/80 mmHg) tai alle 130/80 mmHg (kotitaso alle 125/80 mmHg), jos tavoite on haitoitta toteutettavissa
  • Diabetekseen liittyvä munuaissairaus (nefropatia):
    alle 130/80 mmHg (kotitaso alle 125/80 mmHg), kun
    munuaissairauteen liittyy albumiinin erittyminen virtsaan ja tavoite on haitoitta toteutettavissa
  • Yli 80-vuotiaat: alle 150/90 mmHg (kotitaso alle 140/85 mmHg), yksilöllisesti matalampikin tavoitetaso mahdollinen
  • Suuri tautiriski: alle 130/80 mmHg (kotitaso alle 125/80 mmHg), jos tavoite on haitoitta toteutettavissa

Yksilölliset tavoitearvosi saattavat poiketa näistä, jos sinulla on lisäsairauksia. Keskustele tavoitearvostasi aina lääkärisi tai hoitajasi kanssa.

Voit myös ladata tulostettavan verenpainetaulukon (pdf).

Ortostaattinen koe

Jos henkilöllä esiintyy matalaa verenpainetta tai huimausta esimerkiksi seisomaan noustessa, asia voidaan selvittää niin sanotulla ortostaattisella kokeella. Tällöin verenpaine mitataan makuulla sekä 1 ja 3 minuutin kuluttua makuulta nousemisen jälkeen. Jos pystyyn noustessa esiintyy huimausta ja verenpaine laskee seistessä noin 20 mmHg (elohopeamillimetriä) tai enemmän, huimaus johtuu todennäköisesti liian alhaisesta verenpaineesta eli ortostaattisesta hypotensiosta.

Tiedosta ja ennaltaehkäise haitat

Kun tiedät verenpaine- ja kolesteroliarvosi, voit laskea riskisi sairastua sydäninfarktiin tai vakavaan aivoverenkiertohäiriöön Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FINRISKI-laskurilla. Laskuri kertoo sairastumisriskisi prosentteina.

Jos elämäntapamuutokset eivät auta laskemaan kohonnutta verenpainetta, tarvitaan verenpainelääkkeitä. Lue täältä verenpaineen lääkehoidosta!