Artikkelin sisältö ja pikalinkit

Valtimotauti

Valtimotauti eli ateroskleroosi tarkoittaa verta kuljettavien valtimoiden ahtautumista, jonka seurauksena veren kulku suonessa häiriintyy.

Kudokset tarvitsevat jatkuvasti happea ja ravintoa, joita ne saavat valtimoiden kuljettamasta verestä. Kun valtimon ahtautuminen hidastaa veren virtausta, hapen saanti vähenee.

Sydämen valtimon (sepelvaltimon) osittainen tukkeutuminen liian vähäisen hapen saannin seurauksena aiheuttaa rasituskipua rinnassa. Jos taas sepelvaltimo tukkeutuu kokonaan, seurauksena on kudoksen solujen kuolema eli kuolio, joka johtaa sydäninfarktiin. Valtimotauti kehittyy usein myös aivovaltimoihin, joiden tukkeutuminen johtaa aivohalvaukseen. Alaraajojen valtimoiden ahtautuminen aiheuttaa taas katkokävelyn ja pahimmassa tapauksessa jalka menee kuolioon.

Terveellisillä elämäntavoilla voi itse vaikuttaa merkittävästi valtimotaudin riskitekijöihin ja sairastumisvaaraan.

Valtimotaudin kehittymiseen liittyvät usein ihmisen elämäntavat, mutta myös perinnöllisellä alttiudella on osuutta asiaan. Valtimotaudin kolme pääasiallista riskitekijää ovat tupakointi, kohonnut kolesteroli ja kohonnut verenpaine. Muita riskitekijöitä ovat muun muassa sairastuminen tyypin 2 diabetekseen ja ylipaino. Valtimotaudin vaara lisääntyy jyrkästi, jos potilaalla on useita riskitekijöitä samaan aikaan.

Sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminnassa sydänlihas ei pysty normaalisti pumppaamaan verta valtimoihin. Vajaatoiminta ei ole itsenäinen sairaus, vaan useat eri sydänsairaudet voivat aiheuttaa sen.

Yleisimmät sydämen vajaatoiminnan syyt ovat kohonnut verenpaine ja sydäninfarkti. Myös muut sydänsairaudet saattavat aiheuttaa sydämen vajaatoiminnan.

Sydämessä on kaksi erillistä osaa, sydämen oikea puoli ja vasen puoli. Oikean puolen tehtävä on pumpata vähähappista laskimoverta keuhkoihin hapettumaan. Vasemman puolen tehtävänä taas on pumpata keuhkoista tulevaa hapettunutta verta aorttaan ja sitä kautta kaikkialle elimistöön.

Sydämen vajaatoiminnan kehittymistä on mahdollista itse hidastaa terveellisillä elämäntavoilla, jotka vähentävät kohonneen verenpaineen ja valtimotaudin vaaraa.

Sydämen vajaatoiminnan oireet ovat erilaiset riippuen siitä, kummassa sydämen puoliskossa vajaatoiminta ilmenee. Yleisempi on sydämen vasemman puoliskon vajaatoiminta, jonka pääasiallinen oire on hengenahdistus, joka ilmenee fyysisen rasituksen yhteydessä. Ahdistus aiheutuu verentungoksesta keuhkoissa, sillä sydänlihas ei jaksa pumpata keuhkoista tulevaa verta riittävästi eteenpäin. Verentungos ja ahdistus ovat pahempia makuulla, istuma-asento yleensä helpottaa.

Sydämen oikean puolen vajaatoiminnassa taas tyypillinen oire on turvotus etenkin nilkoissa ja säärissä. Tämä johtuu nesteen kertymisestä kudoksiin.

Diabetes

Diabetes on aineenvaihduntasairaus, jossa verensokeri kohoaa ja sokeria erittyy virtsaan.

Taudin oireita voivat olla jano, lisääntynyt virtsamäärä, väsymys ja laihtuminen. Sairaus jaetaan perinteisesti kahteen päämuotoon: tyypin 1 eli nuoruustypin ja tyypin 2 eli aikuistyypin diabetekseen, joihin kumpaankin liittyy vakavien lisäsairauksien vaara.

Kohonnut verenpaine ja diabetes ovat vaarallinen yhdistelmä. Yli puolella tyypin 2 ja joka kolmannella tyypin 1 diabeetikoista on liian korkea verenpaine, joka usein liittyy munuaisten vaurioitumiseen. Kohonneen verenpaineen hoito ja ennaltaehkäisy vähentävät vaaraa sairastua tyypin 2 diabetekseen. Tehokas kohonneen verenpaineen alentaminen vähentää merkittävästi myös diabetekseen kuuluvien valtimo- ja hiussuonisairauksien riskiä.

Tyypin 2 diabeteksen riskitekijät ovat pitkälti samat kuin kohonneessa verenpaineessakin.

Elämäntapojen lisäksi tyypin 2 diabetekselle altistaa myös perinnöllinen taipumus, joka on noin kolmasosalla kaikista ihmisistä. Taipumus voi muuttua diabetekseksi muun muassa seuraavista syistä: ylipaino (erityisesti keskivartalolihavuus), liikunnan vähyys, runsasrasvainen ja vähäkuituinen ravinto, ikääntyminen, tupakointi, runsas alkoholinkäyttö ja stressi. Testaa, onko sinulla kohonnut riski sairastua kakkostyypin diabetekseen.

Munuaisten vajaatoiminta

Suuri osa verestämme kulkee munuaisten läpi. Munuaiset huolehtivat kehon nestetasapainosta ja suodattavat pois vereen kertyneet kuona-aineet virtsana. Vajaatoiminnassa suodatusteho on häiriintynyt.

Munuaisten kautta erittyy monia elimistölle haitallisia yhdisteitä pois verenkierrosta virtsana. Yhtä tärkeää on myös se, ettei munuaisten kautta poistu elimistölle tärkeitä aineita.

Munuaiset tasapainottavat myös veressä olevien suolojen määrää, edesauttavat happo-emästasapainon säilymistä ja tuottavat erilaisia hormoneja. Nämä hormonit auttavat luuydintä muodostamaan punaisia verisoluja, vahvistavat luustoa ja säätelevät verenpainetta.

Kroonisen munuaisten vajaatoiminnan voivat aiheuttaa muun muassa diabetes, korkea verenpaine, munuaistulehdus, krooninen infektio, synnynnäiset sairaudet ja tulehdustaudit.

Akuuteissa eli äkillisissä munuaisten vajaatoiminnoissa munuaisten virtsan suodatusteho vähenee huomattavasti päivien, jopa tuntien aikana. Kroonisissa tapauksissa tämä kestää vuosia, jonka vuoksi krooniset munuaissairaudet voivat olla pitkän aikaa oireettomia. Kun virtsaa ei suodatu verestä, elimistöön kertyy nestettä aiheuttaen turvotusta. Mikäli kaiken taustalla on infektio, oireena esiintyy yleensä kuumetta ja muita infektioon viittaavia merkkejä.

Vaikea munuaisten vajaatoiminta aiheuttaa muun muassa seuraavia oireita:

  • väsymys
  • ihon kutina ja kuivuminen
  • turvotus
  • verenpaineen nousu
  • pahoinvointi ja ruokahaluttomuus
  • päänsärky
  • suonenveto
  • hengenahdistus
  • unettomuus

Sydäninfarkti

Sydäninfarkti tarkoittaa hapenpuutteesta johtuvaa kuoliota sydänlihaksessa. Infarkti on hengenvaarallinen.

Sydäninfarktin taustalla on yleensä aina pitkäaikainen sepelvaltimotauti, joka ahtauttaa valtimoita. Kun suoni menee kokonaan tukkoon, syntyy infarkti. Oireena sydäninfarktissa on kova kipu, joka tuntuu laajalla alueella rinnassa. Kipu on puristavaa, "painavaa" ja voi säteillä jopa selkään sekä nostaa kylmän hien pintaan. Joskus kuitenkin kipu voi olla vain vähäistä, jolloin infarktin aiheuttama sydämen vajaatoiminta tai jokin muu oire saa potilaan hakeutumaan lääkäriin.

Sydäninfarktin oireillessa on aina hakeuduttava välittömästi lääkäriin.

Infarkti voi aiheuttaa vaikeita rytmihäiriöitä tai äkillisen sydämen pettämisen riippuen infarktin suuruudesta ja sijainnista sydänlihaksessa. Rytmihäiriöistä pahin on kammiovärinä, joka on yleisin sydäninfarktiin liittyvän äkkikuoleman syy. Terveelliset elämäntavat auttavat sydänsairauksien ennaltaehkäisyssä. Sydäninfarktiin sairastuu Suomessa vuosittain noin 25 000 henkilöä. 

Kun tiedät verenpaine- ja kolesteroliarvosi, voit laskea riskisi sairastua sydäninfarktiin tai vakavaan aivoverenkiertohäiriöön Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FINRISKI-laskurilla. Laskuri kertoo sairastumisriskisi prosentteina.