Artikkelin sisältö ja pikalinkit

Mitä on verenpaine ja korkea verenpaine?

Mitä verenpaine on.jpgVerenpaine (RR) tarkoittaa ihmisen suurimmissa valtimoissa olevaa painetta, jonka voimasta veri virtaa eteenpäin. Verenpaine pitää siis veren liikkeessä elimistössä ja sen arvo vaihtelee sydämen pumppauksen tahdissa.

Suurimmillaan verenpaine on sydämen puristaessa verta valtimoihin. Tätä kutsutaan yläpaineeksi eli systoliseksi paineeksi. Alimmillaan paine on supistusten välissä, jolloin sydän lepää. Tätä paineen pienintä arvoa kutsutaan alapaineeksi eli diastoliseksi verenpaineeksi.

Perusterveen henkilön verenpaine voi kohota hetkellisesti esimerkiksi fyysisissä ponnistuksissa, jännittäessä tai stressin seurauksena. Verenpaine vaihtelee normaalisti myös eri vuorokaudenaikoina. Lepo ja erityisesti nukkuminen laskevat verenpainetta. Verenpaine ilmoitetaan muodossa systolinen/diastolinen mmHg (elohopeamillimetri). Verenpaine on normaali, kun se on alle 130/85 mmHg.

Jos verenpaineesi on normaalista poiketen jatkuvasti koholla, on kyseessä verenpainetauti.

Verenpainearvot.jpg

Kohonneesta verenpaineesta käytetään myös nimityksiä korkea verenpaine sekä hypertensio. Kohonneella verenpaineella tarkoitetaan verenpainetautia, jossa suurten ja keskisuurten valtimoiden paine on jatkuvasti normaalia korkeampi. Silloin systolinen yläarvo on yli 140 mmHg tai diastolinen ala-arvo on yli 90 mmHg. Lue lisää verenpaineen mittaamisesta ja arvoista.

Lievästi kohonnut verenpaine aiheuttaa harvoin huomattavia oireita, mutta sen seurannaisvaikutukset voivat olla sitäkin vaarallisempia. Pitkään jatkunut kohonnut verenpaine on rasitus sydämelle ja verisuonille. Se saattaa vahingoittaa valtimoita ja aiheuttaa aivohalvauksia ja sydäninfarkteja.

Hyvä uutinen on, että kohonnutta verenpainetta voi ehkäistä ja hoitaa terveellisillä elämäntavoilla. Jos tämä ei riitä, on tarjolla erilaisia lääkehoitoja.

Kun tiedät verenpaine- ja kolesteroliarvosi, voit laskea riskisi sairastua sydäninfarktiin tai vakavaan aivoverenkiertohäiriöön Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FINRISKI-laskurilla. Laskuri kertoo sairastumisriskisi prosentteina.

Verenpaineeseen voit tutustua myös kattavan ladattavan oppaamme avulla.

Kohonneen verenpaineen yleisyys

Kohonnut verenpaine eli verenpainetauti on yksi merkittävimmistä kansantaudeista Suomessa. Jo noin kahdella miljoonalla suomalaisella on kohonnut verenpaine, ja noin miljoona heistä käyttää verenpainelääkkeitä.

Suomalaisilla muutkin sydän- ja verisuonitautien vaaratekijät ovat yleisiä, joten ne lisäävät kohonneen verenpaineen haittoja.

Nuorilla kohonnut verenpaine on harvinainen, mutta verenpaineen kohoaminen on hyvin yleistä keski-iässä ja sitä vanhemmilla. Suomalaisten verenpainetaso on 1970-luvun alusta lähtien laskenut huomattavasti, mutta myönteinen kehitys on hidastunut 2000-luvulla. Taso on kansainvälisessä vertailussa edelleen korkea ja suomalaisten sairastavuus ja kuolleisuus aivohalvaukseen ja sepelvaltimotautiin on runsasta.Verenpaine yleisyys.jpg

Suomessa noin 50 %:lla 30 vuotta täyttäneistä on liian korkea verenpaine.

Kohonneen verenpaineen syyt

Kohonnut verenpaine johtuu suurimmaksi osaksi elämäntavoista, mutta myös perinnöllisillä tekijöillä on vaikutusta. Terveelliset elämäntavat ovat avainasemassa kohonneen verenpaineen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.

Moniin verenpainetta nostaviin tekijöihin voi itse vaikuttaa.

Elintapoihin liittyviä kohonneen verenpaineen syitä:

Korkea verenpaine_suola_300x300-2.jpg

Runsas suolan käyttö

Korkea verenpaine_painonhallinta_300x300.jpg

Lihavuus, etenkin vyötärölle kertyvä ylipaino

Korkea verenpaine_alkoholi ja tupakka_300x300.jpg

Alkoholin runsas käyttö ja tupakointi

Korkea verenpaine_liikunta_300x300.jpg

Liikunnan vähäinen määrä

Korkea verenpaine_suola_300x300.jpg

Hormonien käyttö kuten ehkäisypillerit, vaihdevuosien hormonihoito

Korkea verenpaine_lakritsi_300x300.jpg

Lakritsiuutetta sisältövien tuotteiden runsas käyttö

Korkea verenpaine_tulehduskipulääkkeet_300x300.jpg

Tulehduskipulääkkeiden, kuten ibuprofeiinin ja naprokseenin, runsas käyttö

Korkea verenpaine_stressi_300x300.jpg

Stressi

Raskausajan kohonnut verenpaine

Raskauden aikana noin 5–10 %:lle tulevista äideistä kehittyy kohonnut verenpaine. Siksi verenpainetasoja seurataan äitiysneuvolassa säännöllisesti ja tarvittaessa seurantaa tiivistetään.

Verenpaine on mitattava jokaisella neuvolakäynnillä, sillä se saattaa nousta nopeastikin ja lyhyellä aikavälillä. Kohonneeksi verenpaineeksi raskauden aikana katsotaan tilanne, jossa painearvot ovat yli 140/90 mmHg.

Korkea verenpaine raskauden aikana saattaa olla ensimmäisiä merkkejä ns. raskausmyrkytyksestä, joka on vaarallinen tila sekä sikiölle että äidille. Raskausmyrkytyksen oireita ovat mm. turvotus, ylävatsakipu, pahoinvointi, päänsärky ja näköhäiriöt. Jos näitä oireita esiintyy, on syytä ottaa yhteyttä neuvolaan.

Verenpainetta raskauden aikana hoidetaan lähinnä levolla ja suolarajoituksella. Verenpainelääkitys aloitetaan, jos verenpaine nousee liikaa. Testaa saatko ravinnostasi liikaa suolaa.

Muut syyt

Noin 5 %:lla tapauksista kohonneen verenpaineen taustalla on jokin muu sairaus. Verenpainetta voivat nostaa esimerkiksi munuaissairaus, diabetes tai metabolinen oireyhtymä (aineenvaihduntahäiriö, jossa henkilöllä on useita terveyttä uhkaavia tekijöitä yhtä aikaa) sekä suvussa ilmenneet sydän- ja verisuonitapahtumat. Nämä lisäävät myös riskiä sairastua sydäninfarktiin ja aivohalvaukseen.

Korkean verenpaineen oireet ja haitat

Usein mietitään, miltä korkea verenpaine tuntuu. Kohonnut verenpaine ei tyypillisesti aiheuta oireita. Joskus hoidon aloittamisen jälkeen huomataan, että epämääräiset huimaustuntemukset tai pään raskaus ovat helpottaneet. Säännöllinen mittaaminen on ainoa tapa seurata verenpainetta, normaali vointi ei siis välttämättä merkitse normaalia verenpainetta.

Oireeton vaiva jää helposti huomaamatta!

Kohonnut verenpaine vaikuttaa terveyteen monella tavalla, vaikka sitä ei juuri normaalissa arjessa huomaakaan. Hoitamattomana kohonnut verenpaine lyhentää tutkitusti elinaikaa.

On laskettu, että 25–59-vuotiailla suomalaismiehillä elinaika lyhenee 2,7 vuotta ja vastaavasti naisilla 2 vuotta, mikäli diastolinen alapaine on yli 104 mmHg ja vertailukohtana on alle 95 mmHg:n paine.

Kohonnut verenpaine suurentaa riskiä sairastua muihin sairauksiin.

Esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät moninkertaistuvat koholla olevan verenpaineen myötä. Seurauksena voi olla valtimotauti, joka voi aiheuttaa sydäninfarktin tai aivohalvauksen. Kohonneen verenpaineen vaikutus näiden sairauksien vaaraan riippuu suuresti muista valtimotaudin riskitekijöistä.

Kohonnut verenpaine rasittaa sydäntä, joka joutuu työskentelemään jatkuvasti normaalia enemmän. Tällöin sydänlihas paksuuntuu ja lopulta väsyy, minkä seurauksena syntyy sydämen vajaatoiminta.

Muiden sairauksien riski lisääntyy erityisesti tupakoinnin, korkeiden veren kolesteroliarvojen, diabeteksen tai muun sokeriaineenvaihdunnan häiriön myötä.

Kohonnut verenpaine altistaa myös munuaisten vajaatoiminnan kehittymiselle. Myös silmän verkkokalvo voi vaurioitua korkean verenpaineen vuoksi, mikä johtaa näkökyvyn heikkenemiseen, jopa sokeutumiseen. Lue lisää lisä- eli liitännäissairauksista.

Korkean verenpaineen ennaltaehkäisy

Kohonnut verenpaine liittyy useimmiten elämäntapoihin, joten sitä voidaan tehokkaasti sekä hoitaa että ennaltaehkäistä pitämällä huolta terveellisistä elämäntavoista. Lievän verenpainetaudin ennaltaehkäisyyn tai hoitoon ei välttämättä muuta tarvitakaan.

Ennaltaehkäisyssä on tärkeää:

  • Suosia vihanneksia, hedelmiä ja kuitupitoista ruokaa
  • Vähentää suolan käyttöä (myös suolaa sisältävät mausteseokset ja elintarvikkeet)
  • Suosia pehmeitä rasvoja (esim. rypsiöljyt ja kasvimargariinit)
  • Suosia vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita
  • Vähentää kahvin juontia (alle 5 kupillista / vrk)
  • Vähentää alkoholinkäyttöä
  • Välttää lakritsiuutetta sisältäviä tuotteita (mm. glykyrritsiiniä sisältävät makeiset kuten lakritsi ja salmiakki)
  • Lopettaa tupakointi
  • Laihduttaa, jos on ylipainoinen
  • Liikkua (arjen hyötyliikunta ja sydäntä rasittava liikunta)
  • Levätä riittävästi ja välttää stressitekijöitä