Kolesteroliarvojen kohotessa kasvavat kuitenkin samalla riskit valtimotauteihin, kuten sydän- ja aivoinfarkteihin, joten omia arvojaan on tärkeä tarkkailla. Päivittyneessä Käypä hoito -suosituksessa on karttuneen tutkimustiedon perusteella päädytty tavoittelemaan entistä suurempia terveyshyötyjä kiristämällä veren kolesterolipitoisuuden tavoitearvoja.

Suurin muutos hoitosuosituksessa liittyy LDL-kolesterolin tavoitearvoihin, jotka nyt ovat aiempaa tiukemmat. LDL-kolesteroli tunnetaan paremmin ”huonona kolesterolina”, jonka kohonneet pitoisuudet vahingoittavat verisuonia ja kerryttävät niihin ahtautumia.

Uudessa suosituksessa esimerkiksi suuren valtimotautiriskin potilaalle kolesterolin LDL-pitoisuuden tavoitearvo on 1,8 mmol/l, kun aikaisemmin se oli 2,5 mmol/l. Tiukempiin tuloksiin pääseminen vaatii aiempaa enemmän hoitoon sitoutumista, mutta tavoitellut terveyshyödytkin ovat suurempia, kun riskit valtimotautitapahtumiin saadaan laskemaan. Kaikki tavoitearvot löydät täältä

Käypä hoito -työryhmän puheenjohtajan, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri professori Timo Strandbergin mukaan muutosten taustalla on tavoite hidastaa valtimotaudin etenemistä etenkin suuren ja erityisen suuren riskin potilailla.

-Uudistuksella tavoitellaan terveyshyötyjä. On tiedossa, että ihmisen ”luonnonmukainen” LDL-kolesterolitaso on 1 mmol/l, joten siinä mielessä uudetkaan tavoitteet eivät vielä ole kovin tiukkoja. Tavoitteita on säädetty lähemmäksi niitä lukuja, joihin kolesterolin pitäisi luonnostaan terveellä ihmisellä asettua, Strandberg kertoo.

Elintapahoidon merkitys säilyy avainasemassa

Tärkeä osa kolesterolin hallintaa ovat terveelliset elintavat, joilla voi ennaltaehkäistä ja laskea haitallisen kolesterolin määrää verenkierrossa. Tällaisilla elintavoilla tarkoitetaan esimerkiksi pehmeiden rasvojen suosimista kovien sijaan. Pehmeiden rasvojen määrää ruokavaliossa voi kasvattaa lisäämällä esimerkiksi kalan, siementen ja kasvirasvojen käyttöä. Kovaa rasvaa taas voi karsia vähentämällä lihan ja maitotuotteiden käyttöä. Tupakoinnin lopettaminen ja riittävä liikunnan määrä ovat myös tärkeitä askeleita terveellisiin elintapoihin. Ylipainoisilla myös laihduttaminen vaikuttaa suotuisasti kolesteroliarvoihin.

–Joillakin elintapahoidot toimivat erittäin hyvin ja riittävät sellaisenaan, Strandberg toteaa.

Hoitoa täydennetään kolesterolilääkityksellä etenkin silloin, kun potilaalla on kohonneen kolesterolin lisäksi myös muita valtimotaudin riskitekijöitä ja yleensä aina, jos valtimotauti on jo ilmaantunut.

Strandbergin mukaan aloitettu lääkehoitokaan ei horjuta elintapojen merkitystä. Lääkehoitoa suositellaan yleensä henkilöille, joilla valtimotaudin kokonaisriski säilyy liian suurena elintapamuutosten toteuttamisen jälkeenkin.

-Uudet tavoitteet saattavat joissain tapauksissa lisätä lääkehoitoa tarvitsevien henkilöiden määrää. Lääkehoito ja elintapahoidot yhdessä edistävät hoitotavoitteisiin pääsemistä, Strandberg sanoo.

Strandbergin mukaan suuren ja erityisen suuren riskin potilailla elintapojen muutokset yksin eivät yleensä käytännössä riitä saavuttamaan tuloksia, mutta tämä ei missään tapauksessa tarkoita, että niistä voitaisiin luopua lääkehoidosta huolimatta.

Lue lisää kolesteroliin vaikuttavista elintavoista. 

Uusi tutkimustieto vahvistaa entisestään käsitystä kohonneen kolesterolin haitallisuudesta

Kolesteroli on elimistölle tarpeellinen solujen rakennusaine, jota solut valmistavat myös itse. Pieni määrä kolesterolia onkin elimistölle elintärkeää. Vähemmän on kuitenkin enemmän tässäkin tapauksessa ja tarpeellinen määrä saadaan jo solujen itse tuottamasta kolesterolista. Ylimääräisestä kolesterolista elimistössä ei ole hyötyä.

-Ihminen saa kyllä riittävästi kolesterolia elimistön käyttöön lääkityksenkin aikana, Strandberg muistuttaa.

Uudessa hoitosuosituksessa korostuu LDL-kolesterolin haitallisuus elimistölle. Päivityksessä käytetty uusi tutkimustieto on vain vahvistanut käsitystä siitä, että korkea kokonaiskolesterolin ja LDL-kolesterolin määrä ovat keskeisiä riskitekijöitä valtimotautien synnyssä. Haitat korostuvat erityisesti, jos henkilö tupakoi ja hänellä on kohonneiden kolesteroliarvojen lisäksi korkea verenpaine, joka edesauttaa verisuonissa kulkevan kolesterolin kertymistä suonten seinämiin.

Omia kolesteroliarvojaan ja verenpainettaan kannattaa siis pitää silmällä ja hoitaa aktiivisesti. Siten pystyy itse parhaiten vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi sydän- ja verisuonisairauksien puhkeamiseen. Mittaa säännöllisesti verenpainettasi, seuraa pulssiasi ja tarkistuta kolesteroliarvosi tasaisin väliajoin.