Artikkelin sisältö ja pikalinkit

Kolesterolin tehtävät

Kolesterolia tarvitaan muun muassa D-vitamiinin, hormonien ja sappihappojen muodostumiseen ja se toimii solujen solukalvojen rakennusaineena. Pieni määrä kolesterolia on elintärkeää, mutta liian suuri määrä on riskitekijä sydän- ja verisuonisairauksien, kuten sepelvaltimotaudin, kehittymiselle.

Korkea kolesteroli

Korkeat veren kolesteroliarvot tarkoittavat, että kehossa on liikaa kolesterolia, mikä aiheuttaa rasvasaostumien kertymisen verisuoniin. Näin valtimot voivat ahtautua ja tukkeutua, jolloin sydämen on entistä vaikeampi pumpata verta kehoon. Tämä kasvattaa aivo- ja sydäninfarktin riskiä huomattavasti ja voi johtaa vakaviin sydänvaivoihin. Siksi kolesteroliarvojen seuraaminen on tärkeää etenkin, jos kuuluu ryhmään, jolla on kohonnut riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.

Kohonnut kolesteroli ei oireile ja kolesteroli voi olla kohonnut normaalipainoisillakin.

Kolesteroli kulkee elimistössä verenkierron mukana. Rasvaliukoisena aineena se ei voi kulkea sellaisenaan, vaan se on pakattuna niin sanottuihin lipoproteiineihin. Tunnetuimmat lipoproteiinit ovat HDL (High Density Lipoprotein) ja LDL (Low Density Lipoprotein).

HDL-kolesteroli (ns. "hyvä" kolesteroli) kuljettaa kolesterolia elimistöstä maksaan, joka on kolesteroliaineenvaihdunnan tärkein elin. Maksa tarvitsee kolesterolia muun muassa ruoansulatukselle tärkeiden sappihappojen valmistukseen. LDL-kolesteroli (ns. "paha" kolesteroli) kuljettaa kolesterolia maksasta muihin kudoksiin, ja kun veren kolesterolipitoisuus on tarpeettoman suuri, kolesterolia kertyy esimerkiksi verisuonten seinämiin ahtauttamaan suonia.

Ruokavalio ja oma elimistö kolesterolin lähteinä

Ravinnosta saatavaa kolesterolia ei käytännössä tarvita. Maksan tuottama kolesteroli riittää kattamaan elimistön tarpeen. Kolesterolitasoa nostavien rasvaisten elintarvikkeiden kohdalla kannattaa siis muistaa kohtuus myös painonhallinnan kannalta. Ruokavaliossa rasvan määrä ja laatu vaikuttavat eniten mitattaviin kolesteroliarvoihin. Lue lisää ruokavaliosta

Elimistön tuottama kolesteroli riittää tyydyttämään kolesterolitarpeen. Korkean kolesterolin yksi tavallisimmista syistä onkin liian paljon tyydyttynyttä rasvaa sisältävä ruokavalio.

Tyydyttynyt (kova rasva) nostaa veren kolesterolitasoa ja tyydyttymätön (pehmeä rasva) laskee sitä. Valmista kolesterolia on ainoastaan eläinkunnan tuotteissa ja niissä eniten mm. maksassa, kananmunissa, maitotuotteiden rasvassa ja lihassa. Selvitä testillämme, nautitko oikeanlaisia rasvoja.

Kohonneen kolesterolin syitä

Myös joissakin sairauksissa riskinä on kolesterolin kohoaminen. Kohonneiden kolesteroliarvojen taustalla saattaa olla kilpirauhasen vajaatoiminta, diabetes, maksasairaus, munuaisvaivat tai anoreksia. Myös jotkin lääkeaineet, kuten anaboliset steroidit, tietyt psykoosivalmisteet, HIV-lääkkeet ja aknen hoitoon käytetty isotretinoiini voivat kohottaa kolesteroliarvoja. Kolesteroliarvoihin voivat tilapäisesti vaikuttaa myös paasto, raskaus ja alkoholinkäyttö.

Kohonnut kolesteroli lisää riskiä sairastua valtimotauteihin

Kolesterolin kertymisestä verisuonten seinämiin kehittyy ateroskleroosi eli valtimotauti (valtimonkovettumatauti). Ahtauma rasittaa sydäntä ja vaikeuttaa veren pumppaamista elimistöön.

Herkimmin ahtautuvat sepelvaltimot, jotka tuovat verta sydämelle. Jos näin käy, puhutaan sepelvaltimotaudista. Veren virtaus voi lopulta tyrehtyä lähes kokonaan ja tuloksena on infarkti. Valtimotauti voi tukkeuttaa myös aivovaltimoita.

Samat riskitekijät (esim. tupakointi, kohonnut veren kolesteroli ja kohonnut verenpaine) voivat siis aiheuttaa sekä sydän- että aivoinfarkteja.

Terveillä elämäntavoilla voidaan pienentää veren kolesterolipitoisuutta, jolloin kolesterolin kertyminen vähenee ja jo syntyneet ahtaumat pienenevät. Henkilöt, joiden valtimosairauksien riski on suuri, tarvitsevat usein lisäksi lääkehoitoa. Jos lähisuvussa on sydän- ja verisuonisairauksia, kannattaa omat kolesteroliarvot mittauttaa.