Mitä närästys on ja mistä se johtuu?
Närästys tarkoittaa eri potilaille eri asioita. Joku puhuu rintakivusta, toinen karheasta kurkusta, kolmas palan tunteesta kurkussa.
Yleisin närästyksen oire on polte rinnassa. Tunne aiheutuu liiallisesta vatsahappoärsytyksestä ruokatorvessa.
”Kaikki syöminen ja juominen yleensä helpottaa närästystä. Piimä, maito ja jogurtti ovat erityisen hyviä. Myös närästyslääkkeitä voi kokeilla”, gastroenterologian erikoislääkäri Petri Pesonen Terveystalo Kampista kertoo.
Mikäli närästys tuntuu rintakipuna, se voi säikäyttää, sillä ihminen voi sekoittaa närästyksen oireet sydänoireisiin. Nopein konsti selvittää asiaa on kokeilla hoitaa ensin närästystä. Jos rintakipu menee sillä ohi, on hyvin todennäköisesti kyse ruoansulatusvaivoista.
Närästyksen omahoito
Närästyslääkkeitä on kahdentyyppisiä. Ensimmäinen niistä on PPI-lääke eli protonipumppuinhibiittori, joka estää happojen muodostumista. Toinen lääkeaine on nimeltään antasidi, joka neutraloi mahassa olevia happoja. Se vaikuttaa nopeammin, mutta vaikutus ei kestä kovin pitkään.
Närästystä voi myös ennaltaehkäistä välttämättä tietynlaisia ruoka-aineita. Vaikutukset ovat yksilöllisiä, mutta närästyksen voivat laukaista esimerkiksi
- rasvainen, paistettu ruoka
- tupakka
- alkoholi
- yksittäiset ruoka-aineet, kuten suklaa, chili ja raa’at vihannekset, kuten paprika, tomaatti ja kurkku.
Orionin närästyslääkkeet
Närästys vai refluksitauti?
Jos vatsan sisältöä nousee liian helposti ruokatorveen, kyseessä on refluksitauti. Refluksitautiin liittyy pelkän närästyksen lisäksi nielemisvaikeutta ja kipua.
Refluksitaudin syynä voi olla palleatyrä, eli väljyys ruokatorven alasulkijalihaksessa, tai saman lihaksen huono toiminta. Lihas voi veltostua itsekseen liian usein ja pysyä velttona tunteja.
Refluksitaudin oireet voivat joskus tuntua yllättävillä puolilla kehoa.
”Minulla on ollut refluksitautipotilaita, joita on koskenut vasempaan korvaan. Refluksitaudin oireet voivat tuntua myös poskipäissä, ylävatsalla ja selässäkin. Ruokatorven alapää on samassa kohtaa kuin rintalastan loppu, joten kipu voi siitä heijastua eri puolille kehoa”, Pesonen sanoo.
Voiko närästys olla sydänperäistä?
Närästys voi olla myös sydänperäistä. Rintakehän oireet eivät ole koskaan varmoja, eikä maallikko voi erottaa oireita toisistaan.
”Sydänkohtaus voi tuntua närästyksen tapaisena poltteena rintalastassa. Ero on siinä, että närästys menee ohi omahoidolla, sydänkohtaus ei. Myös ikä vaikuttaa. Yleistäen voi sanoa, että nuoria närästää, iäkkäämmillä on kyse sydänkohtauksesta”, Pesonen kertoo.
Mistä sitten voi tietää, että rintakipu on närästystä eikä sydänoire? Yksiselitteistä vastausta ei Pesosen mukaan ole olemassa, sillä närästystä ja sydänkohtausta voi olla mahdotonta erottaa toisistaan ilman tutkimuksia.
”Sydänoire voi olla rytmihäiriön tunne, siis kipu, joka ei levossa, närästyslääkkeillä tai maitolasilla yhtään helpota. Sydänoireisiin voi myös liittyä hengenahdistusta tai hapen nälkää.”
Mikäli ihminen tulee lääkäriin toistuvien rintakipujen vuoksi, on yli 45-vuotias ja oireet ovat uusia, pitää häneltä tutkia sekä ruoansulatuselimistö että sydän.
”Rintakivun vuoksi ei ole olemassa turhia lääkärikäyntejä”, Pesonen painottaa.
Närästys voi aiheuttaa rytmihäiriöitä
Närästys voi myös itsessään aiheuttaa rytmihäiriöitä. Närästys ärsyttää vagushermoa, joka on sisäelimiä säätelevä hermosto. Se on yhteydessä sekä sydämeen että ruoansulatuselimistöön.
”Närästys voi aiheuttaa rytmihäiriön tunteen ja jopa eteisvärinän vagushermon kautta”, Pesonen huomauttaa.
Tyypillisimmät sydänoireet
Sydänkohtauksen taustalla on puolestaan hiljalleen kehittyvä sepelvaltimotauti. Siinä verisuonten seinämiin kertyy kolesterolia, eikä happipitoinen veri pääse siksi virtaamaan tarpeeksi. Pahimmillaan verisuoniin kehittyy totaalinen tukos, joka johtaa sydänkohtaukseen.
”Sepelvaltimotauti alkaa oireilla fyysisen suorituskyvyn heikentymisenä. Jos esimerkiksi tutut portaat alkavat yhtäkkiä hengästyttää normaalia enemmän ja olo on muutenkin heikko ja väsynyt, on syytä hakeutua tutkimuksiin”, Pesonen sanoo.
Tyypillisimpiä sydänoireita ovat
- rintakipu
- hengenahdistus
- puristava tunne rinnassa
- hapen nälkä
- suorituskyvyn lasku
- rytmihäiriön tunne.
Sydänkohtauksen riskiä nostavat ikä, miessukupuoli, korkeat kolesteroliarvot, verenpainetauti, sukurasitus, tupakointi ja ylipaino.
Rintakipu vasemmalla ja oikealla
Sydänperäinen rintakipu tunnetaan lääkärikielessä sanoilla angina pectoris. Tyypillisimmin sydänperäinen rintakipu tuntuu vasemmalla puolella kehoa, sillä sepelvaltimotaudin aiheuttama kipu säteilee yleensä vasempaan käteen. Toisaalta rintakipu oikealla puolella kehoa pitää ottaa yhtä vakavasti.
Rintakipu voi johtua monesta muustakin syystä. Niitä ovat esimerkiksi
- keuhkolaskimon tukos
- keuhkoinfektio
- keuhkokuume
- keuhkopussin tulehdus
- kylkiluun vamma
- hermokipu, joka johtuu kaularangan hermokanavan ahtaumasta.
Lääkäriin onkin aina syytä mennä herkästi rintakipujen vuoksi.
Asiantuntijan opit: Tähystystä ei tarvitse pelätä
- Närästyksen tai refluksitaudin oireiden alkaessa kannattaa kokeilla ensin juoda lasi maitoa tai kokeilla närästyslääkkeitä. Jos oireet eivät helpota, tai toistuvat, tulisi käydä lääkärissä, jossa arvioidaan tutkimuksen tarpeellisuus.
- Mahatähystystä eli gastroskopiaa ei tarvitse pelätä. Se ei ole niin hurja kokemus kuin luullaan. Tutkimus kestää viisi minuuttia, jonka aikana nähdään ruokatorvi, maha ja ohutsuoli. Tähystys kannattaa, sillä se antaa lääkärille hyvän kuvan siitä, onko ruoansulatuselimistössä vikaa.
- Erityisen tärkeää on mennä tähystykseen, jos kärsii lisäoireista, kuten laihtumisesta, nielemisvaikeuksista, oksentelusta, kuumeilusta ja yleisvoinnin laskusta. Yli 45-vuotiaan on lähtökohtaisesti hyvä mennä tähystykseen aina rintakipujen yhteydessä.
Asiantuntija: Gastroenterologian erikoislääkäri Petri Pesonen
Teksti: Rosanna Marila
