Närästys on yleinen ruoansulatuskanavan vaiva, sillä melkein jokainen meistä kokee sitä ainakin joskus. Närästysoireilu on yleensä seurausta ruokatorven alaosassa olevan sulkijalihaksen heikentyneestä toiminnasta. Siksi mahalaukun hapanta sisältöä pääsee välillä ruokatorveen tai jopa nieluun saakka.
”Toisin kuin maha, ruokatorvi ei kestä mahanesteiden happamuutta”, kertoo vatsaelinkirurgian erikoislääkäri, dosentti Timo Heikkinen Terveystalosta.
Happokuormitus tuntuu kipuna ja poltteluna ruokatorvessa. Se voi aiheuttaa ruokatorveen myös limakalvovaurioita ja tulehdusmuutoksia. Jos hapanta mahansisältöä nousee nieluun saakka, oireina voi olla palan tunnetta kurkussa, nielemisen vaikeutta, äänen käheyttä tai yskää. Myös hampaiden kiillevauriot ovat mahdollisia.
Refluksitaudissa oireita on vähintään kerran viikossa
Kun närästysoire toistuu usein tai on erityisen hankala, puhutaan pelkän närästyksen eli refluksin sijaan refluksitaudista. Refluksitaudissa vaikeita närästysoireita on vähintään kerran viikossa tai lievempiä oireita vähintään kaksi kertaa viikossa. Länsimaissa refluksitaudin oireita on noin 30 prosentilla aikuisista.
Refluksioireilua esiintyy tyypillisesti etenkin runsaan aterian jälkeen ja makuulla. Ylipaino pahentaa oireilua.
”Ylipaino lisää vatsaontelon painetta ja riskiä takaisinvirtauksen pahenemiselle. Refluksitauti voi tulla ylipainon seurauksena”, Heikkinen kertoo.
Painonhallinta useimmiten lievittää ylipainoon liittyvää närästysoireilua. Jo maltillinen, muutaman kilon painonlasku voi auttaa.
Yksi refluksitaudin tavallinen syy on palleatyrä, joka häiritsee ruokatorven sulkijalihaksen toimintaa. Joskus tyräoire voi olla niin hankala, että se joudutaan leikkaamaan. Palleatyrä ei kuitenkaan läheskään aina aiheuta refluksitautia.
Isoja aterioita kannattaa välttää
Refluksitauti on usein krooninen eli pitkäaikainen vaiva. Sen oireita voi kuitenkin helpottaa monin tavoin.
Suuret ja runsaat ateriat tyypillisesti pahentavat närästysoireita. Säännöllinen ruokarytmi ja syöminen noin 3–5 tunnin välein auttaa pitämään annoskoot aterioilla kohtuukokoisina.
”Isoja aterioita kannattaa välttää varsinkin ennen makuulle menoa”, Heikkinen neuvoo.
Iltapalan ajoitukseen on hyvä kiinnittää huomiota, jos yöllä tulee herkästi närästysoireita. Kevyen iltapalan voi syödä noin 2–3 tuntia ennen nukkumaanmenoa.
”Refluksioireisiin voi tepsiä myös sängyn päädyn kohottaminen”, Heikkinen vinkkaa.
Voiko kahvi tai suklaa pahentaa närästysoireita?
Ruoat ja juomat vaikuttavat närästysoireisiin yksilöllisesti. Vain oireita aiheuttavien ruokien ja juomien käyttöä tarvitsee rajoittaa. Usein riittää, että harventaa käyttötiheyttä tai pienentää annoskokoa.
Oireilua pahentavat tyypillisesti rasvaiset ruoat, suklaa, tomaatti, sipuli, sitrushedelmät, alkoholi, kahvi, musta tee, kaakao ja kolajuomat. Mausteista mustapippuri, jalapeno, cayenne ja minttu ovat monille hankalia.
Ruoat ja juomat vaikuttavat närästysoireisiin yksilöllisesti. Vain oireita aiheuttavien käyttöä tarvitsee rajoittaa.
Pannulla käristettyjä ruokia on hyvä välttää. Ruoanvalmistuksessa kannattaa suosia uunissa kypsentämistä, kevyttä ruskistamista, keittämistä ja höyryttämistä.
Tupakoinnin lopettaminen ja säännöllinen liikunta yleensä helpottavat refluksioireita. Lisäksi kannattaa suosia vaatetusta, joka ei kiristä liikaa vyötäröltä.
Närästyslääkkeet lievittävät tilapäisiä oireita
Apteekissa on saatavilla kattava valikoima lääkkeitä, jotka vähentävät refluksioireita ja pitävät ne parhaimmillaan kokonaan poissa. Närästyslääkkeillä voi olla yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa, joten niiden sopivuus omaan käyttöön on hyvä varmistaa lääkäriltä tai apteekin henkilökunnalta.
Alumiini-, magnesium- ja kalsiumsuoloja sisältävät antasidit vähentävät mahan happamuutta neutraloimalla suolahappoa. Lääkkeiden vaikutus ei kestä kovin pitkään, tyhjään mahaan otettuna puolisen tuntia ja ruokailun yhteydessä parin tunnin ajan.
Limakalvon suoja-aineet, kuten sukralfaatit ja alginaatit, muodostavat suojaavan kalvon mahan ja ruokatorven limakalvon pinnalle. Lääke otetaan puoli tuntia aterian jälkeen, oireiden ilmaantuessa ja juuri ennen makuulle menoa.
”Lievät ja satunnaiset oireet hoituvat usein parhaiten tämäntyyppisillä lääkkeillä. Jos niistä ei ole riittävästi apua, kannattaa kokeilla happosalpaajia. Niitä voi käyttää 1–2 viikon kuurina”, Heikkinen kertoo.
Happosalpaajiksi kutsuttuja lääkkeitä ovat H2-salpaajat ja protonipumpun estäjät. Ne vähentävät mahanesteen eritystä ja sen happamuutta. Happosalpaajien vaikutus kestää pitkään, puolesta vuorokaudesta noin vuorokauteen.
Milloin lääkäriin närästyksen vuoksi – voiko kyseessä olla sydänkohtaus?
Närästysoireilu vaatii tarkempia tutkimuksia, jos oireet eivät ala noin 1–2 kuukauden itsehoidolla helpottaa tai ne uusivat pian hoidosta huolimatta. Esimerkiksi nielemisongelmat, painonlasku ja heikotuksen tunne ovat hälytysmerkkejä, jotka pitkää tutkituttaa lääkärin vastaanotolla.
”Etenkin yli 50-vuotiaalla ne voivat olla merkki vakavasta sairaudesta”, Heikkinen sanoo.
Myös äkillinen rintalastan alaosassa tuntuva huomattava kipu uutena oireena vaatii käyntiä lääkärissä, sillä joskus sydäninfarkti oireilee tällä tavalla.
”Sydänkohtaus ja refluksioireet voivat mennä sekaisin, sillä pistävä rintakipu voi johtua kummasta tahansa. Sydänkohtauksen mahdollisuus on pidettävä mielessä. Se voidaan selvittää sydänfilmillä”, Heikkinen kertoo.
8 vinkkiä närästyksen hallintaan
1. Kiinnitä huomiota painonhallintaan, sillä ylipaino pahentaa närästysoireilua.
2. Syö säännöllisen ruokarytmin mukaan.
3. Pidä ruoka-annosten koko kohtuullisena.
4. Käytä rajoitetusti ruokia ja juomia, joista saat herkästi närästysoireita.
5. Vältä ruokailua juuri ennen makuulle menoa.
6. Kokeile kohottaa sängyn päätyä 15–20 senttimetriä.
7. Liiku säännöllisesti ja vältä tupakointia.
8. Suosi vaatteita, jotka eivät kiristä vyötäröltä.
Kirjalliset lähteet: Duodecin Terveyskirjasto
Teksti: Krista Korpela-Kosonen
