Verenpaineen hoidossa ei ole tarkoituksenmukaista tuijottaa vain mittarin lukemaa. Tavoitteena on lisätä terveitä ja toimintakykyisiä elinvuosia. Verenpaineen hoitaminen kannattaakin aloittaa viimeistään keski-iässä, jotta se vaikuttaisi liitännäissairauksien riskiin.

Jokaisen tulisi olla kiinnostunut verenpaineestaan sen vakavien seurausten, kuten eteisvärinän ja aivoverenkierron häiriöiden takia. Mitä aiemmin verenpainetta aletaan hoitaa, sen parempi, mutta verenpaineen alentamisesta on hyötyä vielä yli 80-vuotiaillekin, kertoo Strandberg.

Jo keski-iässä esiintyvä verenpaine vaikuttaa muistihäiriöiden ja dementian syntyyn, sillä aivot ovat varsin suojattomat kohonneen verenpaineen haitoilta. Verenpaineen onnistunut hoito tai ennaltaehkäisy voi parhaimmillaan vaikuttaa koko loppuikään terveempinä elinvuosina.

Uutta verenpaineen Käypä hoito -suosituksessa

Verenpaineen hoidon periaatteet terveellisestä ravinnosta, liikunnasta, painonhallinnasta sekä alkoholin ja tupakan käytöstä ovat ennallaan. Käypä hoito -suosituksen keskeisimmät muutokset koskevatkin tavoitearvoja.

Nykyisin pyritään hieman entistä tiukempiin lukemiin, jos tavoitteeseen päästään ilman suurempia haittoja. Verenpaineen tavoitearvoiksi on määritelty alle 130/80 mmHg tai toistetuissa kotimittauksissa alle 125/80 mmHg, etenkin, jos tautiriski on suuri.

Myös ikääntyneille on verenpaineen alentamisesta hyötyä, vaikka heidän tavoitearvonsa ovatkin hieman korkeammat kuin muilla.

Ikä sinänsä ei tarkoita, etteikö verenpainetta voisi hoitaa tehokkaasti, mutta tavoitteeseen täytyy edetä varovasti pienin askelin. Verenpaineen hoitotavoitteisiin iäkkäillä vaikuttaa etenkin yksilöllinen toimintakyky, painottaa Strandberg.

Verenpaineen hoito ja terveelliset elintavat

Elintavat ovat Strandbergin mukaan tärkeitä etenkin verenpaineen ennaltaehkäisyssä. Jos verenpaine on jo kohonnut, terveellisten elintapojen rinnalla tulisi aloittaa lääkitys.

Monesti verenpaineen hoidossa tarvitaan usean lääkkeen yhdistelmää. On parempi yhdistää monta lääkettä pienemmällä annoksella kuin kasvattaa yhden lääkkeen annostusta. Näin saavutetaan usean lääkkeen hyödyt vähäisemmillä haitoilla. Vaikka lääkitys olisi jo aloitettu, terveellisten elintapojen noudattamista ei saa silti unohtaa, muistuttaa Strandberg.

Suurimpana haasteena tavoitteiden saavuttamisessa Strandberg pitää hoitoon sitoutumista. Osa saattaa suhtautua lääkehoitoon kielteisesti, mutta syyt ovat hyvin yksilöllisiä. Olisikin tärkeä muistaa, miksi verenpainetta hoidetaan.

Etenkin korona-aikana tartunnan tai vakavan sairastumisen riski on suurempi, jos sydän- ja verisuonielimistö on huonossa kunnossa. Verenpaineen hoidolla on ennaltaehkäisevä merkitys. Myös poikkeusolojen aiheuttama stressi voi olla haitallista verenpaineelle.

Elintavoista etenkin suolan vähentäminen, liikunta, painonhallinta ja hillitty alkoholin käyttö sekä tupakoimattomuus ovat keskeisiä keinoja verenpaineen hallinnassa.

Suurimman osan ravinnon sisältämästä suolasta ihmiset saavat muualta kuin kotona tekemästään ruoasta, korostaa Strandberg.

Etenkin pikaruokaa, valmisruokia ja puolivalmisteita tulisi välttää sekä valita vähäsuolaisia tuotteita aina, kun mahdollista. Myös lakritsiuutetta sisältävien mustien makeisten nauttimista tulisi rajoittaa. Kasviksista ja hedelmistä saadaan painonhallintaa tukevia kuituja ja verenpaineelle edullisia ravintoaineita, kuten kaliumia ja kalsiumia.

Kohtuukuormitteista terveysliikuntaa suositellaan 150 minuuttia viikossa eli noin 30 minuuttia päivässä. Se voi alentaa verenpainetta noin 4/3 mmHg. Muun harjoittelun tukena lihaskuntoa ja liikehallintaa ylläpitävä liikunta edistää toimintakyvyn säilymistä.

Erityisesti kestävyysliikunta kuten kävely, juoksu tai hiihto olisi verenpaineen alentamisen kannalta tärkeää, ei niinkään lihaskuntoharjoittelu, muistuttaa Strandberg.

Strandbergin mukaan verenpaineen huolelliseen hoitoon tulisi suhtautua vakavasti. Ikävien seurauksien riski riippuu suoraan verenpaineen tasosta eli kaikki verenpaineen alentamiseksi tehty työ on tärkeää.

Muista mitata verenpainetta säännöllisesti

Verenpaine kohoaa huomaamatta, sillä se on yleensä pitkään oireeton. Vain mittaamalla tietää varmasti, onko verenpaine koholla.

Verenpainetta tulisi mitata pääsääntöisesti kotona, koska lääkärin vastaanotolla se saattaa olla hetkellisesti korkeampi. Näin saadaan luotettava kuva verenpaineen tasosta.

Mittaus tulisi toistaa kahdesti noin 1–2 minuutin välein aamuin illoin. Ennen mittausta tulisi välttää raskasta ponnistelua sekä kahvin, teen ja kolajuomien nauttimista.

Aamulla verenpaine mitataan ennen lääkkeen ottoa, jotta saadaan luotettava kuva käytössä olevien lääkkeiden tehosta. Verenpainelääkkeiden vaikutuksen tulisi kestää koko vuorokauden ajan, muistuttaa Strandberg.

Iäkkäillä seurataan myös niin sanottua ortostaattista hypotensiota, jonka vuoksi mittaus tehdään ensin makuulla ja sen jälkeen 1 ja 3 minuutin kuluttua seisomaan nousun jälkeen.