”Perussairauksia ovat muun muassa niin sanotut kansantaudit, kuten verenpainetauti, diabetes ja korkea kolesteroli. Ne ovat sairauksia, joihin potilaalla on usein lääkitys mutta siitä huolimatta vähemmän reservikapasiteettia virustulehdustaudin torjumiseen kuin terveellä ihmisellä”, sanoo yleislääketieteen erikoislääkäri Claudio Kytölä.

Perussairauksia ovat kansantautien lisäksi muut pitkäaikaissairaudet, joihin potilaalla on lääkitys. Esimerkiksi koronavirustaudin (COVID-19) aikana keskustelussa ovat korostuneet erityisesti keuhkojen toimintaa heikentävät sairaudet, kuten astma, keuhkoahtaumatauti ja sairaalloinen lihavuus sekä diabetes, johon liittyy sekundäärisiä sisäelinvaurioita. Näistä merkittävimpiä ovat munuaisten toimintaa heikentävät vauriot.

Perussairauksiin voidaan laskea infektioherkkyydestä puhuttaessa myös vastustuskykyä voimakkaasti heikentävä lääkitys.

Vaikeassa infektiossa sydän ja keuhkot joutuvat tekemään normaalia enemmän työtä. Jos ihmisellä on vikaa keuhkoissa tai sydämessä – kuten verenpainetaudin aiheuttama sydänlihaksen paksuuntuma tai sairastettu sydäninfarkti – ihmisen puskuri selviytyä vakavasta taudista heikentyy.

Hoitotasapainon kunnossa pitäminen on tärkeää

Usein mainittu diabetes ei ole yksinään riskitekijä, jos se on hyvässä hoitotasapainossa eikä ole missään taudin vaiheessa aiheuttanut potilaalle elinvaurioita. Sen sijaan korkea kolesteroli on voinut etenkin hoitamattomana aiheuttaa verisuoniston tukoksia, esimerkiksi sepelvaltimotaudin, joka on elimistön vastustuskykyä alentava riskitekijä.

”Ihmisen vastustuskykyä heikentävät perussairaudet heikentävät myös ihmisen kykyä selviytyä virussairauksista”, Kytölä muistuttaa.

”Onkin tärkeää, että perussairaudet hoidetaan mahdollisimman hyvin myös poikkeustilanteissa.”

Jos pitkäaikaissairauden kanssa elävä potilas ei käy fyysisesti vuosikontrollissa, omahoidon ja seurannan merkitys korostuvat. Etälääketiedettä voidaan soveltaa sellaisten potilasryhmien kanssa, jotka kykenevät riittävään omaseurantaan. Yleisimpinä omaseurannan arvoina ovat verensokeri- ja verenpainearvot, joiden hoitotasapainoon lääkäri voi ottaa kantaa myös etänä.

”Hoitamaton tauti voi olla paljon suurempi riski kuin se, että menee vaikkapa korona-aikana lääkäriin. Terveydenhuollon yksiköissä hygieniatasoa on tehostettu. Lisäksi monissa toimipisteissä infektiolinjastot pidetään erillään ei-infektiopotilaiden linjasta. Lääkärin pakeilla ei pitäisi ole suurempi riski saada tartuntaa kuin kaupoissa.”

Monisairaus on itsessään riskitekijä

Kaikki pitkäaikaissairaudet eivät heikennä puolustuskykyä samalla tavalla. Kaikkien pitkäaikaissairauksien vaikutusta ei myöskään tunneta. On kuitenkin olemassa lista sairauksista, joiden vaikutus on todennettu. Listan merkittävimmistä perussairauksista löydät tämän jutun lopusta.

”Näitä sairauksia sairastavat potilaat ovat muita alttiimpia saamaan muun muassa virustaudin vaikeamuotoisena”, Kytölä sanoo.

Usean perussairauden yhtäaikainen sairastaminen vielä heikentää potilaan kykyä torjua vakavaa infektiotautia.

”Jos potilaalla on esimerkiksi verenpainetauti, sairastettu sydäninfarkti, siitä seuraavaa sydämen vajaatoimintaa sekä keuhkoahtaumatauti, ja taudit ovat huonossa hoitotasapainossa, kokonaisuus on infektion iskiessä vaikea hallita.”

Hyvä peruskunto tukee vastustuskykyä

Potilaan vastustuskykyyn ja torjuntakapasiteettiin vaikuttaa hänen kokonaissuorituskykynsä. Vakavan perussairauden omaavalla henkilöllä, jolla on hyvä fyysinen kunto ja terveet elintavat sekä asianmukainen lääkitys, voi olla aivan hyvä reservikapasiteetti pärjätä infektiosairauden, kuten koronavirustaudin, kanssa. Jos hän sen sairastaa, sairaus ei välttämättä ole vakavamuotoinen.

Perussairauksien hoidon rinnalla jokaisen meistä onkin syytä huolehtia hyvästä fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista. Ne vaikuttavat positiivisesti vastustuskykyyn.

”Kannattaa huolehtia terveellisestä ja liikunnallisesta elämäntavasta sekä tukeutua perussairauksien osalta lääkärin määräämiin lääkityksiin, joiden avulla riskitekijöitä pienennetään.”

Vastustuskykyä alentavat perussairaudet

Vakavan virusinfektion vaaraa voivat lisätä sairaudet, jotka huonontavat merkittävästi keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä. Näitä ovat muun muassa:

  • Vaikea-asteinen sydänsairaus
  • Huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus
  • Diabetes, johon liittyy elinvaurioita
  • Krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta
  • Vastustuskykyä heikentävä tauti, kuten aktiivisessa solunsalpaajahoidossa oleva leukemia tai lymfooma (ei ylläpitohoito)
  • Vastustuskykyä voimakkaasti heikentävä lääkitys (esimerkiksi suuriannoksinen kortisonihoito)

Sairaalloinen ylipaino (BMI eli Body Mass Index yli 40) sekä päivittäinen tupakointi voivat heikentää keuhkojen toimintaa ja saattavat lisätä virusinfektion aiheuttamaa riskiä terveydelle.

Teksti: Jukka Nortio