Kesällä 2023 Suomessa alkoi levitä lintuinfluenssa A(H5N1) -virus, joka aiheutti luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemia. Samalla uutisoitiin, että luonnonvaraiset linnut levittivät virusta turkistarhoille.
Samainen virus on levinnyt vuodesta 2020 lähtien laajoille alueille Aasiassa, Afrikassa, Euroopassa sekä hiljattain myös Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. Vuosina 2021–2023 Euroopassa todettiin yksittäisiä, oireettomia H5-tyypin viruksen tartuntoja ihmisissä.
Mikä on lintuinfluenssa?
Lintuinfluenssaksi kutsutaan influenssa A-viruksen linnuille ominaisia alatyyppejä, jotka ovat monimuotoinen virusryhmä. Nimen alkuperä viittaa siihen, että tautia esiintyy erityisesti vesilinnuissa.
Ihmisväestössä leviävät kausi-influenssavirukset ovat alkujaan lintuperäisiä influenssa A-viruksia. Ne ovat ajan myötä muuntautuneet ja sopeutuneet ihmisväestöön.
Influenssa A -virus on hyvin muuntautumiskykyinen virus. Lintuinfluenssavirusta voi siirtyä sille epätyypilliseen isäntälajiin, jolloin sen perimään syntyy herkästi mutaatioita. Ne puolestaan vaikuttavat muun muassa viruksen taudinaiheuttamiskykyyn.
Miten lintuinfluenssa tarttuu?
Linnuilla influenssa aiheuttaa infektion ruuansulatuskanavassa. Sieltä virusta erittyy linnun ulosteeseen, joka saastuttaa linnun elinympäristöä.
Miten pitkään virus säilyy tartuntakykyisenä?
Kun virus joutuu elimistön ulkopuolelle, se ei enää lisäänny ja alkaa kuolla, mutta voi vielä säilyttää taudinaiheuttamiskykynsä. Etenkin viileä ja kostea ympäristö on sille otollinen, kun taas kuivuminen ja lämpö tuhoavat viruksen.
Voiko lintuinfluenssa tarttua ihmiseen?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan lintujen influenssavirukset tarttuvat ihmiseen huonosti. Tartunta on kuitenkin mahdollista saada infektoituneesta linnusta tai linnun ulosteella saastuneesta materiaalista tai ympäristöstä.
Lintuinfluenssavirukset tarttuvat kosketus- ja pisaratartuntana silmien, suun ja hengitysteiden limakalvojen kautta. Myös ilmavälitteinen tartunta on mahdollinen.
Kohonnut tartunnan saamisen riski on henkilöillä, jotka ovat käsitelleet sairastuneita tai tartunnan saaneita eläimiä tai niiden eritteitä. Lintuvirusinfektioihin sairastuneita henkilöitä on tavattu esimerkiksi siipikarjatiloilla.
Lintuinfluenssan oireet ihmisellä
Perusterveillä henkilöillä tartunnat ovat usein lieviä tai kokonaan oireettomia. Iäkkäillä sekä henkilöillä, joilla on perussairauksia, on korkeampi riski sairastua vakavaan tautiin.
Ihmisillä lintuinfluenssavirukset aiheuttavat usein oireettoman tai lievän hengitystieinfektion tai silmän sidekalvontulehduksen, mutta infektiot voivat myös aiheuttaa vakavia oireita.
Joillakin sairastuneilla henkilöillä on kuvattu vakaviakin hengitystieinfektioita, kuten keuhkokuumetta tai äkillistä hengityksen vajaatoimintaa. Oireisiin on kuulunut myös kuumetta, yskää ja hengenahdistusta.
Mitä teen, jos epäilen oireitani lintuinfluenssaksi?
Vaikka lintujen influenssavirukset tarttuvat ihmiseen erittäin harvoin on syytä ottaa yhteys terveydenhuoltoon, jos tietää altistuneensa lintuinfluenssalle ja ilmenee oireita. Altistuminen on mahdollista, jos henkilö on ollut suorassa kosketuksessa eläviin tai kuolleisiin tartunnan saaneisiin lintuihin tai muihin eläimiin – taikka niiden ulosteisiin tai muihin eritteisiin.
Miten lintuinfluenssainfektioita hoidetaan?
Tutkimusten mukaan luonnonvaraisissa linnuissa leviävät virukset näyttäisivät olevan herkkiä nykyisin käytössä oleville influenssalääkkeille, joiden vaikuttavina aineina ovat oseltamiviiri ja tsanamiviiri.
Kausi-influenssa- ja lintuinfluenssainfektioiden yhteydessä lääkehoidon on todettu lyhentävän taudin kestoa ja lieventävän vaikeusastetta. Lääkehoidon tehoon on kuitenkin vaikuttanut se, kuinka nopeasti lääkitys on aloitettu.
Miten lintuinfluenssaa ehkäistään?
Kuten jo koronapandemian aikana opimme, on hyvä käsihygienia kaiken a ja o tartuntojen ehkäisemisessä. Lintuinfluenssan tapauksessa kuolleiden ja sairaiden lintujen sekä muiden villieläinten ja niiden eritteillä tahriintuneiden pintojen koskettamista tulisi välttää.
Jos niiden koskettelua ja käsittelyä ei voi välttää, kädet tulisi suojata kertakäyttökäsineillä. Niiden riisumisen jälkeen kädet tulisi pestä huolellisesti vedellä ja saippualla sekä käyttää lopuksi vielä käsihuuhdetta.
Lintuinfluenssa koiralla tai kissalla – voiko lemmikki sairastua?
Lintuinfluenssa on erityisesti lintujen tauti, joten virustartunnat lemmikkieläimillä ovat hyvin harvinaisia. Kissat ja koirat on silti hyvä pitää erossa sairastuneista tai kuolleista luonnonvaraisista linnuista alueilla, joilla on todettu lintuinfluenssaa luonnonlinnuissa.
Jos kissa tai koira on syönyt tai riepotellut kuollutta tai sairastunutta lintua ja lemmikin yleisvointi heikkenee, on syytä kääntyä eläinlääkärin puoleen.
Häkkilintujen tartuntavaara on pieni, koska ne ovat harvoin kosketuksissa luonnonlintuihin. Ne voivat kuitenkin saada tartunnan. Sen sijaan lintuinfluenssan ei ole todettu tarttuvan hevosiin, kaloihin tai märehtijöihin.
Voiko lintuinfluenssan saada elintarvikkeista, kananmunista tai marjoista?
Lintuinfluenssan ei ole todettu tarttuvan elintarvikkeiden välityksellä. Esimerkiksi broilerin, kanan ja kalkkunan liha on Suomessa turvallista, kunhan se on syötäessä läpikypsää. Myös kananmunien syönti on Suomessa turvallista, koska niiden tuotanto on valvottua.
Marjojen, hedelmien tai muiden kasvisten käyttöä ei tarvitse rajoittaa lintuinfluenssan takia, mutta näkyvästi likaiset marjat kannattaa jättää poimimatta ja vihannekset ja hedelmät toki pestä ennen käyttöä.
Teksti: Niina Kohva
Lähteet:
THL - lintuinfluenssa
Maa- ja metsätalousministeriö - lintuinfluenssa
Ruokavirasto - usein kysyttyä lintuinfluenssasta
