Pitkittyneet COVID-19-infektion oireet saattavat vaivata aiemmin täysin terveitä potilaita. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Jere Reijula sanoo, että maailmalta on kertynyt runsaasti tietoa pitkittyneistä oireista, kun jo yli sata miljoonaa ihmistä on sairastanut koronan. ”Jopa joka kymmenes sairastuneista saattaa saada pitkäkestoisia oireita. Tämä on iso haitta ihmisille itselleen, heidän elämänlaadulleen ja kansanterveydelle.”
Maailmalla kerätään tietoa oireiden ilmiasusta ihmisen eri elimissä, ja taustalla vaikuttavia mekanismeja yritetään tunnistaa.
Keväällä 2020 Reijula hoiti koronapotilaita Meilahden sairaalassa. Nykyisessä työssään Porvoon sairaalassa hän tapaa viikoittain potilaita, joilla on pitkittyneitä keuhko-oireita koronan jälkeen. Muutoksia ja vaurioita voi olla sekä keuhkojen isoissa että pienissä ilmateissä.
COVID-19 on erikoinen tauti, jolla on erikoiset jälkioireet
Koronavirustauti on alusta pitäen ollut oirekuvaltaan eriskummallinen, ja sama pätee pitkittyneisiin oireisiin.
Reijula sanoo, että sairastetun infektion voimakkuus ei suoraan ennusta jälkioireiden tuloa. Teho-osastolla pitkään ollut saattaa toipua täysin ja toisaalta hyvin lievän akuuttivaiheen sairastanut potilas saakin hankalia pitkäaikaisoireita. Hengitystieoireiden lisäksi näillä potilailla on ollut esimerkiksi nivelkipuja, väsymystä sekä kognitiivisia ja mielialan ongelmia. ”Useampikin potilas on kertonut toipuneensa alkuvaiheesta täysin, mutta sitten alkavat pitkittyneet epämääräiset oireet, jotka voivat tulla aaltoillen.”
Jere Reijula muistuttaa, että tämä on käsitys jälkioireista maalis-huhtikuussa 2021, ja käsitys todennäköisesti tarkentuu lisätiedon myötä.
Long covid -oireyhtymä
Pitkittyneitä jälkioireita nimitetään long covid -oireyhtymäksi, mutta sille ei ole vielä valmista kliinistä kriteeristöä.
Yksi ehdotus long covidin kriteeriksi on kolmiosainen, edellytyksenä kaikkien kolmen ehdon täyttyminen. Ensinnäkin potilaalla on oltava vahvistettu covid-19-infektio taustalla. Oireyhtymän kriteereitä ovat erilaiset oireet, kuten uupumus, yskä, hengenahdistus, nivelkivut, lihaskipu sekä päänsärky, jotka eivät liity mihinkään muuhun tunnettuun tilaan. Kolmas kriteeri on se, että oireet eivät väisty muutamassa viikossa, vaan pitkittyvät yli kuuden viikon mittaisiksi ja voivat jatkua kuukaudesta toiseen.
Näiden potilaiden tutkimukselle ja hoidollekaan ei ole vielä täsmällistä ohjeistoa, vaan ohjeet ovat yleisluontoisia. Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset sekä lääkärin tekemä taustahaastattelu sulkevat pois mahdollisia muita sairauksia. Fysioterapia, hengitysharjoitteet ja yskän hoito voivat auttaa, kipuja hoidetaan tulehduskipulääkkeillä.
”Alussa puhuttiin siitä, voisivatko oireet olla yksinomaan psyykkistä alkuperää. Tällä on osan kohdalla varmasti vaikutusta, mutta psyykkinen alkuperä ei näytä selittävän missään nimessä kaikkia löydöksiä”, Reijula sanoo.
Teksti: Pirkko Koivu
