Vastustuskyky suojaa meitä tartuntataudeilta – miten immuniteettia voi vahvistaa?

Vastustuskyky eli immuniteetti on pohjimmiltaan synnynnäinen. Elämän varrella kohtaamamme vieraat mikrobit ja molekyylit muokkaavat immuniteettia ja rakentavat lisäsuojaa taudinaiheuttajia vastaan.

Luontainen immuniteetti kehittyy jo sikiöaikana ja syntymän jälkeen. Se on niin kutsutusti epäspesifinen eli se toimii aina samalla tavalla tunkeutujasta riippumatta.

Hankittu immuniteetti perustuu puolestaan siihen, että veren valkosolut oppivat tunnistamaan ja nitistämään aiemmin vaarallisiksi todetut mikrobit. Tärkeässä roolissa tässä ovat veren T- ja B-lymfosyytit, jotka muistavat aiemmat tunkeilijat ja auttavat muita puolustussoluja niiden tuhoamisessa.

Luontainen immuniteetti toimii erittäin nopeasti, jopa minuuteissa. Hankitun immuniteetin käynnistyminen on luontaista hitaampaa ja vie yleensä muutaman päivän.

Vastasyntyneen ja ikääntyneen vastustuskyky muita alempi

Vastasyntyneelle ei ole vielä kehittynyt hankittua immuniteettia. Aivan pienet lapset ovatkin erityisen alttiita infektioille.

Ikääntymisen myötä puolestaan puolustusjärjestelmälle tärkeät T-solut rapistuvat, mikä heikentää vastustuskykyä. Siksi hyväkään kunto ei välttämättä tuo samaa suojaa kuin nuoremmalle ihmiselle.

T-solujen rapistuminen selittää esimerkiksi vyöruusun yleistymistä iän myötä.

Vastasyntyneelle ei ole vielä kehittynyt hankittua immuniteettia.

Terveelliset elintavat vahvistavat vastustuskykyä

Elimistön puolustuskykyä tautipöpöjä vastaan voi tukea terveellisillä elintavoilla. Monipuolinen ruoka, riittävä lepo ja liikunta vahvistavat vastustuskykyä ja edistävät muutenkin terveyttä.

Stressi ja voimakas fyysinen rasitus taas voivat heikentää elimistön puolustuskykyä, jolloin tartuntataudit iskevät tavallista herkemmin. Erityisesti kannattaa välttää tupakointia, joka altistaa muun muassa hengitystieinfektioille ja leikkaushaavatulehduksille.

Jos alkavan flunssan oireet jo vaivaavat, apteekin sinkkiasetaattivalmiste saattaa helpottaa ja lyhentää flunssan kestoa.

Stressi ja voimakas fyysinen rasitus voivat heikentää elimistön puolustuskykyä, jolloin tartuntataudit iskevät tavallista herkemmin.

Suoliston hyvät bakteerit suojaavat

Kaikki vieraat mikrobit eivät ole vaarallisia terveydelle. Ihmisen hengitysteissä, suolistossa, iholla ja limakalvoilla elää bakteeriyhdyskuntia, joita kutsustaan normaaliflooraksi. Nämä bakteerit ovat pääosin harmittomia ja usein hyödyllisiä elimistön toiminnalle.

Ihmisen suolistossa majailee 500–1 000 eri bakteerilajia. Ne vaikuttavat ravintoaineiden pilkkoutumiseen ja imeytymiseen, tuottavat vitamiineja ja vahvistavat elimistön vastustuskykyä.

Täysjyväviljatuotteiden, kasvisten, hedelmien, marjojen ja pähkinöiden käyttö edistää monipuolista suolistomikrobistoa ja sen hyviä vaikutuksia elimistöön. Runsas lihansyönti ja sokerin käyttö muuttavat puolestaan suoliston mikrobikantaa huonompaan suuntaan.

Antibiootit ovat tärkeitä ja tarpeellisia erilaisten bakteeri-infektioiden hoidossa. Niiden turhaa käyttöä tulisi kuitenkin välttää. Antibioottikuuri tappaa myös hyviä bakteereja ja sekoittaa suolistomme mikrobiston viikoiksi tai jopa kuukausiksi.

Autoimmuunitaudissa elimistö hyökkää itseään vastaan

Joskus elimistön puolustusjärjestelmä häiriintyy ja alkaa hyökätä kehon omia kudoksia vastaan. Osalla ihmisistä on siihen perinnöllinen alttius.

Yleisimpiä autoimmuunisairauksia ovat nivelreuma, kilpirauhasen autoimmuunitulehdus, muut reumaattiset nivel- ja sidekudossairaudet sekä tyypin 1 diabetes.

Autoimmuunitaudit ja allergiat ovat yleistyneet viime vuosina. Yhtenä syynä tähän pidetään sitä, että elämme liiankin hygieenisessä ympäristössä. Lapset joutuvat aiempaa vähemmän tekemisiin maassa ja eläimissä olevien mikrobien kanssa, mikä saattaa häiritä immuunijärjestelmän kypsymistä.

Autoimmuunitaudin puhkeamiseen tarvitaan myös ulkoisia tekijöitä, jotka tunnetaan vielä huonosti. Ne saattavat olla esimerkiksi viruksia tai bakteereja, jotka sotkevat immuunipuolustuksen toimintaa.

Zoonoosi – koronavirus lienee peräisin eläimistä

Taudinaiheuttaja voi tarttua ihmiseen toisesta ihmisestä, ympäristöstä tai eläimestä. Zoonoosit ovat tauteja, jotka tarttuvat ihmiseen eläimistä.

Tartunta voi tapahtua joko suoraan eläimstä tai esimerkiksi elintarvikkeiden välityksellä. Useimmiten zoonoosit eivät tartu ihmisestä toiseen.

Virukset saattavat kuitenkin muuntua niin, että eläimestä ihmiseen tarttunut virus tarttuu myös muihin ihmisiin. Näin on ilmeisesti käynyt maailmanlaajuisen pandemian aiheuttaneelle koronavirukselle, jonka epäillään olevan peräisin lepakoista.

Lähteet:

Infektiotalo.fi: Miten voin parantaa infektiopuolustuskykyäni?
Terveyskirjasto: Elimistön vastustuskyky (immuniteetti)
Terveyskirjasto: Autoimmuunisairaudet
Terveyskirjasto: Suoliston bakteerit – ystäviä ja vihollisia
Itä-Suomen yliopisto, Saima-lehti 1/2018: Suolistomikrobit voivat edistää sekä terveyttä että sairautta

Teksti: Virpi Ekholm