Mitä eroa on flunssalla ja influenssalla?
Influenssa A- ja B-virusten aiheuttama hengitystietulehdus muistuttaa oireiltaan tavallista flunssaa. Influenssa on kuitenkin tavallista kausiflunssaa eli nuhakuumetta pitkäkestoisempi ja oireiltaan voimakkaampi. Influenssaepidemia saapuu Suomeen joka vuosi ja kestää yleensä vuodenvaihteesta huhtikuulle.
Taudit on vaikea erottaa toisistaan etenkin lapsilla, jotka ovat usein myös nuhaisia. Vakavien oireiden taustalla saattaa olla jokin muu tauti.
Mitkä ovat influenssan oireet?
Influenssan oireet ovat kuten tavallisessa flunssassa, mutta voimakkaammat. Myös jälkitaudit voivat olla ikäviä.
Yleisimpiä influenssan jälkitauteja ovat poskiontelontulehdus ja keuhkokuume. Lapsilla yleisin jälkitauti on korvatulehdus, johon influenssan seurauksena sairastuu 40 prosenttia alle 3-vuotiaista.
Influenssa tarttuu ihmisestä toiseen hengitystie-eritteiden välityksellä pisara- tai kosketustartuntana mutta myös aerosolitartuntana ilman välityksellä. Ahkerasta käsien pesemisestä on osittain apua influenssan torjunnassa, mutta ilmassa leijuviin viruksiin se ei tehoa.
Influenssarokotus on helppo tapa suojautua influenssalta
Tehokas keino ehkäistä influenssa on ottaa kausi-influenssarokote. Rokotuksen teho perustuu sen sisältämiin inaktivoituihin influenssavirusten osiin, jotka saavat elimistön muodostamaan virusten vasta-aineita. Rokote siis huijaa elimistön valmistautumaan tulevaa virushyökkäystä vastaan.
Rokotetta suositellaan ja se on ilmainen 6–35 kuukauden ikäisille lapsille, yli 65-vuotiaille sekä riskiryhmiin kuuluville potilaille, joilla on jokin tartunnalle altistava sairaus tai lääkitys. Influenssarokotuksen suojateho terveillä työikäisillä on tavallisesti 70–90 prosenttia. Rokotteen saa omalta terveysasemalta.
Lasten rokottamisesta hyötyvät ensisijassa lapset itse. Päiväkoti-ikäiset sairastavat eniten ja saavat herkemmin myös jälkitauteja, kuten korvatulehduksia. Lasten rokottaminen suojaa myös muuta väestöä, sillä lapset levittävät virusta eniten.
Yli 65-vuotiaille rokotetta suositellaan, koska heille influenssa on jälkitauteineen vakava, jopa hengenvaarallinen sairaus. Vanhemmassa ikäryhmässä esiintyy enemmän perussairauksia sekä altistavia sairauksia, minkä vuoksi rokotusta suositellaan koko ikäryhmälle. Ikäihmisten tyypillinen jälkitauti on keuhkokuume.
Rokotusta suositellaan iästä riippumatta myös raskaana oleville sekä riskiryhmiin kuluville, joilla on muita suurempi riski saada vakava influenssa. Riskiryhmiin kuuluvat henkilöt, joilla on esimerkiksi sydän- tai keuhkosairaus, munuaissairaus, diabetes tai jokin vastustuskykyä heikentävä tauti tai lääkitys.
Poikkeustapauksissa lääkäri voi määrätä riskiryhmään kuuluvalle lääkityksen influenssaa vastaan, jos rokotus ei jostain syystä sovi. Kun lääkehoito aloitetaan riittävän aikaisin, tauti lyhenee ja jälkitaudit pystytään estämään.
Jatkuvan suojan takaamiseksi rokote on otettava vuosittain. Influenssavirukset muuttuvat jatkuvasti kiertäessään maapalloa, ja rokotetta päivitetään vuosittain vastaamaan todellisia viruskantoja. Vaikka rokote olisi sama kuin edellisvuonna, kannattaa se silti uusia, sillä vasta-aineiden määrä elimistössä vähenee pikkuhiljaa.
Kausi-influenssarokotuksesta on kymmenien vuosien käyttökokemus. Samaa, kansallisen rokotusohjelman rokotetta on valmistettu 70-luvulta lähtien ja sitä on käytetty miljoonia annoksia. Rokotuksen haittavaikutukset ovat erittäin harvinaisia.
Jos influenssa iskee, sitä voi hoitaa kotona lepäämällä kuten tavallista flunssaa.
Miksi influenssarokotusta ei oteta?
Moni suomalainen ei ota influenssarokotusta. Tämä voi johtua siitä, ettei influenssaa nähdä niin vakavana tautina, että sitä vastaan kannattaisi suojautua.
Rokotteeseen liittyy myös pelkoja, koska se yhdistetään narkolepsiaa aiheuttaneeseen pandemiarokotteeseen eli sikainfluenssarokotteeseen. Kausi-influenssarokote on kuitenkin ihan eri asia. Se ei sisällä tehoste- eikä säilöntäaineita.
Juuri pandemiarokotteen tehosteaineen epäiltiin aiheuttaneen narkolepsiaa. Rokotteiden säilöntäaineet taas saattavat aiheuttaa joillekin allergisia reaktioita. Yleisimpiä säilöntäaineita ovat tiomersaali, formaldehydi, fenoksietanoli, fenoli ja neomysiini, joista kiistellyin on elohopeayhdiste tiomersaali. Suomessa tiomersaalia sisältävien rokotteiden käytöstä on luovuttu lähes kokonaan.
Influenssarokote hyödyt ja haitat
- ehkäisee hankalan taudin ja jälkitaudit sekä viikon sairausjakson
- edullinen ja helppo tapa ehkäistä influenssaa
- hillitsee yleistä epidemia
- voi aiheuttaa pientä ärsytystä pistopaikassa
- ei suojaa lainkaan tavalliselta flunssalta eli nuhakuumeelta
Teksti: Tuisku Pirttimäki
Alkuperäinen artikkeli julkaistu 29.5.2017. Artikkelia päivitetty 18.3.2022
