Raudanpuutteen syy tulee aina selvittää. Syynä voi olla esimerkiksi runsaat kuukautiset, sairaus tai se, että rauta ei imeydy.

Viime aikoina mediassa on keskusteltu vilkkaasti piilevästä raudanpuutteesta. Silloin elimistön rautavarastot ovat jo huvenneet, vaikka veren hemoglobiiniarvo on vielä normaali.

Piilevä raudanpuute voi aiheuttaa epämääräisiä oireita, kuten väsymystä, heikotusta ja keskittymisvaikeuksia. Toisaalta vastaavia oireita voi liittyä moneen muuhunkin sairauteen, puutokseen tai esimerkiksi uuvuttavaan elämäntilanteeseen.

”Pelkkien oireiden perusteella on yleensä mahdoton sanoa, onko kyse raudanpuutteesta vai jostain aivan muusta”, kertoo hematologian erikoislääkäri, dosentti Elina Lehtinen HYKS:stä.

Asiantuntijat ovat olleet erimielisiä siitä, tuleeko raudanpuutetta hoitaa, jos siihen ei liity anemiaa eli alhaista hemoglobiinia. Tuoreessa Lääkärilehden artikkelissa Suomen johtavat hematologit eli verisairauksien hoitoon erikoistuneet lääkärit päätyivät siihen, että myös piilevää raudanpuutetta on joissakin tilanteissa hyödyllistä hoitaa.

”Rautahoito suun kautta on helppo tapa hoitaa varastoraudan puutetta. Sillä pyritään estämään raudanpuutteen eteneminen anemiaksi ja voidaan helpottaa mahdollisia väsymysoireita”, Lehtinen summaa.

Varmuuden vuoksi rautalisän käyttöä ei suositella, sillä liiallisesta raudan saannista voi olla myös haittaa. Siksi onkin syytä tutkia, johtuvatko oireet todella raudanpuutteesta.

Ferritiini on hyvä varastoraudan mittari

Kun epäillään raudanpuutetta ilman anemiaa, elimistön rautavarastoja voidaan tutkia erilaisin laboratoriokokein. Yksi merkkiaineista on ferritiini, jonka matala pitoisuus veressä kertoo hyvin luotettavasti raudanpuutteesta.

”On laboratoriokohtaista, mitkä ferritiinin viiterajat ovat. Käytännössä raudanpuutetta on syytä epäillä, jos ferritiiniarvo on alle 15–30 mikrogrammaa litrassa ja potilaalla on tyypillisiä raudanpuutteen oireita”, Elina Lehtinen toteaa.

Tulkintaa vaikeuttaa se, että ferritiinin pitoisuus nousee monissa elimistön tulehdustiloissa. Sen vuoksi korkea arvo ei automaattisesti sulje pois raudanpuutteen mahdollisuutta.

Joskus onkin tarpeen käyttää täydentäviä tutkimuksia, kuten liukoisen transferriinireseptorin pitoisuutta. Elimistön tulehdustila ei vaikuta siihen kuten ferritiiniin.

Lehtinen ei suosittele, että laboratoriotesteihin hakeuduttaisiin omin päin. Tutkimuksia kannattaa mieluummin pyytää omalta lääkäriltä, joka arvioi, onko niille tarvetta ja osaa tulkita tulokset potilaan kokonaistilanteen mukaan.

”Kaikkea ei kannata tutkia varmuuden vuoksi”, Lehtinen kiteyttää.

Entä, jos vatsa ei siedä rautalisää?

Raudanpuutetta hoidetaan yleensä suun kautta otettavilla rautavalmisteilla, joita saa apteekista myös ilman reseptiä.

Joskus hoito saattaa aiheuttaa ikäviä vatsaoireita, kuten pahoinvointia, ripulia tai ummetusta. Näitä haittoja voidaan vähentää pienentämällä rauta-annoksia ja nauttimalla niitä vain joka toinen päivä, jolloin raudan imeytyminenkin parantuu.

Jos haittavaikutukset ovat hankalia ja rauta-arvot hyvin matalia, voidaan harkita raudan antamista suonensisäisesti. Tähän liittyy kuitenkin omat riskinsä, ja siksi hoidossa tulisi käyttää ensisijaisesti suun kautta otettavia rautavalmisteita.

”Useimmiten sopiva rautavalmiste ja annostelu löytyvät kokeilemalla”, Lehtinen toteaa.

Suun kautta otettavaa rautavalmistetta on syytä käyttää pitkään, jopa 6–12 kuukautta, jotta elimistön rautavarastot korjaantuvat. Ferritiinitutkimuksia voidaan käyttää hoidon tehon seurannassa.

Raudanpuutteen syy tulee selvittää

Elina Lehtinen korostaa, että todetun raudanpuutteen syy tulee aina selvittää. Joskus ongelman taustalta voi löytyä vakavakin sairaus.

Usein raudanpuute johtuu siitä, että rautaa poistuu elimistöstä verenvuodon mukana.

”Erityisesti naiset, joilla on runsaat kuukautiset, ovat raudanpuutteen riskiryhmässä. Miehillä ja ikääntyneillä tulisi puolestaan selvittää, onko kyse suolistoverenvuodosta”, Lehtinen toteaa.

Raudanpuute voi johtua myös siitä, että ruokavaliossa on liian vähän rautaa. Esimerkiksi tiukassa kasvisruokavaliossa raudansaanti voi jäädä liian vähäiseksi, koska viljan ja kasvisten rauta ei imeydy yhtä hyvin kuin lihan ja kalan sisältämä hemirauta.

Odottava äiti tarvitsee tavanomaista enemmän rautaa. Toisaalta myös rankka urheilu voi lisätä elimistön raudantarvetta.

Kahvi ja tee heikentävät raudan imeytymistä

Joskus kyse on siitä, että rautaa kyllä saadaan ruokavaliosta riittävästi, mutta se ei imeydy. Raudan imeytymistä voi estää jokin suolistosairaus, kuten keliakia. Myös lääkkeet, kuten vatsansuojalääke tai kalsiumlisä, voivat haitata imeytymistä.

Ruoka-aineista kahvi, tee ja maitotuotteet heikentävät raudan imeytymistä. C-vitamiini puolestaan edistää sitä. ”Rautavalmiste kannattaakin ottaa yhdessä tuoremehun tai C-vitamiinivalmisteen kanssa”, Lehtinen vinkkaa.

Hyviä raudan lähteitä

- Maksa ja veriohukaiset

- Soijarouhe, linssit ja pavut

- Täysjyvävilja, esimerkiksi ruisleipä

- Liha ja kala

- Simpukat ja katkaravut

- Kananmuna