Ärtyvän suolen oireyhtymää kutsutaan myös IBS:ksi, joka on lyhenne englanninkielisestä käsitteestä Irritable Bowel Syndrome. Aikaisemmin puhuttiin pelkästään ärtyneestä paksusuolesta, mutta myös ohutsuoli vaikuttaa oireisiin.

Oireyhtymä on eri asia kuin IBD, jolloin kyseessä on tulehduksellinen suolistosairaus.

IBS on yleinen: se ilmenee jopa viidesosalla aikuisista, useimmiten naisilla. Lohduttavaa on, että vaiva yleensä vähenee iän myötä.

Tyypillistä on, että oireet vaihtelevat. Stressi ja jännitys pahentavat oireita.

Ravitsemus ja psyyke vaikuttavat oireisiin

Gastroenterologian erikoislääkärin Petri Pesosen mukaan IBS:n oireina voi olla joko ripuli tai ummetus. Osa kärsii runsaista suolikaasuista, osalla vatsavaivat ja suolen supistelu voivat olla kivuliaita. Tyypillistä on, että oireet vaihtelevat.

”Monesti vaivaan liittyy turvottelua, ilmavaivoja ja kipua. Oireet voivat olla pahimmillaan illalla. Jos taas ihminen laihtuu, kuumeilee, kärsii anemiasta tai muista vakavista oireista, kyse ei ole ärtyvän suolen oireyhtymästä.”

Suolen häiriintyneeseen toimintaan voi olla useitakin syitä. Keskeisinä tekijöinä voidaan pitää toisaalta ravintoa, toisaalta psyykettä.

”Ongelmat voivat liittyä esimerkiksi dieettiin tai siihen, että ruokavaliosta saa liian vähän kuituja. Jos ei juo riittävästi tai ei harrasta liikuntaa, oireena voi olla ummetus. Joillakuilla suoli toimii nopeammin tai suolen bakteeristo on epätasapainossa, ja seurauksena on ripulia. Jotkin ruoka-aineet, kuten keinomakeutusaineet ja ksylitoli, voivat aiheuttaa vatsavaivoja.

Stressi ja jännitys pahentavat oireita. Oireyhtymä voi olla yhteydessä myös ahdistukseen ja masennukseen.

IBS todetaan haastattelemalla ja pois sulkemalla

Jos vaivasta kärsivä menee hakemaan apua, lääkäri pystyy toteamaan IBS:n haastattelemalla potilasta. Esitietojen ja tyypillisten oireiden perusteella diagnoosina on usein toiminnallinen suolistovaiva, jolloin suolesta ei löydy nähtävää vikaa edes perusteellisissa tutkimuksissa.

Pesosen mukaan tutkimuksissa suljetaan pois anemia, keliakia, helikobakteeri ja tulehduksellinen suolistosairaus, joka voidaan todeta esimerkiksi ulostekokeella.

”Nuorilla ei yleensä tarvita tähystystutkimuksia, mutta yli 50-vuotiaille ne tehdään.”

Mitä saa syödä, mitä kannattaa välttää?

Pesonen toteaa hoidon olevan oireen mukainen: ummetukseen ummetuslääkkeitä, ripuliin ripulilääkkeitä. Lisäksi suositellaan oireita vähentävää dieettiä. Esimerkiksi jos vatsassa on turvotusta, vehnän ja maidon poistaminen ruokavaliosta voi auttaa.

Myös FODMAP-ruokavaliosta voi olla apua. Se tarkoittaa hiilihydraattien rajoittamista, sillä tietyt imeytymättömät hiilihydraatit hajoavat suolessa ja muodostavat kaasuja. Kannattaa välttää muun muassa keinomakeutettuja elintarvikkeita, herneitä, papuja, kaalia ja sipulia.

Kannattaa suosia kuitupitoisia ruokia, kuten täysjyväriisiä, kasviksia tai pähkinöitä. Piparminttuvalmiste on todettu myös tehokkaaksi. Masennuslääkkeitäkin käytetään nostamaan kipukynnystä. Joskus on kokeiltu myös ulosteensiirtoa.”

Itsehoito tepsii parhaiten

Pesonen korostaa ravitsemuksen merkitystä oireiden vähentämisessä tai poistamisessa. ”Silkat rajoitusdieetit ovat kuitenkin hankalia ja voivat johtaa jopa aliravitsemukseen tai puutostiloihin. Neuvoa kannattaa kysyä ravitsemusterapeutilta, hän on paras asiantuntija.”

Monet osaavatkin yhdistää oireet eri ruoka-aineisiin. Pesosen mukaan terveellinen sekaruoka lievittänee oireita parhaiten, sillä kasvissyöjillä tuntuu olevan muita enemmän turvotusta ja IBS-vaivoja.

Itselleen sopivan ja oireita vähentävän ruokavalion noudattaminen on parasta itsehoitoa. Liikunnalla voi tukea suolen säännöllistä toimintaa.

”Lääkäriin on hyvä mennä, jos oireet ovat hälyttäviä tai jos ikää on oireiden alkaessa yli 50 vuotta tai jos itsehoito ei auta”, toteaa Pesonen.

Jos ärtyneen suolen oireyhtymää haluaa ehkäistä ennalta, voi noudattaa samanlaista ruokavaliota ja samoja keinoja kuin itsehoidossa.

Rukkaa ruokavaliotasi

  • Syö terveellistä sekaruokaa.
  • Jos vatsa turvottelee, vältä vehnää ja maitoa. Muutkin viljatuotteet, kuten ruis ja ohra, voivat aiheuttaa oireita.
  • Jos kärsit ilmavaivoista, vältä hiilihydraatteja, kuten keinomakeutettuja elintarvikkeita, palkokasveja, kaalia ja sipulia.
  • Jos kärsit ummetuksesta, lisää ravintoon kuitupitoisia ruokia kuten täysjyväriisiä tai kauraa. Älä käytä liukenemattomia kuituja, kuten vehnänleseitä.
  • Kokeile laktoosittomia maitotuotteita.
  • Muutoinkin kokeilemalla selviää, millaisten ruoka-aineiden välttäminen lieventää oireita.
  • Kovin rajuihin ruokavaliomuutoksiin ei kannata ryhtyä omatoimisesti: kysy neuvoa ravitsemusterapeutilta.

Teksti: Tarja Västilä