Toukokuun 2021 tietojen mukaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on ollut noin 20 lasta sairaalahoidossa yli vuoden kestäneen pandemian aikana. Heistä vain 1‒2 on ollut tehovalvonnassa, mutta hengityskoneeseen ei yksikään lapsi ole joutunut.
”Avopuolella sadoista lapsista on löytynyt näytteiden perusteella virusta. Tällöin yleensä perheessä tai lähipiirissä on ollut altistumisia”, kertoo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri, professori Harri Saxén HUSista.
”Lasten oireet sekä kotioloissa että sairaalassa ovat olleet pääasiassa hyvin lieviä.”
Lasten oireet moninaisia, Kawasakin tautia harvalla
Lasten koronavirustartunta voi löytyä jonkin muun taudin yhteydessä. Lapsella on saattanut olla esimerkiksi virtsatieinfektio, lievä astma tai ripulia, jonka vuoksi hän on käynyt lääkärissä. Samalla on tehty koronatesti ja havaittu lapsen sairastuminen myös koronainfektioon.
Koronavirustartunta voi lapsilla löytyä jonkin muun taudin yhteydessä.
”Lasten koronaoireet ovat moninaisia, kuten hengitystieinfektio-oireita, vatsakipua tai virusinfektion laukaisemaa astmaa. Tehovalvonnassa olleilla lapsilla on ollut monitulehdusoireyhtymä, niin kutsuttu Kawasakin tauti, joka on tullut koronan sairastamisen jälkitautina. Näitä tapauksia on ollut 5‒6 koko Suomessa”, toteaa Saxén.
Lapset paranevat yleensä nopeasti, jopa päivässä tai parissa. Vain Kawasakin tautiin sairastuneet vaativat pidempää hoitoa.
”Tehovalvonnassa he ovat olleet verenpaineen heittelehtimisen vuoksi. Kaikki sairastuneet ovat parantuneet.”
Syytä lasten vähäisempään sairastavuuteen ei vielä tiedetä
Saxénin mukaan syytä siihen, miksi lapset sairastuvat aikuisia vähemmän ja lievemmin COVID-19:ään, ei vieläkään tiedetä.
”On arveltu, että lapsilla on vähemmän reseptoreita, joiden kautta tauti tulee elimistöön.”
”Yhtenä syynä on esitetty, että muut aiemmin sairastetut koronavirusinfektiot vaikuttavat. Tai sitten lapsilta puuttuu sellainen elimistön ylilyönti, joka aikuisilla tulee tulehdusreaktiosta.”
Lapset tartuttavat melko heikosti COVID-19:ää
Koska koronaan sairastuneet lapset ovat useimmiten oireettomia tai lieväoireisia, heidän sairastumistaan saattaa olla vaikea havaita. Hyvä puoli on se, että he myös tartuttavat tautia harvemmin kuin aikuiset.
”Päiväkoti-ikäisten tai koululaisten tartuttajina on yleensä ollut opettaja tai joku muu aikuinen henkilökunnasta tai perheestä. Näyttäisi siltä, ettei toisinpäin tartuntoja juurikaan ole ‒ lapset eivät juuri tartuta aikuisia. Se voi johtua siitä, että lapsilla on vähemmän virusta.”
Tartuttavuus kuitenkin lisääntyy iän myötä: esimerkiksi nuoret aikuiset tartuttavat virusta enemmän kuin lapset. Ikärajana pidetään 16:ta vuotta.
Teini-ikäisillä on ollut lapsia enemmän koronainfektioita, mutta heilläkään ei ole esiintynyt taudin vakavampia muotoja.
Koronaoireisen paikka on kotona
Jos lapsen oireet viittaavat koronaan, suositeltavaa on, ettei hän menisi päiväkotiin eikä kouluun. Saxén kehottaa otattamaan näytteen matalalla kynnyksellä, sillä tuloksen saa nopeasti. Pääsääntöisesti vanhemmat ovatkin valveutuneita ja ovat hakeutuneet lasten kanssa näytteenottoon.
”Aina ei kuitenkaan ymmärretä, mistä hengitystieinfektiossa voi olla kyse, ja lapsi on viety päiväkotiin tai kouluun. Näin on tullut altistumisia, ja ne ovat johtaneet lukusiin näytteidenottoihin. Altistumisia pitää seuloa ja seurata.”
Vaikka lasten koronaoireet ovat vähäisiä ja tartuttavuus matalaa, heidän vointiaan on siis hyvä tarkkailla. Oireiden ilmaantuessa ja mahdollista altistumista epäiltäessä on syytä noudattaa annettuja ohjeita.
Lapset ja korona
- Lapset tuntuvat sairastuvan COVID-19:ään ja tartuttavan sitä aikuisia harvemmin.
- Myös oireet ovat lapsilla lievemmät.
- Oirehtivan lapsen kanssa kannattaa aina hakeutua näytteenottoon.
- Karanteenimääräykset koskevat lapsiakin, myös altistumistapauksissa.
- Syytä lasten vähäisempään sairastumiseen ei tarkalleen tiedetä.
Teksti: Tarja Västilä
