Artikkelin sisältö ja pikalinkit

Mistä diabetes johtuu?

Diabeteksessa insuliinin vaikutus elimistössä on puutteellista ja verensokeripitoisuus kasvaa. Insuliini on elimistön aineenvaihduntaa säätelevä hormoni ja tärkein verensokeritason säätelyyn osallistuva hormoni. Insuliini päästää verenkierrossa olevan sokerin siirtymään soluihin polttoaineeksi ja varastoitumaan maksaan.

Diabeteksessa insuliinin vaikutus elimistössä on puutteellista, sillä insuliinihormonin eritys on saattanut loppua, sen määrä on riittämätön elimistössä tai sen vaikutus on heikentynyt (insuliiniresistenssi) – riippuen diabeteksen eri muodoista. Diabetes jaetaan kahteen eri päätyyppiin: tyypin 1 eli nuoruustyypin ja tyypin 2 eli aikuistyypin diabetekseen. Näiden väliin mahtuu monta erilaista diabeteksen välimuotoa. Lue diabeteksen eri tyypeistä.

Diabeteksen yleisyys

Diabetesta sairastaa arviolta jopa yli 500 000 suomalaista ja iso osa tietämättään. Sairastuneiden määrä on jopa kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Pääosa sairastuvuuden kasvusta koskee tyypin 2 diabetesta. Länsimaissa kohonnut elintaso on vaikuttanut taudin yleistymiseen.

Tyypin 2 diabetes eli ns. kakkostyypin diabetes on yksi merkittävimpiä kansantautejamme ja maailmanlaajuisesti yksi nopeimmin lisääntyvistä sairauksista. Suomessa tyypin 2 diabetesta sairastaa noin 75 % kaikista diabeetikoista eli potilaita on arviolta yli 300 000 ja lisäksi 100 000 henkilöä sairastaa sitä tietämättään

Tyypin 1 diabeetikoiden osuus on noin 10–15 % kaikista diabeetikoista. Suomessa esiintyy tyypin 1 diabetesta suhteellisesti eniten koko maailmassa.

Tyypin 2 diabetes eli aikuisiän diabetes

Niin sanottu aikuistyypin diabetes voi puhjeta kaikenikäisillä ihmisillä, mutta yleensä siihen sairastuvat yli 35-vuotiaat. Yhä nuoremmat sairastuvat tyypin 2 diabetekseen. Tyypin 2 diabeetikon verensokeri on pitkäaikaisesti koholla, mikä aiheuttaa ongelmia eri puolilla kehoa. Hoitamattomana diabetes voi aiheuttaa lisäsairauksia ja lyhentää elinikää.

Tyypin 2 diabeteksessa haima ei valmista tarpeeksi insuliinia eikä insuliini tehoa elimistössä toivotulla tavalla. Alussa verensokeripitoisuudet voivat pysyä normaalitasolla, mutta ajan kuluessa lisääntynyt insuliinitarve johtaa verensokerin kohoamiseen. Ennen taudin puhkeamista diabeetikon kehossa on voinut esiintyä insuliinin tehottomuutta jopa vuosien ajan.

Tyypin 2 diabeteksen oireet

Diabetes on sokeriaineenvaihdunnan sairaus, jonka oireet johtuvat koholla olevasta verensokerista. Sairaudessa elimistö ei tuota riittävästi insuliinia, joka normaalisti alentaa veren glukoosipitoisuutta.

Tyypin 2 diabetes voi olla kauan oireeton tai niukkaoireinen, koska sairaus kehittyy asteittain ja hitaasti vuosien kuluessa. 

Häiriö aiheuttaa verensokerin kohoamisen ja sokerin sitoutuminen elimistön valkuaisaineisiin lisääntyy. Tämä puolestaan muuttaa valkuaisaineiden rakennetta ja heikentää niiden toimintaa. Kun verensokeri on jatkuvasti koholla, vaurioituneita valkuaisaineita kasaantuu elimistöön liikaa. Tästä voi seurata elinmuutoksia esimerkiksi munuaisissa, hermoissa tai silmissä.

Tyypillisiä oireita ovat lisääntynyt virtsaneritys ja jano.

Koska diabeteksessä glukoosia on veressä liikaa, sitä erittyy myös virtsaan, jolloin virtsan määrä ja virtsaamistiheys lisääntyvät. Tämän seurauksena elimistö menettää koko ajan nestettä. Jos virtsaan erittyy sokeria erityisen paljon, keho menettää samalla myös energiaa.

Jos kudokset eivät pysty käyttämään sokeria polttoaineeksi insuliinin puutteen tai sen heikentyneen vaikutuksen takia, voi seurauksena olla väsymystä. Tällöin elimistön kyky puolustautua taudinaiheuttajia vastaan voi huonontua ja vastustuskyky laskee.

Mahdollisia tyypin 2 diabeteksen oireita ovat:

  • väsymys ja vetämättömyys erityisesti aterioiden jälkeen
  • masennus ja ärtyisyys
  • jalkasäryt
  • näön heikentyminen
  • tulehdusherkkyys
  • janon tunne
  • virtsan erityksen lisääntyminen

Diabetekseen voi yllämainittujen oireiden lisäksi liittyä lisäsairauksia, kuten sepelvaltimotautia, munuaisten vajaatoimintaa tai aivoverenkiertohäiriöitä. Nämä sairaudet yhdessä diabeteksen kanssa vaikuttavat oleellisesti hyvinvointiin ja ennusteeseen. Lue diabeteksen liitännäis- eli lisäsairauksista.

Veriarvot on hyvä tutkituttaa säännöllisin väliajoin, jos suvussa on todettu tyypin 2 diabetesta. Seuranta on erityisesti tarpeen, jos suvussa esiintyy keskivartalolihavuutta tai ylipainoa, sillä ne ovat altistavista tekijöistä merkittävimmät. Tyypin 2 diabetesta voidaan ennaltaehkäistä, mutta se vaatii riskitekijöiden huomioimista hyvissä ajoin.Tyypin 2 diabeteksen
oireet voivat olla huomaamattomia ja jäädä siksi tunnistamatta pitkäksi aikaa.

Tyypin 2 diabetes riskitekijät

Diabetes havaitaan usein vasta jonkin liitännäissairauden yhteydessä, vaikka tyypin 2 diabetekseen liittyy selkeitä riskitekijöitä ja se on vahvasti perinnöllistä. Kun riskitekijät otetaan vakavasti, voidaan tyypin 2 diabetes todeta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja jopa ennaltaehkäistä.

Jos epäilee mahdollisuutta sairastua tyypin 2 diabetekseen, kannattaa asia varmistaa lääkärikäynnillä. Diabetes voidaan todeta laskimoverinäytteestä tai glukoosikokeessa eli sokerirasituskokeessa.

Tekijöitä, jotka lisäävät todennäköisyyttä sairastua tyypin 2 diabetekseen:

  • ylipaino, erityisesti keskivartalolihavuus (altistavista tekijöistä tärkein)
  • aikaisemmin todettu glukoosiaineenvaihdunnan häiriö
  • ikääntyminen
  • raskausdiabetes
  • diabeteksen esiintyminen suvussa
  • vähäinen fyysinen aktiivisuus
  • kohonnut verenpaine
  • uniapnea
  • valtimosairaus
  • runsasrasvainen ja -sokerinen sekä vähäkuituinen ravinto
  • runsas alkoholinkäyttö
  • tupakointi tai nuuskan käyttö
  • stressi

Elämäntavoilla voi vaikuttaa tyypin 2 diabeteksen puhkeamisen riskiin. Lue lisää terveellisistä elämäntavoista, jotka ennaltaehkäisevat ja tukevat jo diagnosoidun diabeteksen hoitoa. Oman sairastumisriskisi voit myös arvioida helposti diabeteksen riskitestillä.

Laskemalla oman painoindeksisi voit varmistaa, onko painosi suositelluissa rajoissa. Painoindeksisi voit laskea täällä tai ladata ja tulostaa painoindeksitaulukon.

Metabolinen oireyhtymä

Tyypin 2 diabetes on usein osa metabolista oireyhtymää (MBO). Metabolinen oireyhtymä (MBO) on moniulotteinen aineenvaihduntahäiriö, jossa henkilölle on kasaantunut useita sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä.

80 %:lla tyypin 2 diabeetikoista on metabolinen oireyhtymä

Perinnöllisten tekijöiden lisäksi oireyhtymän syntyyn vaikuttavat elintavat ja ylipaino (etenkin keskivartalolihavuus). Sen kehittyminen voidaan kuitenkin estää painonhallinnalla.

MBO-KRITEERIT
Sinulla voi olla metabolinen oireyhtymä, jos kohdallasi toteutuu
vähintään kolme seuraavista tekijöistä:

  • Keskivartalolihavuus (vyötärönympärys)
    • naiset >90cm
    • miehet >100cm
  • Kohonnut veren triglyseridipitoisuus
  • Matala veren HDL-kolesterolin (eli hyvän kolesterolin) pitoisuus
  • Kohonnut verenpaine
  • Sokeriaineenvaihdunnan häiriö: lievästi kohonnut paastoverensokeri tai tyypin 2 diabetes.

Metaboliseen oireyhtymään liittyy suuri sydän- ja verisuonisairauksien riski, joten kokonaisvaltainen hoito on tärkeätä.

Diabeteksen hoito

Hoidon tavoitteena on ehkäistä lisäsairauksia ja varmistaa näin oireettomuus. Kun oireet ovat kurissa, elämä maistuu paremmalta ja voi jatkua mahdollisimman normaalina. Oikea hoito ja aktiivinen seuranta yhdessä mahdollistavat toiminnallisen elämän myös jatkossa.

Diabetekseen liittyy aina vakavien lisäsairauksien vaara.

Diabeteksen hoitomuotoja on useita. Tyypin 2 diabeteksen etenemisvaiheesta riippuen sairautta voidaan hoitaa ruokavaliolla ja liikunnalla, suun kautta otettavilla lääkkeillä tai insuliinihoidolla. Myös edellä mainittujen yhdistelmä on mahdollinen.

Vaikka elämäntavat olisivat terveelliset, pelkkä tablettihoito ei välttämättä aina riitä hyvän sokeritasapainon saavuttamiseen. Siksi turvaudutaan usein myös yhdistelmähoitoihin.

Hoito muokataan aina yksilöllisesti ja joustavasti huomioiden muun muassa diabeteksen vaiheet, hoidon mahdolliset haittavaikutukset ja muut samanaikaiset sairaudet. Diagnoosin jälkeen hoitohenkilökunta antaa ohjeita, jotka auttavat diabetesta pysymään hyvässä hoitotasapainossa. Säännöllisellä verensokerin omaseurannalla voidaan selvittää, miten diabeteksen hallinta onnistuu. 

Testaa, onko sinulla kohonnut riski sairastua kakkostyypin diabetekseen.