Verenpaineella tarkoitetaan painetta, joka syntyy, kun sydän pumppaa verta valtimoihin. On normaalia, että paine kohoaa tilapäisesti, kun liikumme, jännitämme tai suutumme, mutta jatkuvasti koholla oleva paine vaurioittaa sydäntä ja verisuonia.

Korkea verenpaine nopeuttaa valtimoiden ahtautumista ja voi johtaa sepelvaltimotautiin. Se altistaa myös aivoinfarktille ja -verenvuodolle, muistisairauksille, sydämen vajaatoiminnalle ja munuaisvaurioille.

Lue lisää verenpaineesta: https://www.orion.fi/orionsydan/verenpaine/

Tunnista verenpaine: mittaa se säännöllisesti

Korkea verenpaine on Suomessa hyvin yleinen vaiva, eikä kyse ole vain vanhusten vitsauksesta: 35–64-vuotiaista miehistä jopa puolella ja naisista kolmanneksella on liian korkea verenpaine.

Vain noin puolet kohonneesta verenpaineesta kärsivistä on selvillä tilanteestaan, sillä paine voi olla hyvinkin korkea ilman minkäänlaisia oireita. Joskus erittäin korkeissa lukemissa voi tuntua päänsärkyä tai huimausta.

Sydänliitto suositteleekin, että jokainen mittaisi verenpaineensa noin kerran vuodessa.

Huomio elintapoihin

Kun puuttuu asiaan ajoissa, verenpaineen kohoamista voi estää tehokkaasti elintapamuutoksilla. Usein vaivan taustalla ovat epäterveelliset ruokailutottumukset ja vähäinen liikunta.

Esimerkiksi henkilöillä, joilla on 15 kiloa ylipainoa, kohonnut verenpaine on kolme kertaa yleisempää kuin normaalipainoisilla. Toisaalta jo viiden prosentin painonpudotus auttaa usein laskemaan verenpainetta.

Silloinkin, kun lääkehoito katsotaan tarpeelliseksi, siihen yhdistetään elintapahoito. Siihen sisältyy säännöllinen liikunta, alkoholin vähentäminen ja tupakoinnin lopettaminen.

Mitä verenpainelukemat kertovat?

Verenpaine ilmoitetaan kaksiosaisena lukemana, ja mittayksikkönä on elohopeamillimetri eli mmHg. Ensimmäinen luku eli niin sanottu yläpaine kertoo paineen sydämen supistuessa ja jälkimmäinen eli alapaine lepovaiheen aikana.

Normaalina verenpaineena pidetään lukemaa, joka on alle 130/85 mmHg, ja ihannepaine on alle 120/80 mmHg. Nämä pätevät iästä ja sukupuolesta riippumatta.

Jos verenpaine on levossa jatkuvasti yli 140/90 mmHg, kyse on kohonneesta verenpaineesta eli hypertensiosta, jolloin siis sydän- ja verisuonitautien vaara kasvaa.

Alhainen verenpaine aiheuttaa harvemmin haittaa. Perusterveen nuoren tai keski-ikäisen ei tarvitse huolestua, jos yläpaine on 100 mmHg tai jopa alhaisempi, jos oireita ei ole.

Jos on todettu matala verenpaine ja huimausta esiintyy huolestuttavassa määrin, on syytä hakeutua hoitoon. Iäkkäämmillä matala verenpaine johtuu usein verisuonten tai sydämen sairaudesta.

Verenpaineen seurannassa kotimittaus on tärkeää

Verenpainetaso määritellään lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolla. Yksittäinen mittaustulos voi viitata kohonneeseen verenpaineeseen, mutta varsinainen taso lasketaan vähintään neljänä eri päivänä tehtyjen mittausten keskiarvosta.

Mittaustuloksen perusteella lääkäri tai terveydenhoitaja arvioi, miten ja kuinka usein verenpainetta on seurattava.

Omaseuranta voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, kun verenpaine on lievästi tai kohtalaisesti kohonnut tai mittaustulokset vaihtelevat paljon kerrasta toiseen. Kotimittaus on myös hyvä keino seurata, miten aloitettu tai muutettu lääkehoito tehoaa. Myös silloin, kun lääkitys on vakiintunut, hoitotason pysyvyyttä kannattaa seurata noin puolen vuoden välein.

Kotona tehtävät mittaukset voivat vaikuttaa myös siihen, että henkilö kiinnittää enemmän huomiota terveellisiin elintapoihin. Kotimittaus ei kuitenkaan yksin riitä verenpaineen seurannassa, eikä se korvaa terveydenhuollon ammattilaisten tekemiä mittauksia.

Varmista luotettava laite ja rauhallinen mittaushetki

Verenpaineen kotimittauksessa luotettavaan tulokseen vaikuttavat sekä mittauslaite ja -tekniikka että mittausolosuhteet.

Hanki mittari luotettavalta valmistajalta. Olkavarsimittari on suositeltavampi kuin rannemittari.

On myös tärkeää valita oikean kokoinen mansetti, joka asettuu hyvin olkavarren ympärille.

Rauhoitu ennen mittausta, istu suorassa ja tue käsivarsi niin, että mansetti on sydämen tasolla.

Toista mittaus noin minuutin kuluttua ja kirjaa tulokset rehellisesti ylös. Muista, että seuraat verenpainetta itsesi takia, et lääkäriä varten.

Näin voit vaikuttaa korkeaan verenpaineeseen

  • Lisää liikuntaa, pehmeitä rasvoja, kuituja ja kasviksia
  • Vähennä painoa, suolaa, alkoholia ja stressiä
  • Lopeta tupakointi

Lähteet: Suomen Sydänliiton julkaisut Verenpaine kohdalleen ja Verenpaineen omaseuranta sekä Lääkärikirja Duodecim

Teksti: Sanna Jäppinen