Kovettumia, känsiä, rakkoja, syyliä, sisään kasvavia kynsiä ja halkeilevia kantapäitä. Jalkahoito unohtuu helposti, mutta laiminlyönnillä on hintansa. Pahimmillaan jalat menevät niin huonoon kuntoon, että kävely on kivuliasta. Jos jalkakivut eivät houkuttele liikkumaan, pelissä on terveys ja hyvinvointi, sillä liikkumattomuus on terveysriski ja altistaa myös ylipainolle.

”Jalkaterapeutin näkökulmasta kauniit jalat ovat kivuttomat jalat”, Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliiton puheenjohtaja Pia Kallio tiivistää.

Jalkojen kannalta hyvä uutinen on, että jalkahoito kiinnostaa nykyisin sekä naisia että miehiä, ja jaloista pidetään parempaa huolta kuin aiemmin.

Perustana pesu ja tarpeeksi tehokas rasvaus

Jotta jalat pysyisivät kunnossa, niitä kannattaa hoitaa mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Useimpia jalkaongelmia, kuten kovettumia, syyliä ja halkeilevia kantapäitä, on helppo ehkäistä. Tärkeintä on pestä ja kuivata jalat päivittäin ja rasvata ne sen jälkeen jalkavoiteella tai rasvaisella perusvoiteella.

”Tavallinen kevyt kosteusvoide ei riitä jalkojen rasvaamiseen, sillä jalkapohjan iho on paljon paksumpi kuin vartalon iho muualla. Voiteen pitää olla rasvainen, jotta se imeytyy paksun ihon läpi”, Kallio sanoo.

”Vaihda jalkaraspi rasvaiseen voiteiseen! Jalkasi kiittävät ja kovettumat katoavat. Raspaamisen jälkeen iho vain paksuuntuu yleensä entisestään.”

Jalat voi pestä pelkällä vedellä, jos ne eivät ole erityisen likaiset. Jalkojen kuivausta ei kannata unohtaa, sillä erityisesti varpaiden väleihin jää helposti kosteutta. Kosteaan ihoon syntyy helpommin hiertymiä ja rakkoja kuin kuivaan ihoon.

Kun iho hautuu rikki, bakteerit ja virukset pääsevät sen sisään ja voivat aiheuttaa tulehduksia ja esimerkiksi syyliä. Syylä siis syntyy, kun syylävirus pääsee rikkinäiselle iholle. Terveeseen ihoon sen on vaikeampi asettua.

Voidevinkit jaloille ja säärille - lue lisää!

Valitse hyvät kengät ja kävele paljain jaloin

Kolmas tärkeä asia jalkojen hyvinvoinnille on valita oikeankokoiset ja -malliset kengät. Jos kenkä puristaa tai hölskyy, jalkaan kohdistuu painetta ja kosketuskohtaan alkaa muodostua kovettuma. Iho voi myös hiertyä rikki vääränkokoisissa kengissä. Korkokenkiä jalkaterapeutti ei suosittele säännölliseen käyttöön.

”Jalka ei ole korkokengässä luonnollisessa asennossa. Jos korkokenkiä käyttää päivittäin, ne alkavat jossain vaiheessa muokata jalkaterää.”

Myöskään ballerinoja ei kannata käyttää koko ajan. Jalka joutuu jännittymään niissä jatkuvasti, jotta kenkä pysyisi jalassa. Hyvät kengät ovatkin sellaiset, jotka pysyvät jalassa jonkin mekanismin, kuten nauhojen, avulla.

Jos jalkasi ovat terveet, ne nauttivat myös kävelystä kokonaan ilman kenkiä. Silloin kannattaa kuitenkin valita turvallinen alusta, jossa ei ole vaaraa satuttaa jalkojaan.

”Esimerkiksi omalla nurmikolla ja hiekkarannalla käveleminen on hyvää treeniä jalkapohjille.”

Diabetes, reuma tai ihosairaus? Erityishuomiota jalkoihin

Diabeetikolle paljain jaloin kävely ei kuitenkaan sovi. Diabetestä sairastavalla jalkojen verenkierto ja tuntoaisti voivat heiketä. Seurauksena on ihomuutoksia ja haavoja. Diabeetikko ei välttämättä huomaa, jos jalkaan tulee haava tai kengässä hiertää pieni kivi.

Diabeetikon kannattaakin tarkkailla jalkojaan päivittäin, jotta niihin ei pääse syntymään ongelmia. Oikea kenkävalinta on myös diabeetikolle erityisen tärkeä.

Muista sairauksista reuma voi aiheuttaa jalkoihin epämuodostumia. Ihosairaudet, kuten psoriasis ja atooppinen ihottuma, saattavat myös levitä jalkoihin. Jos kärsit näistä sairauksista, jalkoja kannattaakin kohdella erityisen hellästi.

Jalkoja kannattaa hoitaa samoin kuin kehoa muutenkin. Kun jalkahoidon tekee säännöllisesti, säästyy monelta harmilta, kivuliailta kovettumilta ja halkeilevilta kantapäiltä. Kauniita jalkoja kehtaa myös esitellä sandaaleissa ja joogatunnilla.

Jos kotihoito ei auta, varaa aika jalkahoitoon – jalkasi kiittävät sinua.

Jalkahoidon ABC

  1. Pese jalat päivittäin ja kuivaa ne hyvin. Näin kostea iho ei haudu rikki, eivätkä bakteerit ja virukset pääse pesiytymään jalkoihin.
  2. Rasvaa jalat päivittäin tai vähintään muutaman kerran viikossa rasvaisella voiteella. Kokeile Sebamed Repair Foot Creamia tai karheita kantapäitä hoitavia perusvoiteita; (Hydran ja Lipolan), jotka auttavat, jos varpaista lähtee nahka.
  3. Muista, että vuodenajat vaikuttavat jalkahoitoon. Talvella iho kuivuu enemmän, joten rasvaukseen kannattaa kiinnittää suurempaa huomiota. Kesällä jalat ovat useammin kosteat, jos ui paljon. Kesäsandaalit eivät suojaa jalkaa samoin kuin talvikengät, ja maasta voi siirtyä pöpöjä ja likaa jalkoihin. Siksi pesu ja huolellinen kuivaus on kesällä tärkeää.
  4. Leikkaa varpaankynnet suoraan. Jos pyöristät kynsien kulmat, kynnet alkavat helposti kasvaa kiinni kynsipatjaan. Se on kivuliasta. Kynsi on sopivan pituinen, kun tunnet sen varpaan päästä sormella juuri ja juuri. Jos harrastat juoksemista, kynnet kannattaa leikata mahdollisimman lyhyiksi. Näin ne eivät osu lenkkitossun kärkeen ja vaurioidu sen tähden.
  5. Poista kynsilakka säännöllisesti ja tarkkaile, miltä kynsi näyttää. Jos huomaat siinä värimuutoksia, kannattaa käydä jalkaterapeutilla, joka voi hoitaa kynnen kuntoon. Uimahalleista, yleisistä saunoista ja jumppasaleista voi saada myös kynsisienen. Siksi kynttä on hyvä tarkastella säännöllisesti ilman kynsilakkaa.
  6. Unohda jalkaraspi! Kovettumien, känsien ja halkeilevien kantapäiden raspaaminen auttaa ehkä hetkeksi, mutta sen jälkeen iho paksuuntuu yleensä entisestään. Se yrittää näin suojella itseään raspaukselta. Kovettumat, känsät ja halkeilevat kantapäät saavat alkunsa, kun iho paksuuntuu esimerkiksi silloin, kun liian pienet kengät painavat jalkaa. Paras hoito niihin on huolellinen ja säännöllinen rasvaus ja oikeankokoiset kengät. Jos tilanne on päässyt niin pahaksi, että rasva ei imeydy, kannattaa varata aika jalkahoitoon.
  7. Hoida jalkojen haavat välittömästi, jotta niihin ei pääse bakteereja. 

Teksti: Anna Kauhala