Aivoterveys tarkoittaa mahdollisuutta käyttää aivoja parhaalla mahdollisella tavalla ja kykyä pienentää iän mukana lisääntyviä riskejä aivoille. Kysymys on paitsi hyvinvoinnista, myös aivosairauksien ennaltaehkäisystä. Aivoterveys kattaa aivojen mahdollisimman hyvän toiminnan kaikkina ikäkausina. Osatekijöitä ovat kognitiiviset kyvyt: muisti, päättelykyky, kielelliset toiminnot, toiminnanohjaus, tarkkaavuus, havaitseminen, opitut taidot ja kyky viettää mielekästä elämää. Ympäristötekijät vaikuttavat aivojen toimintaan jatkuvasti, ja aivot muokkautuvat koko eliniän.

Alzheimerin tautitapauksista 40 prosenttia johtuu yhteensä 12 riskitekijästä, joihin kaikkiin voidaan vaikuttaa, sanoo neurologi Risto O. Roine. Tieto perustuu viime vuonna Lancetissa julkaistuun konsensusartikkeliin, johon on koottu yhteen Alzheimerin tautia koskevat tutkimukset maailmalta. Elämäntapojen merkitys korostuu lausuman perusteella entisestään.

-Aiemman käsityksen mukaan 29 prosenttia Alzheimerin taudista olisi estettävissä ja listalla oli vain kahdeksan osatekijää.

Aivoverenkiertohäiriöistä 80 prosenttia voidaan estää koko väestössä, riskiryhmissä jopa 90 prosenttia. Alhainen koulutustaso on yhteydessä Alzheimerin taudin riskiin. Elämän varrella kasautuvat muut riskitekijät: verenpaine, tyypin 2 diabetes, tupakointi, ylipaino, vähäinen liikunta, runsas alkoholinkäyttö, epäterveellinen ruokavalio, pään vammat, sosiaalinen eristäytyminen, masennus, kuulon heikentyminen ja ilmansaasteet. Näihin puuttumalla ehkäistään Alzheimerin tautia.

 -Näistä kaikista tekijöistä on erittäin vahva tutkimusnäyttö. Prosentuaalisesti suurin tekijä on iäkkäiden kuulon heikentyminen, joka selittää 9 prosenttia Alzheimerin taudista. Taustalla on se, että huono kuulo eristää sosiaalisesti.

Covid-19 vaaraksi aivoille

Ajankohtainen riski aivojen terveydelle on covid-19. Kuvantamistutkimusten perusteella virus voi päästä nenänielun ja hajukäämien kautta aivoihin, jossa se voi aiheuttaa aivo-selkäydintulehdusta ja heikentää paitsi haju- ja makuaistia, myös kognitiota. Myös veritulppien muodostus lisääntyy. 

Kaikkia viruksen vaikutusmekanismeja ei tunneta. Roine sanoo, että merkittävällä osalla sairastuneista oireiden on todettu pitkittyvän ja huolestuttavan suuri osa ei palaa työelämään.

-Jopa kolmanneksella sairaalassa hoidetuista covid-19-potilaista on raportoitu neurologisia tai neuropsykiatrisia oireita, ja magneettikuvauksessa on todettu aivoissa poikkeavia löydöksiä jopa kolmanneksella valikoiduissa sairaalapotilasaineistoissa. Aivoterveyttä kannattaa edistää myös välttämällä covid-19. Neurocovidin yleisyydestä ja pitkäaikaisennusteesta tarvitaan lisää tietoa.

Iso asia yksilölle ja yhteiskunnalle

Aivoterveydestä ei voi puhua liikaa. Joka kolmas 45 vuotta täyttänyt mies ja puolet naisista sairastuu elämänsä jossain vaiheessa aivoverenkiertohäiriöön, muistisairauteen tai Parkinsonin tautiin. Eliniän pidentyessä aivoja tarvitaan jopa sata vuotta.

-Usein aivoterveys liitetään hyvinvointiin, mutta kyse ei ole pelkästään siitä. Kyse on myös ja ennen kaikkea aivosairauksien estämisestä, sillä aivosairaus voi tuhota hyvinvoinnin kaikilla elämän osa-alueilla.

 Aivosairauksien diagnostiikka ja hoito on viime vuosina mullistunut täysin.

Roine kertoo, että hänen aloittaessaan neurologin uraa 40 vuotta sitten, neurologiassa ei ollut parantavia hoitoja, vaan hoidolla enintään lievitettiin oireita. 

-Esimerkiksi MS-potilaat ovat nykyään ihan erilaisia kuin parikymmentä vuotta sitten, kun näitä hoitoja ei ollut olemassa. Tehokkaimmat lääkehoidot sammuttavat tautiaktiivisuuden aivoissa joka toisella potilaalla.

 Kehitys esimerkiksi kuvantamisessa ja lääkehoidossa on vallankumouksellista.

 -Nykyisin on aidosti taudin kulkuun ja sairauden syntymekanismiin kohdennettua lääkehoitoa ja lisää on tulossa, esimerkkinä Alzheimerin taudissa monoklonaalinen vasta-aine, joka estää beeta-amyloidin kertymistä aivoihin.

15 reittiä aivojen terveyteen

  1. Pidä verenpaine kurissa.
  2. Harrasta liikuntaa.
  3. Huolehdi suoliston mikrobeista runsaskuituisella ravinnolla ja välttämällä turhia antibiootteja. Mikrobeja tarvitaan myös aivojen välittäjäaineiden tuotantoon.
  4. Pidä paino hallinnassa.
  5. Hoida aineenvaihdunnan häiriöt kuten kilpirauhasen vajaatoiminta.
  6. Nuku riittävästi – uni huuhtoo aivojen beeta-amyloidikertymät.
  7. Tunne pulssisi ja hoida eteisvärinä, sillä se aiheuttaa ison osan aivoinfarkteista.
  8. Suojaa pää kolhuilta – aivovammojen vaikutus kumuloituu elämän aikana.
  9. Tupakka pois – tupakointi kiihdyttää paitsi suurten myös pienten suonten tautia, joka tulee hiipimällä.
  10. Käytä alkoholia korkeintaan kohtuullisesti – alkoholi ja muut päihteet aiheuttavat aivoatrofiaa.
  11. Pidä yllä sosiaalisia suhteita - sosiaalisten suhteiden vähäisyys on itsenäinen riskitekijä muistisairaudelle.
  12. Haasta aivojasi monipuolisesti, esimerkiksi tanssilla ja muulla kulttuurilla.
  13. Hoida huono kuulo – se on Alzheimerin taudin tärkein hoidettava riskitekijä.
  14. Palkitse itseäsi mukavilla harrastuksilla ja nautinnoilla – aivojen palkitsemisjärjestelmät tehostavat aivotoimintaa.
  15. Vältä haitallista stressiä, kulje luonnossa ja metsässä.

Teksti: Pirkko Koivu