Eteisvärinäkohtauksia ei itse välttämättä juurikaan pysty estämään. Kannattaa kuitenkin välttää altistavia tekijöitä kuten stressiä ja valvomista. Myös terveellisiin elintapoihin panostaminen auttaa ehkäisemään eteisvärinäkohtauksia.

Liikuntaa voi ja kannattaa harrastaa, ellei se aiheuta toistuvia eteisvärinäkohtauksia, haittaavaa hengenahdistusta tai väsyneisyyttä. Kevytkin arkiliikunta on hyödyksi ja kannattaa aloittaa sellaisista itselle mieluisista lajeista, jotka sopivat omaan arkirytmiin. Liikuntapyramidista voit tarkastaa yleiset liikuntasuositukset, mutta muista aina aloittaa harjoittelu varovasti.

Säännölliset elämäntavat kuuluvat eteisvärinän hoitoon:

  • Päivärytmi kannattaa säilyttää suurinpiirtein samanlaisena myös lomilla ja viikonloppuisin. Herääminen ja nukkumaanmeno kannattaa tehdä suurinpiirtein samaan kellonaikaan päivästä riippumatta.
  • Ateriarytmiin on hyvä kiinnittää huomiota ja nauttia säännöllisesti pieniä aterioita. Hyvä perussääntö on viisi päivittäistä ateriaa kuten aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala.
  • Ruoan määrään ja ravintoarvoihin kannattaa kiinnittää huomiota, ettei ravinnosta tule enempää energiaa kuin sitä kuluttaa.
  • Liikuntaa voi harrastaa omien mieltymysten mukaan. Tärkeintä siinäkin on säännöllinen rytmi, vaikkapa jumppa tai kuntosali kolmen päivän välein ja muina päivinä arkiliikuntaa. Muista myös lepo.
  • Säännöllinen uni ja hyvä unenlaatu edistävät terveyttä. 

Ennaltaehkäisy

Eteisvärinäpotilaana vointisi on parempi, kun noudatat sydänystävällistä ruokavaliota. Monipuolisesti kasviksia, kuituja, vitamiineja ja hivenaineita ja vain vähän tyydyttyneitä rasvoja ja sokeria sisältävä ruokavalio parantaa yleistä hyvinvointia ja vähentää myös sairauden oireita. Tupakointi ja alkoholi eivät sovi sydänsairaan elintapoihin, sillä ne voivat pahentaa oireita ja kasvattaa esimerkiksi aivoinfarktin riskiä. Runsas alkoholin käyttö voi myös laukaista itsenäisen eteisvärinäkohtauksen.

Harrasta liikuntaa omien mieltymystesi, mahdollisuuksiesi ja vointisi mukaan. Liikuntaa on suositeltavaa harrastaa ainakin 30 minuuttia päivittäin vaikka lyhyissäkin jaksoissa. Jo kolmesta 10 minuutin tuokiosta saa päivittäisen liikuntatavoitteen kokoon. Liikunta auttaa vähentämään ylipainoa, jos sitä on kertynyt. Ylipainon osittainenkin vähentäminen auttaa, erityisesti jos siihen liittyy uniapnea. Liikuntapyramidista voit katsoa, mitkä arjen askareet kerryttävät liikuntatavoitetta.
Terveelliset ja säännölliset elämäntavat voivat ennaltaehkäistä eteisvärinäkohtauksia.

Eteisvärinän taustalla olevia sydänsairauksia, kuten kohonnutta verenpainetta tai sepelvaltimotautia, tulee hoitaa suunnitelmallisesti. Eteisvärinätaipumus saattaa jouduttaa joidenkin läppävikojen leikkaushoidon tarvetta. Liitännäissairauksien huolellinen hoito on usein eduksi myös eteisvärinälle.

Liikunta

Eteisvärinää sairastava voi harrastaa lähes kaikkea liikuntaa omien tuntemuksiensa mukaan, ellei se aiheuta eteisvärinäkohtauksia. Liian raskas liikunta saattaa aiheuttaa eteisvärinää, hengenahdistusta tai väsymystä, jolloin kuormitusta kannattaa keventää. Aina voi myös vaihtaa lajia, jos jokin laji ei tunnu sopivalta.

Veren hyytymistekijöihin vaikuttavaa lääkettä (mm. varfariini, apiksabaani, dabigatraani, rivaroksabaani tai edoksabaani) käyttävän on hyvä huomioida, että vamman tai tapaturman yhteydessä verenvuotoriski on tavanomaista suurempi. Siksi heille ei suositella lajeja, joihin liittyy tapaturman tai verenvuodon mahdollisuus.

Mahdollinen liikuntakielto tai -rajoitus voi perustua huonossa hoitotasapainossa olevaan eteisvärinään tai muuhun sydänsairauteen. Kaiken kaikkiaan liikunnan harrastaminen on suositeltavaa. Joskus eteisvärinäpotilaan on tarpeen omaksua toisenlaisia liikuntatottumuksia, kuin mihin on aiemmin tottunut.

Liikunnalla on suotuisia vaikutuksia sekä henkiseen että fyysiseen hyvinvointiin. Sillä on suotuisia vaikutuksia paitsi mielialaan, myös painoon.

Päivittäinen liikunta on tärkeä keino vaikuttaa yleiseen hyvinvointiin. Liikunta vaikuttaa usein positiivisesti myös eteisvärinän taustalla oleviin liitännäissairauksiin. Liikunta parantaa fyysistä kuntoa ja autonomisen (tahdosta riippumattoman) hermoston tasapainoa. Autonominen hermosto vaikuttaa muun muassa sydänlihaksen toimintaan, jolloin rytmihäiriötkin yleensä vähenevät.

Kun eteisvärinää hoidetaan asianmukaisesti, liikunnan harrastaminen yleensä helpottuu oireiden vähenemisen myötä. Kun potilas saa eteisvärinädiagnoosin, se saattaa selittää aiemmin liikuntaa haitanneita oireita. Liikunnan määrää ja tehoa voi lisätä vähitellen omien tuntemuksiensa mukaan, jos kunnonkohotus on tarpeen. Jos säännöllinen liikunta kuuluu jo omaan arkirytmiin, sitä voi ja kannattaa jatkaa omaa kehoaan kuunnellen. Ei ole tarpeen pyrkiä huippusuorituksiin, jos se aiheuttaa lisää rytmihäiriön oireita.

Liikuntapyramidin mukaiset kestävyyskuntoa kohottavat lajit sopivat yleensä useimmille. Jos olet tottuneempi liikkuja ja liikunta ei pahenna rytmihäiriöitä, voit harkita myös liikuntapyramidin kuormittavampia lajeja.

Ruokavalio

Ruokavalinnoilla voit itse vaikuttaa arjessa eteisvärinän taustalla oleviin riskitekijöihin ja sairauksiin, kuten ylipainoon, kohonneeseen verenpaineeseen, sepelvaltimotautiin ja sydämen vajaatoimintaan.

Eteisvärinää sairastavalle sopii runsaasti hedelmiä, marjoja, runsaskuituisia viljavalmisteita ja kohtuudella pehmeitä kasviöljypohjaisia rasvoja ja vain harkitusti suolaa sisältävä ruokavalio. Ruokavaliossa kannattaa muistaa myös eriväriset kasvikset. Riittävä kaliumin ja magnesiumin saanti saattaa vähentää rytmihäiriöalttiutta. Niitä on runsaasti muun muassa kasviksissa, hedelmissä, siemenissä ja pähkinöissä.

Terveellinen ja säännöllinen ruokavalio

Eteisvärinän hoidossa noudatetaan sydänystävällisen ravitsemuksen periaatteita. Ylipainon vähentäminen kannattaa, etenkin jos on taipumusta uniapneaan.

Eteisvärinäpotilaan tulisi syödä säännöllisesti, mieluummin pieniä annoksia usein kuin suurta ja raskasta ateriaa kerralla. Myös äkillisiä ruokavaliomuutoksia, kuten paastoa tai nopeaa laihduttamista tulisi välttää. Ruokavalion säännöllisyyteen kannattaa kiinnittää huomiota myös eri vuodenaikojen välillä, sillä se saattaa vaihdella huomattavastikin vaikkapa kasvisten, hedelmien ja marjojen saatavuudesta johtuen. Kaiken perusta on terveellinen, sydänystävällinen ravitsemus.

Alkoholi ja tupakka

Tupakointi ja alkoholi ovat riskitekijöitä rytmihäiriötä sairastavalle. Ne voivat lisäksi aiheuttaa arvaamattomia yhteisvaikutuksia säännöllisen lääkityksen kanssa.

Alkoholin kohtuukäyttö, esimerkiksi 1—2 olutta tai viinilasillista harvoin nautittuna, ei liene haitallista. Runsas ja pitkäkestoinen alkoholin käyttö ei kuitenkaan sovi eteisvärinää sairastavalle. Alkoholin nauttiminen tai sitä seuraava krapula voivat käynnistää eteisvärinäkohtauksen. On hyvä myös muistaa, että alkoholi voi joko voimistaa tai heikentää lääkkeiden tehoa.

Tupakoimattomuus on tärkeä osa rytmihäiriöiden hoitoa. Tupakointi kasvattaa aivoinfarktin riskiä eteisvärinää sairastavilla.