Jos eteisvärinäkohtaus on mennyt ohi ennen kuin EKG:ta ehditään ottaa, voi sydämen pitkäaikaisrekisteröinnistä (Holter) olla apua diagnoosin teossa. Se kannattaa tehdä myös, jos oireita on harvoin, koska suuri osa eteisvärinäkohtauksista on oireettomia.

Rytmihäiriödiagnoosiin liittyvät muut tutkimukset

Jos rytmihäiriöitä ilmenee vain fyysisen rasituksen tai stressin aikana, voidaan tehdä rasitus-EKG eli kliininen rasituskoe. Siinä seurataan sydänfilmin lisäksi esimerkiksi verenpainetta, hengitystiheyttä ja veren happipitoisuutta.

Rytmihäiriön syitä selvittäessä myös laboratoriokokeet, sydämen ultraäänikuvaus, sydämen ja keuhkojen röntgenkuvaus sekä sepelvaltimoiden ja sydämen kuvantaminen (varjoainekuvaus, tietokonetomografia, magneettitutkimus tai isotooppitutkimus) voivat olla tarpeen. Kukin potilas tutkitaan tapauskohtaisesti.

Eteisvärinän hoito

Eteisvärinän kokonaisvaltaiseen hoitoon kuuluu ensisijaisesti perussairauksien hyvä hoito ja rytmihäiriöille altistavien tekijöiden hoito ja ehkäisy.

Lisäksi eteisvärinässä aloitetaan useimmiten verenohennus eli antikoagulanttilääkitys kohonneen aivoinfarktiriskin vuoksi. Antikoagulaatiohoito laskee aivoinfarktin riskiä.

Eteisvärinää voidaan hoitaa myös johtumista ja sykettä hidastavalla lääkityksellä tai se voidaan kääntää sydämen normaaliin rytmiin, sinusrytmiin, sähköisellä tai lääkkeellisellä rytminsiirrolla.

Eteisvärinän hoito valitaan yksilöllisesti. Hoidosta päätettäessä otetaan huomioon aina eteisvärinän lisäksi muut sydänsairaudet ja taustasairaudet, verihyytymän muodostumiselle altistavat riskitekijät, oireiden määrä, rytmihäiriöiden kesto, hoidon hyödyt ja haitat ja potilaan toiveet.

  • Taustalla olevien perussairauksien kuten verenpaineen, sydämen vajaatoiminnan, läppävian, tyypin 2 diabeteksen, lihavuuden, uniapnean ja dyslipidemian hyvä hoitotasapaino auttaa myös rytmihäiriöiden hallinnassa.
  • Ennusteen kannalta tärkein tavoite on estää verihyytymien aiheuttamat tukokset aivojen verisuonissa. Myös oireeton eteisvärinä voi aiheuttaa tukoksia.
  • Liitännäissairauksiin ja riskitekijöihin voi itse vaikuttaa terveellisellä ruokavaliolla, tupakoimattomuudella ja liikunnalla sekä pysymällä normaalipainossa.
  • Lääkehoito lääkärin ohjeiden mukaan on välttämätöntä.

Eteisvärinäpotilas voi yleensä elää ja työskennellä lähes normaalisti. Muita sydäntauteja ehkäisemällä voi ehkäistä samalla myös eteisvärinää, koska se ilmenee usein erilaisten sydänvikojen yhteydessä. Kohonneen verenpaineen ja muiden taustasairauksien tehokkaalla hoidolla, sepelvaltimotaudin ehkäisyllä, sydämen läppävikojen hoidolla sekä vähentämällä runsasta alkoholinkäyttöä voidaan ennaltaehkäistä eteisvärinää.

Hoitolinjan valinta

Hoitolinjaksi valitaan yksilöllisesti joko sykkeen- tai rytminhallinta. Lisäksi hoitolinjan valinnassa huomioidaan muut (sydän-)sairaudet, verihyytymien syntymisen riskitekijät, oireet, rytmihäiriön kesto, hoidon hyödyt ja haitat sekä potilaan toiveet. Aivohalvausten esto eli antikoagulaatiohoito aloitetaan lähes kaikilla.

Aivohalvausten esto eli antikoagulaatiohoito

Tavallisesti hoitolinjan valinnasta riippumatta aloitetaan myös antikoagulaatio- eli hyytymisenestolääkitys, joka vähentää verisuonitukoksen riskiä. Verenohennuslääkitys aloitetaan useimmille yksilöllisen riskiarvion perusteella. Antikoagulaatiohoidon tarve on yleensä olemassa myös oireettomassa eteisvärinässä.

Rytminhallinta

Rytminhallinnalla tarkoitetaan eteisvärinässä rytminsiirtoa sekä rytmihäiriön uusiutumista estävää lääke- ja/tai muuta hoitoa. Hoito aloitetaan usein sairaalassa tai poliklinikalla erikoislääkärin valvonnassa. Jatkossa hoidon tehoa seurataan useimmiten terveyskeskuksessa.

Eteisvärinän hoito valitaan yksilöllisesti. Hoitomuotoon vaikuttavat esimerkiksi ikä ja liitännäissairaudet.

Ensimmäisen eteisvärinäkohtauksen ilmaantuessa rytminsiirtoa yritetään lähes aina. Tavallisesti rytmi käännetään sähköisesti lyhyessä nukutuksessa. Rytmi voidaan palauttaa myös lääkkeillä. Yleensä normaali rytmi palautuu helposti, mutta eteisvärinällä on taipumus uusiutua. Rytminsiirron jälkeen rytmi pyritään säilyttämään rytmihäiriölääkkeillä. Jos eteisvärinä toistuvasti uusiutuu rytminsiirtojen jälkeen, rytminsiirtoja ei kannata jatkaa. Nuorilla ja fyysisesti aktiivisilla potilailla rytminhallinta on yleensä ensisijainen hoitomuoto. 

Sykkeenhallinta

Sykkeenhallinta tarkoittaa hoitolinjaa, jossa rytminsiirroista ja eteisvärinän estohoidosta luovutaan ja tyydytään eteisvärinään. Oireettomilla ja lieväoireisilla, iäkkäillä ja fyysisesti vähemmän aktiivisilla potilailla tyydytään yleensä sykkeenhallintaan, sillä elämänlaatu ja ennuste ovat yhtä hyvät kuin rytminhallinnan aikana.

Lähteet

Eteisvärinä. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu 10.6.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Sydänliitto. Rytmihäiriön tutkiminen. Saatavilla internetissä https://sydan.fi/fakta/rytmihairion-tutkiminen/ (viitattu 10.6.2025).