Artikkelin sisältö ja pikalinkit:

Mitä sydämen eteisvärinä on

Eteisvärinä on krooninen rytmihäiriö. Eteisvärinässä sydän sykkii epäsäännöllisesti ja usein liian tiheästi. Normaalin rytmin (sinusrytmin) sijaan sydämen eteisissä kulkee tiheitä, epäsäännöllisiä sähköimpulsseja. Tämä johtaa eteisten epäsäännölliseen ja satunnaiseen supistumiseen. Sydämen syke on epäsäännöllinen, koska eteisistä johtuu kammioihin impulsseja sattumanvaraisesti. Eteiset ikään kuin värisevät.

Eteisvärinä vaikuttaa sykkeeseen. Eteisvärinässä sydän sykkii epäsäännöllisesti. Epäsäännöllisen sykkeen voi havaita pulssiaan tunnustelemalla.

Eteisvärinä on yleistä

Eteisvärinä eli flimmeri on yleisin krooninen rytmihäiriö. Suomessa eteisvärinää sairastaa lähes 230 000 henkeä ja luvun arvellaan yhä kasvavan väestön ikääntymisen vuoksi. Sitä esiintyy erityisesti sydämen vajaatoimintaa sairastavilla.

Eteisvärinä on harvinainen alle 60-vuotiailla, mutta sitä vanhemmilla se yleistyy iän myötä. Jopa joka kymmenennellä yli 75-vuotiaalla on eteisvärinä. Eteisvärinän yleisyys kasvaa väestön ikääntymisen ja muiden altistavien sairauksien, kuten verenpaineen, sydämen vajaatoiminnan, sydämen läppävikojen ja sepelvaltimotaudin myötä.

Eteisvärinä yleistyy 60 ikävuoden jälkeen.

Ellei eteisvärinää ryhdytä tehokkaasti ennaltaehkäisemään, sitä sairastavien määrä saattaa kasvaa jopa 2,3-kertaiseksi vuoteen 2060 mennessä. Eteisvärinän ennaltaehkäisyllä voidaan estää jopa tuhansia aivoinfarkteja, sillä eteisvärinä on merkittävin aivoinfarktille altistava tekijä.

Eteisvärinän oireet

Eteisvärinän oireet vaihtelevat potilaan liitännäissairauksien sekä kunnon ja vireystilan mukaan. Se voi aiheuttaa sydämen tykyttelyä, epämiellyttävän muljahduksen tunteen rinnassa, huimausta, heikotusta, väsymystä, hengenahdistusta, huonoa oloa tai yleistä suorituskyvyn laskua. Eteisvärinä saattaa olla myös täysin oireeton.

Eteisvärinä todetaan usein sattumalta esimerkiksi lääkärintarkastuksessa. Diagnoosi tulee varmistaa aina sydänsähkökäyrällä eli EKG:llä eli elektrokardiogrammilla.

Tavallisimpia eteisvärinän oireita ovat:

  • sydämentykytys (palpitaatio)
  • rintakipu
  • väsymys ja suorituskyvyn heikkeneminen
  • hengenahdistus
  • huimaus, heikotus
  • runsasvirtsaisuus (polyuria)

Sydämen rytmihäiriön ilmaantuessa on syytä hakeutua lääkäriin. Hoitoon pitää lähteä heti, jos rytmihäiriöön liittyy rintakipua, pyörrytystä, tajunnan menetys tai muita oireita. 

Joskus eteisvärinän ensimmäinen oire saattaa olla jopa aivohalvaus. Oireetonta eteisvärinää on vaikea havaita ja se huomataankin usein vasta ensimmäisen aivohalvauksen yhteydessä. Oireeton eteisvärinä voidaan kuitenkin havaita yleensä pulssia tunnustelemalla ja sen takia omatoiminen sykkeen tunnustelu on tehokas keino aivohalvausten ehkäisyssä.

Eteisvärinä saattaa olla myös oireeton. Siksi se havaitaan usein sattumalta. Oireetontakin eteisvärinää tulee hoitaa aivohalvausriskin pienentämiseksi.

Tunnustelusta kannattaa tehdä tapa ja merkitä se vaikka päivittäin kalenteriin. Jos pulssi on epäsäännöllinen, tiheä tai hidastuu alle 50 lyöntiin minuutissa, kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin. Myös oireetonta eteisvärinää tulee hoitaa.

Pulssin tunnustelusta voit lukea lisää kappaleesta Omahoito.

Eteisvärinän tyypit

Keston ja uusiutumisen perusteella eteisvärinä voidaan jakaa eri alatyyppeihin.

Kohtauksittainen eteisvärinä

Kohtauksittainen eteisvärinä on lyhytkestoinen, yleensä vain minuutteja tai tunteja, mutta enintään viikon kestävä tila, jonka jälkeen sinusrytmi eli normaali sydämen syke palautuu itsestään. Kohtausten toistumistiheys vaihtelee suuresti.

Jatkuva eteisvärinä

Jatkuva eteisvärinä kestää tyypillisesti yli viikon ilman, että rytmi palautuu itsestään. Normaali sinusrytmi voidaan kuitenkin palauttaa sähköisellä tai lääkkeellisellä rytminsiirrolla.

Pitkään jatkunut eteisvärinä

Pitkään jatkunut eteisvärinä tarkoittaa tilaa, joka on jatkunut yli vuoden. Normaali rytmi voidaan yrittää palauttaa rytminsiirrolla.

Pysyvä eli krooninen eteisvärinä

Eteisvärinä luokitellaan krooniseksi eli pysyväksi, kun rytmihäiriö ei enää itsestään palaudu normaaliksi rytmiksi, eikä se ole käännettävissä sähköisellä rytminsiirrolla ja kohtaukset jatkuvat estolääkityksestä huolimatta.

Itsenäinen eteisvärinä

Itsenäisellä eteisvärinällä tarkoitetaan yleensä eteisvärinän ilmenemistä sellaisilla alle 60-vuotiailla henkilöillä, joilla ei ole muita sydänsairauksia tai –oireita. Englanninkielisessä kirjallisuudessa itsenäisestä eteisvärinästä käytetään termiä Lone Atrial Fibrillation (LAF).

Eteisvärinän syyt ja liitännäissairaudet

Merkittävin eteisvärinälle altistava yksittäinen tekijä on ikä. Eteisvärinä alkaa yleistyä 60 ikävuoden jälkeen. Sairastumisriski kaksinkertaistuu jokaista kymmentä ikävuotta kohden yli 50-vuotiailla. Yli 75-vuotiaista jo noin 10 % sairastaa eteisvärinää. Iän lisäksi muun muassa kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, sydämen läppäviat ja kilpirauhasen toimintahäiriöt kasvattavat alttiutta sairastua eteisvärinään.

Taipumus itsenäiseen eteisvärinään saattaa kulkea suvussa. Myös monien eteisvärinälle altistavien tekijöiden, kuten sepelvaltimo- ja verenpainetaudin riski on perinnöllinen. Yli 70 prosentilla eteisvärinäpotilaista on rakenteellinen sydänsairaus tai muu rytmihäiriölle altistava systeemisairaus. Miehillä on lähes kaksinkertainen riski sairastua eteisvärinään saman ikäisiin naisiin verrattuna.

Eteisvärinä yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Miehillä on naisiin verrattuna lähes kaksinkertainen riski sairastua.

Eteisvärinälle altistavia tekijöitä

Yleisimpiä eteisvärinälle altistavia sydän- ja verenkiertosairauksia:

  • Kohonnut verenpaine
  • Sydämen vajaatoiminta
  • Sydämen läppäviat
  • Sepelvaltimotauti
  • Akuutti ja aiempi sydäninfarkti
  • Synnynnäinen sydänvika
  • Sydänleikkauksen jälkitila


Muita rytmihäiriölle altistavia liitännäissairauksia ja tekijöitä ovat:

  • Diabetes
  • Lihavuus
  • Uniapnea
  • Kilpirauhasen toimintahäiriöt
  • Runsas alkoholinkäyttö
  • Akuutti tai krooninen keuhkosairaus
  • Kirurgiset toimenpiteet
  • Munuaisten vajaatoiminta
  • Tulehdukselliset sairaudet
  • Dyslipidemia
  • Tupakointi
Eteisvärinä liittyy usein muihin sydänsairauksiin ja liitännäissairaudet kasvattavat todennäköisyyttä sairastua siihen.

Sairastumisriskiä lisäävät myös tupakointi, munuaisten vajaatoiminta, diabetes ja valtimosairaudet, kuten sepelvaltimotauti. Myös lihavuus, uniapnea, kilpirauhasen toimintahäiriöt ja krooniset keuhkosairaudet voivat olla yhteydessä eteisvärinän syntyyn. Uniapneaa sairastavalla on yli kaksinkertainen riski sairastua sydämen eteisvärinään, koska uniapnea rasittaa suuresti sydäntä ja sen toimintaa.

Akuuttia, väliaikaista eteisvärinää voi laukaista muun muassa alkoholin liiallinen käyttö, jolloin puhutaan niin sanotusta krapulaflimmeristä. Tiettyjen sydäntapahtumien, kuten sydäninfarktin yhteydessä voi myös esiintyä flimmeriä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FINRISKI-laskurilla voit laskea, onko sinulla kohonnut riski sairastua sydäninfarktiin, sepelvaltimotautiin tai aivohalvaukseen.

Eteisvärinän haitat

Pahimmillaan eteisvärinä voi johtaa aivohalvaukseen. Sydämen eteiseen voi muodostua verihyytymiä, jotka aivoihin kulkeutuessaan aiheuttavat valtimotukoksen ja vaikean aivohalvauksen. Eteisvärinästä johtuvan aivohalvauksen riskiä lisäävät aiempi aivoverenkiertohäiriö, diabetes, kohonnut verenpaine, sydämen vajaatoiminta, valtimosairaus, kardiomyopatia, munuaisten vajaatoiminta, dyslipidemia, tupakointi ja korkea ikä.

Eteisvärinä kasvattaa oleellisesti aivoinfarktin riskiä. Aivovaltimoihin verenkierron mukana kulkeutuva hyytymä voi tukkia yhden tai useamman valtimon. Silloin kyseinen aivojen osa jää ilman verenkiertoa ja vaurioituu. Jopa 15—20 % aivohalvauksista johtuu eteisvärinästä. Osa aivoveritulpista eli aivoembolioista voi oireilla dementiana ja kognitiivisten toimintojen heikkenemisenä.

Verihyytymä voi kulkeutua myös käteen tai jalkaan. Muualta kulkeutunutta verisuonitukosta kutsutaan emboliaksi. Eteisvärinä on merkittävin sydänperäiselle embolialle altistava tekijä.

Eteisvärinä voi vaikuttaa hyvin monimuotoisesti sekä henkiseen että fyysiseen jaksamiseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FINRISKI-laskurilla voit laskea, onko sinulla kohonnut riski sairastua sydäninfarktiin, sepelvaltimotautiin tai aivohalvaukseen.

Eteisvärinä laskee usein elämänlaatua, sillä suorituskyky ja jaksaminen heikentyvät. Toisaalta diagnoosi ja hoidon aloitus voivat auttaa ymmärtämään ja tunnistamaan oireita ja siten vaikuttaa omaan jaksamiseen. Yksi mahdollisista haitoista on sydänlihaksen väsyminen eli takykardiamyopatia. Pitkään hoitamattomana ollut nopea syke voi heikentää sydämen toimintaa ja johtaa sydämen vajaatoimintaan.

Eteisvärinän hoito

Eteisvärinää tulisi hoitaa ja ennaltaehkäistä mahdollisimman tehokkaasti. Tehokas ja ajoissa aloitettu hoito voi kohentaa oleellisesti elämänlaatua. Rytmihäiriöt vaikuttavat huomattavasti myös jaksamiseen ja elämänlaatuun.

Eteisvärinää voidaan hoitaa helpottamalla rytmihäiriön aiheuttamia oireita. Tärkeää hoidossa on myös verenohennuslääkitys.

Ilman verenohennuslääkettä sydämen eteiseen voi muodostua verihyytymä, joka voi verenkierron mukana kulkeutua aivoverisuonistoon ja aiheuttaa aivoinfarktin.

Verenohennuslääkitys määrätään useimmiten myös oireetonta eteisvärinää sairastavalle, sillä siihenkin liittyy aivohalvausriski.

Oireisiin kannattaa suhtautua vakavasti, eikä ajatella niitä vain esimerkiksi stressistä johtuvina. Hoitoon ja tutkimuksiin kannattaa hakeutua ajoissa.