Jos lapsi syö monipuolisesti, hänellä ei ole tarvetta täydentää ruokavaliotaan monivitamiinilla. Ruoka-aineallergioissa tai esimerkiksi vegaanisen ruokavalion yhteydessä on hyvä miettiä yhdessä terveydenhuollon ammattihenkilön kanssa, olisiko monivitamiinivalmisteen käyttö hyödyllistä. Lisäksi jos lapsi on huono syömään, monivitamiinista voi olla apua riittävään vitamiinien ja kivennäisaineiden saantiin.
Lapsi tarvitsee esimerkiksi D-vitamiinia ja kalsiumia tukemaan luuston normaalia kasvua ja kehitystä sekä D-vitamiinia vahvistamaan vastustuskykyä.
Monta vitamiinia ja kivennäisainetta kerralla
Monivitamiinista lapsi saa monia tarpeellisia vitamiineja ja hivenaineita. Pakkauksen annostusohjetta tulee noudattaa, eikä muita vitamiinivalmisteita pidä käyttää samaan aikaan.
Yli kolmevuotiaille tarkoitetut lasten monivitamiinivalmisteet sisältävät usein muun muassa sinkkiä, seleeniä, mangaania, folaattia eli B9-vitamiinia, C- ja E-vitamiinia sekä D-vitamiinia ja muita B-ryhmän vitamiineja.
Tyttöjen runsaat kuukautiset ja poikien kasvupyrähdykset voivat lisätä esimerkiksi kalsiumin ja raudan tarvetta.
Monipuolisesti kaikkia ravintoaineita
Lapsiperheille tarkoitettu ruokasuositus perustuu suomalaiseen ruokavalikoimaan ja perusruokiin. Monipuolinen perusruoka riittää kattamaan vitamiinien ja kivennäisaineiden tarpeen. Ravintolisiä suositellaan erikoistilanteissa. Poikkeuksena on D-vitamiinilisä, jota alle 18-vuotiaat lapset tarvitsevat vuoden ympäri.
Monipuolinen ruokavalio on tärkeä ravintoaineiden saannin kannalta. Esimerkiksi peruna on ravitsemuksen kannalta hyvä ruoka-aine, sillä se sisältää muun muassa C-vitamiinia. Täysjyväviljasta saadaan kuitua, E-vitamiinia, folaattia (B9-vitamiini), tiamiinia (B1) ja niasiinia (B3) sekä fosforia, kuparia, magnesiumia, rautaa, seleeniä ja sinkkiä. Myös hedelmät, marjat ja vihannekset sisältävät runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita, mistä syystä niiden käyttöä kannattaa suosia.
Rasvaton maito, myös homogenoitu luomumaito, sisältää maidon luontaiset ravintoaineet, kuten proteiinia, jodia, kalsiumia, sinkkiä, B2- ja B12-vitamiineja sekä lisättyä D-vitamiinia. Rasvaton maito, ml. homogenoitu luomumaito, sekä muut maitovalmisteet sisältävät runsaasti B12-vitamiinia.
Raakamaidossa ja osassa ulkomaisista maitovalmisteista ei ole lisättyä D-vitamiinia.
Suunnittele vegaanilapsen ja allergikon ruokavalio
Jos lapsi on allerginen usealle eri ruoka-aineelle, kannattaa monivitamiinilisän käytöstä keskustella hoitajan, lääkärin tai ravitsemusterapeutin kanssa. On myös suositeltavaa, että vegaaniruokavaliota noudattavan lapsen perhe käy ravitsemusterapeutin vastaanotolla saadakseen ohjausta ruokavalion suunnitteluun.
Kasvavan lapsen on saatava riittävästi energiaa ja ravintoaineita myös vegaanisesta ruokavaliosta. Aamu- ja välipalat sekä ateriat vaativat miettimistä. Ruokavaliota täydennetään tarvittaessa ravintolisillä, kuten D- ja B12-vitamiineilla sekä jodilla.
Täysjyvävilja on vegaaniruokavaliossa tärkeä vitamiinien lähde. Kun maitoa ei käytetä, kalsiumia, B12-vitamiinia, riboflaviinia ja D-vitamiinia sisältäviä kasvijuomia suositellaan. Erityisesti kannattaa tarkistaa kasvijuomien D- ja B12-vitamiinipitoisuus.
Älä unohda D-vitamiinia!
D-vitamiini on välttämätön lasten luuston normaalille kasvulle ja kehitykselle. Se myös edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa eli vahvistaa vastustuskykyä.
Vauvoille ja pikkulapsille D-vitamiinilisää suositellaan kahden viikon iästä lähtien aina 12 kuukauteen saakka 2–10 μg/vrk riippuen äidinmaidonkorvikkeen tai vieroitusvalmisteen sekä D-vitaminoitujen vellien ja puurojen määrästä riippuen.
Äidinmaito ei sisällä D-vitamiinia. Jos lasta täysimetetään, D-vitamiinin tarve on 10 μg/vrk. Samaa määrää suositellaan 1-vuotiaille, kun 2–17-vuotiaiden tarve on 7,5 μg päivässä.
Ensisijaisesti suositeltava D3-vitamiinin muoto on D3-vitamiini, jota alle 18-vuotiaiden on syytä käyttää ympäri vuoden. Pimeällä talvikaudella myös useimmille aikuisille suositellaan D-vitamiinilisää. D-vitamiinin saantiin ravinnosta kannattaa myös kiinnittää huomiota: sitä on merkittäviä määriä mm. D-vitaminoiduissa maitovalmisteissa, rasvalevitteissä sekä kalassa.
Ruoan vitamiinipitoisuuksista huolimatta D-vitamiinivalmisteiden käyttöä suositellaan talviaikaan, jos ruokavaliossa ei ole päivittäin D-vitaminoituja maitovalmisteita ja rasvalevitteitä ja kalaa ainakin kahdesti viikossa.
Vinkkejä käyttöön:
- Lasta ei tarvitse houkutella vitamiinilisän käyttöön, jos hänelle selittää, miksi sitä nautitaan.
- Vitamiinilisän voi ottaa esimerkiksi aina aamu- tai iltapalan yhteydessä.
- Jos nieleminen on hankalaa ja lapsi osaa jo pureskella hyvin, purutabletti on helppo keino.
- Erilaisia makuja ja värejäkin löytyy.
Teksti: Tarja Västilä
Lähteet: Valtion ravitsemusneuvottelukunta
- *Terveyttä ja iloa ruoasta – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus, Helsinki 2018. 7.1.2021
- Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille, Helsinki 2019. 7.1.2021
Terveyskirjasto, D-vitamiini, Lääkärikirja Duodecim, professori Ilari Paakkari. 7.1.2021
