Sydän tykyttää, uni ei tule, vatsa menee sekaisin… stressi voi aiheuttaa monenlaisia oireita.

Stressi johtuu siitä, kun ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että hänen voimavaransa eivät riitä niiden taklaamiseen. Stressin takana voi olla vaikka loputon kiire, liiat vaatimukset työpaikalla tai ongelmat perhepiirissä.

Aina stressi ei ole haitallista: jos se kestää vain hetken, siitä harvoin on isoa haittaa. Silloin stressi on paha asia, kun se kestää pitkään.

Stressin hallinta onnistuu esimerkiksi puhumalla huolista muille, liikunnalla ja panostamalla sosiaalisiin suhteisiin.

Myös mindfulness auttaa stressiin.

”En tiedä parempaa stressinhallintakeinoa kuin mindfulness. Se pureutuu sinne, missä stressi syntyy”, sanoo Leena Pennanen, joka toi mindfulnessin Suomeen yli kaksikymmentä vuotta sitten.

Mitä mindfulness on?

Mindfulnessista käytetään myös termejä tietoisuustaidot, tietoinen läsnäolo tai hyväksyvä tietoinen läsnäolo.

”Mindfulness on mielen kyky hyväksyä tämä hetki juuri sellaisena kuin se on, ja tuota kykyä voidaan harjoittaa erilaisilla harjoitteilla”, Pennanen selittää.

Hän kertoo, että mindfulness-kyvyn kehittäminen perustuu vuosituhansia vanhoihin harjoituksiin, joissa on tutkittu muun muassa mielen ja kehon yhteyttä.

Miten mindfulnessia harjoitetaan?

Harjoituksissa kehitetään kykyä havainnoida ja huomioida nykyhetkeä sekä olla läsnä tässä hetkessä. Harjoitukset kehittävät ajatusten, tunteiden ja kehotuntemusten tunnistamista.

Harjoituksessa voidaan vaikka keskittyä aistimaan miten hengitys kulkee, miltä keho tuntuu tai miltä omenan syöminen tuntuu.

”Harjoituksissa kehitetään sitä, miten siirrytään ajattelun ylivallan kokemuksesta keholliseen kokemukseen, koska aistiminen on aina nyt”, Pennanen sanoo.

Harjoituksia voidaan tehdä ohjaajan avulla tai itsenäisesti, vaikka älypuhelimen sovelluksen tuella.IHA-Mindfulness-730x400.jpg

Miten mindfulness auttaa stressiin?

Mindfulnessista on erilaisia suuntauksia. Pennanen on kouluttautunut MBSR-menetelmään, joka tulee sanoista mindfulness-based stress reduction eli mindfulnessiin pohjautuva stressin lievittäminen.

Menetelmä on kehitetty yhdysvaltalaisen yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa nelisenkymmentä vuotta sitten.

Pennanen kertoo, että alun perin menetelmä kehitettiin kroonisesti sairaille helpottamaan heidän oireitaan tai oloaan siten, että oireet eivät täytä mieltä kokonaan.

”Esimerkiksi kipupotilailla kipu voi mindfulnessin avulla saada pienemmän painotuksen elämässä.”

Säännöllistä mindfulnessin harjoittamista on tutkittu paljon. On näytetty, että se auttaa muun muassa lievittämään stressiä. Jopa ihmisten aivoissa on todettu rakenteellisia muutoksia, kun he ovat harjoittaneet mindfulnessia säännöllisesti.

Pennanen määrittelee stressin näin:

”Olet tässä, mutta haluaisit olla tuolla. Mitä isompi tämän ja tuon väli on, sitä suurempi stressi.”

Pennanen puhuu ”päissään olemisesta”. Sillä hän tarkoittaa sitä, että analysoimme ja märehdimme, kun yritämme päästä täältä tuonne. Se vain lisää stressiä. ”Päissään olemisesta” pitäisi päästä kehossa olemiseen. Siinä auttaa mindfulnessin harjoittaminen.

”Mindfulnessin avulla stressiin saa etäisyyttä ja asioihin tulee väljyyttä.”

Mindfulness ja meditaatio – sama vai eri asia?

Pennasesta on ymmärrettävää, että mindfulness ja meditaatio menevät monella sekaisin. Ne ovat kuitenkin eri asia.

”Mindfulness on kykyä olla läsnä tässä hetkessä. Meditaatio on harjoituksia, joiden avulla tuota kykyä harjoitellaan.”

Mitä mindfulness ei ole?

Mindfulness käsitetään joskus väärin, Pennanen sanoo.

”Mindfulness ei ole sama asia kuin rentoutuminen tai hyvä olo, vaan se on tulos siitä, kun on harjoittanut mieltään. Mindfulnessin hyödyt saa säännöllisestä harjoittelusta – kaikki ei automaattisesti muutu paremmaksi, kun hengittelee muutaman kerran.”

Mindfulnessilla on terveysvaikutuksia

Mindfulnessia on tutkittu paljon. On runsaasti näyttöä siitä, että mindfulnessin harjoittaminen lieventää aikuisten kroonista kipua, ahdistus- ja masennusoireita ja toistuvaa masennusta. Sen tiedetään myös kohentavan immuniteettia.

Jutussa mainittu MBSR-menetelmä on saanut sijaa terveydenhuollossakin*.

60 sekunnin harjoitus stressihetkeen

Tee Leena Pennasen pieni mindfulness-harjoitus, kun stressi kalvaa. Mitä useammin teet sen, sitä paremmin se tehoaa.

  1. Aseta ajastimeen 60 sekuntia.
  2. Päätä, että nyt olet tässä vaiheessa elämääsi, riippumatta siitä miltä sinusta tuntuu.
  3. Laita ajastin käyntiin.
  4. Aisti tämän hetken ajan mitä kehossasi tapahtuu, miten hengityksesi virtaa, minkälaisia ajatuksia mielessäsi on. Anna vain hetken olla tietoisuudessasi sellaisena kuin se on. Sinun ei tarvitse muuttaa mitään.

*Duodecim: Mindfulnessin terveysvaikutukset – mitä lääkärin on hyvä tietää? https://www.duodecimlehti.fi/duo13356

Teksti: Jenni Kleemola
Lähteenä myös: Terveyskirjasto: Stressi