Suomalaiset ovat löytäneet luonnon ja retkeilyn pandemian aikana aiempaa suuremmin joukoin. Hyvä, sillä luonnossa liikkumisella on vaikutusta aivoterveyteen. Luonto auttaa palautumisessa ja laskee stressitasoa, ja luonnossa liikkuja saa kaupan päälle vielä hyvät yöunet.

”10‒15 minuuttia luonnossa alentaa sykettä ja verenpainetta, mieliala kohoaa 20 minuutissa ja tarkkaavaisuus paranee tunnissa. Luonnossa oleilua viisi tuntia kuukaudessa tuo jo terveysvaikutuksia”, vakuuttaa hankesuunnittelija Risto Lappalainen Aivoliitosta.

Lappalainen on työskennellyt Aivoliitossa jo 30 vuotta, ja hänellä on taustallaan niin metsäalan kuin sairaanhoitajan ja elintapaohjaajan koulutus. Hän on järjestänyt muun muassa luontotoimintaa ja -kursseja.

Luonto auttaa sensomotorista ja kognitiivista ohjausta sekä parantaa tarkkaavaisuutta. Jälkimmäinen näkyy esimerkiksi ADHD-lapsilla, joita luonto selkeästi rauhoittaa.

”Myös kaupunkipuistossa voi elpyä, mutta parhaita ovat laajat metsäalueet. Jokaisella on oma mielipaikkansa, ja sinne kannattaa hakeutua.”

Tanssi aktivoi aivoja monipuolisesti

Liikunnan pitäisi kulkea jokaisen mukana läpi elämän. Lappalaisen mukaan aivojen näkökulmasta hyvä liikuntamuoto on tanssi, johon yhdistyy musiikki.

”Tanssi pistää liikkeelle aivojen sensomotorista toimintaa, ja musiikki on kuin ilotulitus aivoissa. Rytmin lisäksi musiikki tuo esiin tunteet ja muistikuvat sekä aktivoi puhealueita. Tanssiminen aktivoi aivoja monipuolisesti.”

Muutoinkin Lappalainen suosittelee ryhmäliikuntaa, jossa bonuksena on sosiaalinen vuorovaikutus vaikkapa lätkää pelaten tai joukossa jumpaten. Luontoonkin voi mennä kaverin tai ryhmän kanssa, jolloin vaikkapa ikäihminen saa samalla turvaa muista ihmisistä.

Aivopähkinät ja kulttuuri motivoivat

Uusia asioita on hyvä opetella läpi elämän: aivot pitävät ongelmanratkaisusta, päättelystä ja tehtävistä. Esimerkiksi sudokut ja ristikot ylläpitävät muistitoiminnan ohjausta.

Lappalaisen mukaan elämyksiä tarjoavaa kulttuuriakin on syytä suosia.

”Näyttelyt, näytelmät, elokuvat ja erilaiset esitykset auttavat keskittymään. Ne ovat myös palkitsevia ja motivoivia, kuten uuden opettelukin.”

Oikeanlainen ravitsemus tukee aivojen hyvinvointia

Riittävä ja monipuolinen ravinto on aivojaan kunnioittavan eliksiiriä. Hyvään ruokailukulttuuriin kuuluu säännöllinen ateriarytmi ja 4‒5 ateriaa päivässä.

”Nyrkkisääntönä on syöminen ennen nälkää. Muutoin ahmitaan ja syödään kerralla enemmän. Tasainen syöminen pitää energiamäärän kohtuullisena ja aivot tyytyväisinä.”

Lappalainen kehottaa välttämään sellaista rytmiä, että aamulla hörppäistään kahvia, päivällä syödään kevyt lounas ja iltapäivällä juodaan lisää kahvia. Se johtaa väistämättä jättiateriaan illalla.

”Emme elä enää metsästäjä-keräilijäkulttuurissa, jolloin syödään aina silloin kun saadaan ruokaa.”

Beko Strong on Orion Pharman laadukas ja vahva B12-vitamiinivalmiste. Löydä itsellesi sopiva tuote nieltävänä tai purutablettina.

Lautasmallin noudattaminen on aivoterveellistä: neljäsosasta hiilihydraatteja, samasta määrästä lihaa tai kalaa sekä puolikkaasta lautasellisesta kasviksia saadaan riittävät ravintoaineet. Lisäksi tyydyttymättömistä rasvoista saa aivoille tärkeitä rasvahappoja, kuten omega-3:ta. Juoksevat öljyt, kala, monet siemenet ja pähkinät ovat hyviä lähteitä.

D-vitamiinia kannattaa nauttia varsinkin pimeän talven aikana.

”Lisävitamiineja voi nauttia pakkauksen ohjeen mukaan. Vitamiinit voivat kohentaa psyykkistäkin jaksamista. B-ryhmän vitamiinien on osoitettu vaikuttavan hermostoon ja solujen ikään.”

Rajaa virikkeitä ja nuku riittävästi

Ympäristön muutostrendi on ollut voimakas. Sähköinen viestintä täyttää ihmisen päivät ja viestintätulvasta palautuminen on hankalaa. 

”Etenkin lapsia pitäisi suojata, jotta uni ei häiriintyisi. Mutta tietostressin hallinta koskettaa meitä kaikkia vauvasta vaariin.” 

Lappalaisen mukaan keskeistä on rajaamisen opettelu, sillä aivot ovat mielihyvähakuisia.  

”Aikuisten tehtävä on asettaa rajat lapsille, mutta myös omia tietoisuus- ja läsnäolotaitoja kannattaa lisätä. Multitaskaaminen ei ole aivoille hyväksi. Sen takia stressaannumme, teemme virheitä ja työtehomme laskee. On myös viisautta keskittyä vaativaan asiaan ja sulkea muut häiritsevät tekijät pois, kuten sähköposti, somekanavat ja muut härpäkkeet. Se on yksi tapa rajata. 

Työpäivääkin voi jaksottaa. Kun laskee välillä aktivointitasoa, aivot palautuvat, rentoutuvat ja elpyvät. 

Riittävällä unella on aivoille suuri merkitys. Yön aikana on kolme syvän unen vaihetta, jolloin aivot huuhtoutuvat kuona-aineista. REM-unen jaksot puolestaan vaikuttavat opeteltujen tietojen ja taitojen oppimiseen. 

Aivoterveyden top 8

  • Lähde luontoon. Palaudut ja stressitaso laskee.
  • Liiku säännöllisesti. Aivot aktivoituvat.
  • Harrasta kulttuuria, kuuntele musiikkia, ole sosiaalinen. Saat virikkeitä.
  • Aseta rajat, jaksota päivää. Rentoudut ja elvyt.
  • Nuku hyvin ja riittävästi. Jaksat ja muistat paremmin.
  • Syö monipuolisesti. Keskittyminen helpottuu.
  • Tarkkaile suolan määrää ja rasvojen laatua. Ehkäiset valtimosairauksia.
  • Jumppaa aivoja. Ongelmanratkaisut palkitsevat.

Teksti: Tarja Västilä