Vastasyntynyt on ihana, mutta äidin päätä särkee ja olo on itkuinen. Onnentunteisiin sekoittuu alakuloa, jota on vaikea selittää. Äidin uni on pinnallista, eikä ruokakaan maistu. 

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LL, Katja Mäkelän mukaan tilanne on varsin yleinen. Kyse on Baby Bluesiksi kutsutusta ilmiöstä, joka ilmenee tavallisesti 3−5 päivää synnytyksen jälkeen ja menee ohi itsestään parissa viikossa. 

”Baby Bluesin tausta on fysiologinen, ja sen tarkoitus on herkistää äiti vastasyntyneen tarpeisiin”, Mäkelä sanoo. 

Jopa 80 prosentilla juuri synnyttäneistä naisista on Baby Bluesille tyypillisiä oireita eli mielialan vaihtelua, itkuisuutta, ärtyisyyttä, ohimenevää masentuneisuutta ja joskus myös ruokahaluttomuutta ja unihäiriöitä.

”Oloon riittää avuksi yleensä se, että äiti saa tukea ja ymmärrystä. Myös siitä on apua, että äiti tietää ilmiön olemassaolosta ja sen fysiologisesta syystä, jolloin hänen ei tarvitse pelätä, että kyse on jostakin poikkeavasta tai hävettävästä asiasta”, Mäkelä sanoo.

Mitä jos Baby Blues jää päälle?

Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsii 10−15 prosenttia synnyttäneistä. Se ilmaantuu yleensä, kun vauva on iältään muutamasta kuukaudesta puoleen vuoteen. Masennuksesta saattaa olla kyse myös silloin, jos Baby Blues ei väisty vaan kestää viikkoja. Tällöin äidin alakulo muuttuu vauvan kannalta tarpeellisesta vaiheesta hyvinvoinnin riskitekijäksi.

”Hormonaalisilla tekijöillä on vaikutusta synnytyksen jälkeisen masennukseen syntyyn, mutta sen tarkkaa syntymekanismia ei tunneta”, Mäkelä sanoo.

Masennuksen riskitekijät tunnetaan sen sijaan hyvin. Mäkelä toteaa, että äidin aikaisempi masennus, vaikeudet rintaruokinnassa ja itsearvostukseen liittyvät tekijät lisäävät masennusriskiä.

Myös synnytykseen liittyvät tekijät vaikuttavat: jos äiti ei ole tuntenut saaneensa synnytyksen aikana tukea, synnytykseen liittyy komplikaatioita, äiti ja lapsi ovat joutuneet erilleen heti synnytyksen jälkeen tai lapsella on vakava sairaus, lisääntyy myös synnytyksen jälkeisen masennuksen riski.

Sosiaalisilla asioillakin on merkitystä. Esimerkiksi työttömyys, parisuhdeongelmat tai muut perhe-elämää kuormittavat asiat voivat altistaa masennukselle.

Kilpirauhasen toiminta ja ferritiini voi olla hyvä tarkistaa

”Jos tuore äiti ei huomaa alakuloaan ja oireilu jatkuu viikkoja, läheisen tärkeä tehtävä on ohjata nainen ammattiavun piiriin”, Mäkelä sanoo. 

Hyvä kartoittamispaikka tilanteelle on neuvola, jossa on paljon kokemusta äitiyteen liittyvästä väsymyksestä ja masennuksesta. Neuvolan kautta on tavallisesti mahdollista saada apua myös kodin huoltamiseen tai vanhempien lasten hoitamiseen.

Toisinaan äidin uupumus ja jaksamattomuus voivat johtua esimerkiksi kilpirauhasongelmista. Jos tilanne jatkuu pitkään, asia kannattaa tarkistaa.

Väsymyksen ja uupumuksen tunnetta voi aiheuttaa myös matala hemoglobiini, joka voidaan tarkistaa neuvolassa. Toisin kuin usein ajatellaan, imettäminen ei merkittävästi vaikuta äidin rautavarastojen tyhjentymiseen.

”Tarvittaessa lääkäri voi tehdä lähetteen perusverikokeisiin ja ferritiinin mittaukseen”, Mäkelä toteaa

”Tärkeintä on, ettei väsymyksen tai alakulon kanssa jää yksin, vaan olostaan kertoo ääneen, jolloin tilanteen syy voidaan selvittää ja äitiä tukea ja auttaa.”

Apua synnytyksen jälkeiseen alakuloon

Vauvan syntymä on iso elämänmuutos. Pieni lapsi on tarvitseva ja vaatii hoitoa sekä päivällä että yöllä. Toisinaan äiti voi olla väsynyt, vaikkei olisi masentunut ja veriarvotkin olisivat kunnossa – sama pätee myös puolisoon. Varsinkin jos vauva itkee paljon tai nukkuu huonosti, tämä kuormittaa vanhempien jaksamista.

Jos vauvan äidin mieli on maassa, paras apu on usein käytännöllistä ja äitiä ymmärtävää. Helpotusta voi tuoda esimerkiksi ruoanlaittoapu, astianpesukoneen täyttäminen tai vaunulenkki vauvan kanssa, jolloin äiti saa levätä. Henkäisyhetkiä voivat järjestää niin puoliso, sukulaiset kuin muut läheiset tai ystävät.

Isovanhempien ja ystävien kannattaa tarjota rohkeasti apuaan ja tarjoutua hoitamaan vauvaa esimerkiksi muutamaksi tunniksi, jolloin vanhemmat voivat nukkua.

Pelkät ohjeet eivät auta

Monia äitejä auttaa puhuminen ja tunne siitä, että on riittävä sellaisena kuin on. Joskus pienen lapsen äitiä voi helpottaa tieto: ohimenevät ristiriitaiset tunteet kuuluvat äitiyteen.

”Isovanhempien tai muiden sukulaisten neuvot tai äidin syyllistäminen vain yleensä pahentavat tilannetta, vaikka ohjeita antaisi kuinka hyvää tarkoittaen. Ne kannatta siis unohtaa”, Mäkelä sanoo.

Mikäli muut keinot eivät auta ja tilanne on hankala, lääkäri voi tarvittaessa aloittaa hoidoksi masennuslääkityksen. Lääkitys ei vaikuta imetyksen turvallisuuteen, vaan sitä voi jatkaa lääkityksestä huolimatta normaalisti.

Näin autat väsynyttä äitiä

  • Ole valmis kuuntelemaan. Anna tukea ja ymmärrystä.
  • Tarjoudu lähtemään vauvan kanssa esimerkiksi vaunulenkille, jolloin äiti voi levätä hetken tai käydä halutessaan esimerkiksi kampaajalla.
  • Kysy, miten voisit auttaa. Valmis päiväruoka tai pyykinpesu voivat olla iso helpotus vastasyntyneen kodissa.
  • Älä tuputa neuvoja tai ohjeita.
  • Mikäli äiti on pitkään väsynyt tai alakuloinen, ota asia puheeksi.
  • Puolisokin voi masentua – kysy myös hänen ja mahdollisten isompien lasten kuulumisia.
  • Auta äiti ja perhe tarvittaessa ammattiavun piiriin.

Teksti: Tiina Laaninen

Asiantuntijalääkärin lisäksi lähteenä terveyskirjasto.fi