Mistä kipu ja särky johtuvat? Miten niitä voi hoitaa? Olemme koonneet tähän osioon tietoa erilaisista kivuista ja niiden oireista sekä yleisiä hoito-ohjeita.
Päänsärkyjä on erilaisia. Päänsärkytaipumusta voi pitkälti hoitaa liikuntaa, unta ja juomatapoja petraamalla sekä tarvittaessa särkylääkkeellä. Toistuva ja toispuoleinen päänsärky on usein migreeniä. Jatkuva päänsärky on syy lähteä lääkäriin.
Nyrjähtikö nilkka, venähtikö reisi, tuliko ruhje? Tästä ei kannata liikaa masentua. Pienet vammat kannattaa hoitaa ripeästi kuntoon ja jatkaa elämää. Katso videolta, miten hyvänlaatuisia vammoja voi lievittää paikallisesti kipugeelillä!
Aikuisen korvatulehdus on tavallisesti korvakäytävän tulehdus. Sitä voi ehkäistä pitämällä korvakäytävän kuivana ja hoitamalla sitä korvasuihkeella. Lapsilla tavallinen välikorvan tulehdus on aikuisella yleensä flunssan jälkitauti ja vaatii aina lääkäriä.
Koronaan sairastunut perusterve ihminen voi käyttää ibuprofeenia kuumeen ja kivun itsehoidossa. Huolta ibuprofeenin turvallisuudesta koronaoireiden hoidossa ei ole pystytty näyttämään toteen tieteellisen tutkimusnäytön avulla.
Urheiluvamman paras hoito on ennaltaehkäisy, mutta aina se ei riitä. Tapaturmia sattuu niin kilpaurheilijoille kuin liikunnan harrastajille. Katso videolta Helsinki Seagulls -koripallojoukkueen lääkärin ja fysiikkavalmentajan harjoitus- ja hoitovinkit!
Polven venähdyksen taustalla on usein liikunnan aikana otettu harha-askel, nopea suunnan muutos tai vaikka taklatuksi tuleminen. Suurin osa polven venähdyksistä paranee kotihoidolla ja itsestään. Venähdyksiä voi myös pyrkiä ehkäisemään ennalta.
Nilkan nyrjähdyksellä tarkoitetaan nilkan nivelsiteiden ylivenyttymistä tai nivelsiteiden vaurioitumista, kuten repeämistä. Vakavampia vammoja nilkassa ovat kehräsluiden tai muun nilkan tai jalkaterän alueen murtumat.
Kuntoilijan kohtaamat liikuntavammat ovat useimmiten lihas- tai nivelvammoja. Vammoja voi ehkäistä monipuolisella treenillä ja kuuntelemalla omaa kehoa. Jos vamma kuitenkin syntyy, tärkeää on hyvä ensiapu ja kivun hoito.
Kylmähoito tepsii akuuttiin kipuun, paikallishoitona kannattaa käyttää myös kipugeeliä. Terveelliset elämäntavat ja läheisyys ovat ennaltaehkäiseviä keinoja kohottaa kipukynnystä.
Jos pienellä lapsella on korva kipeänä, kivun lähdettä ja vakavuutta ei voi varmuudella tietää ennen lääkärin tutkimuksia. Kipua kannattaa kuitenkin helpottaa jo ennen lääkäriin lähtöä.
Lapsen kuumeen rajana pidetään 38 astetta. Jos lapsen kuume on 39 astetta tai hieman alle, lapselle kannattaa antaa kuumelääkettä. Jos yleiskunto heikkenee selvästi, on syytä käydä lääkärissä.
Lapsen korvatulehdus saattaa alkaa keskellä yötä. Pienen potilaan kipua voi lääkitä ensin tulehduskipulääkkeellä ja lähteä lääkäriin aamulla. Korvatulehduksen hoitona ovat yleensä antibiootit.
Jos kivusta on lapselle haittaa, sitä on syytä hoitaa. Pienen lapsen ensisijainen kipulääke on yleensä parasetamoli. Kipulääkettä voi antaa yli kolmikuiselle lapselle.
Lähes jokainen kärsii selkäkivusta joskus. Kipua voi ennaltaehkäistä liikkumalla ja pitämällä keskivartalon lihakset vahvoina. Jos kipu pitkittyy, kipulääkitys ja lääkärin apu voivat olla tarpeen.
Tavallisesti päänsärky on joko jännityspäänsärkyä tai migreeniä. Yleensä säryt on helppo erottaa toisistaan. Mitkä ovat tavallisen päänsäryn ja migreenin tunnusmerkit?
