Kipu ja särky

Alaselkäkipu on yleistä eikä siihen useinkaan löydy yhtä selkää syytä. Yleishoidoksi sopii parhaiten liikunta.

Ärtymys, makeanhimo ja haukottelu saattavat olla migreenin ensioireita. Jos migreeni on sinulle jo tuttu, toimi nopeasti.

Kuumeisena on tärkeää välttää rasitusta. Jos kyseessä on selkeästi flunssa, itsehoitona riittää lepo ja runsas juominen.

Jos pienellä lapsella on korva kipeänä, kivun lähdettä ja vakavuutta ei voi varmuudella tietää ennen lääkärin tutkimuksia. Kipua kannattaa kuitenkin helpottaa jo ennen lääkäriin lähtöä.

Lapsillakin päänsärky on yleisin neurologinen oire ja sitä esiintyy kaikenikäisillä.

Lapsilla esiintyvä välikorvatulehdus on tavallisin virusperäiseen nuhakuumeeseen tai influenssaan liittyvä jälkitauti.

Lapsen kuumeen rajana pidetään 38 astetta. Jos lapsen kuume on 39 astetta tai hieman alle, lapselle kannattaa antaa kuumelääkettä. Jos yleiskunto heikkenee selvästi, on syytä käydä lääkärissä.

Lapsen korvatulehdus saattaa alkaa keskellä yötä. Pienen potilaan kipua voi lääkitä ensin tulehduskipulääkkeellä ja lähteä lääkäriin aamulla. Korvatulehduksen hoitona ovat yleensä antibiootit.

Jos kivusta on lapselle haittaa, sitä on syytä hoitaa. Pienen lapsen ensisijainen kipulääke on yleensä parasetamoli. Kipulääkettä voi antaa yli kolmikuiselle lapselle.

Lähes jokainen kärsii selkäkivusta joskus. Kipua voi ennaltaehkäistä liikkumalla ja pitämällä keskivartalon lihakset vahvoina. Jos kipu pitkittyy, kipulääkitys ja lääkärin apu voivat olla tarpeen.

Tavallisesti päänsärky on joko jännityspäänsärkyä tai migreeniä. Yleensä säryt on helppo erottaa toisistaan. Mitkä ovat tavallisen päänsäryn ja migreenin tunnusmerkit?

Kun pieni lapsi herää yöllä itkemään korvakipua, kyseessä on yleensä välikorvatulehdus eli otiitti.

Lapsen kivun hoidon voi tiivistää seuraavaan ohjeeseen: jos kivusta on lapselle haittaa, sitä on lievitettävä.

Pienen lapsen kivun tunnistaminen ja paikantaminen on vaikeaa, koska potilas ei osaa puhua eikä ilmaista, mistä paha olo johtuu.