Kun iskias vaivaa - oireet ja hoito

Iskias – tunne oireet

Iskiaskipu alkaa usein alaselän kipuna, joka säteilee toiseen jalkaan.

• Kipu on viiltävää ja siihen liittyy pistelyä, polttelua, puutumista ja tunnottomuutta.
• Yleensä kipu kulkee pitkin taka- tai ulkoreittä, mutta joskus myös etureittä pitkin jopa pohkeeseen, sääreen ja varpaisiin asti.
• Kovan kivun takia liikkuminen voi olla tuskallista.
• Aina selkäkipua ei ole, vaan kipu tuntuu vain jalassa.

Jos et ole varma onko kivun takana iskias, testaa: mene selinmakuulle ja nosta oireileva jalka ylös. Jos jalka ei nouse avustettuna enempää kuin 30–40 astetta – ja terve puoli nousee normaalisti – oire voi johtua iskiaksesta.

Pahin kipu kestää luultavasti muutaman päivän. Sen jälkeen alkaa pikkuhiljaa toipuminen, joka voi kestää 3–6 viikkoa.

Mistä iskias johtuu?

Iskiaskipu johtuu siitä, että iskiashermo kokee ärsytystä. Iskiashermo ulottuu alaselästä jalan alaosaan – tämä selittää, miksi kipu säteilee selästä jalkaan.

Useimmiten iskias johtuu välilevynpullistumasta. Välilevyt ovat ikään kuin tyynyjä selkärangan nikamien välissä. Välilevynpullistumassa välilevy on madaltunut ja sen reunat pullistuvat ulospäin. Pahimmassa tapauksessa välilevy repeää ja sen sisältä vuotaa hyytelömäistä nestettä.

Iskiasoire syntyy, kun pullistuma puristaa selkäydinhermoa tai neste ärsyttää iskiashermoa. Iskiaksen oireet voivat vaihdella sen mukaan, missä kohtaa välilevy painaa hermoa.

Välilevynpullistuma johtuu välilevyn rappeutumisesta. Sitä edesauttavat tupakointi ja ylipaino. Myös passiivinen elämäntyyli aiheuttaa välilevyvaivoja, koska silloin selkäranka ei saa liikettä ja välilevy tarvitsemiaan ravinteita.

Iskias paranee yleensä itsekseen

Yleensä välilevynpullistuma paranee itsekseen, joten iskias ei varsinaisesti vaadi lääkärin hoitoa.

Kivun kanssa ei kuitenkaan kannata kärvistellä turhaan. Hakeudu tarvittaessa lääkärin vastaanotolle. 

Jos iskiasoireet vaivaavat vielä kuuden viikon jälkeen, voivat kuntoutustoimet ja jopa leikkaus tulla tarpeeseen – tosin leikkaushoito on harvinaista.

Fysioterapia voi auttaa iskiaksen hoidossa. Iskiakseen liittyy esimerkiksi lihaskramppeja ja -jäykkyyttä, jotka hidastavat paranemista. Fysioterapeutti voi tehdä erilaisia kivunlievityshoitoja ja opastaa omatoimiseen liikeharjoitteluun.

Kun vaivana on iskias, venyttely ei ole paras idea. Iskiashermo saattaa ärtyä, jos yrität venyttää takareittä. Kokeile mieluummin takareiden rentouttavaa hetkuttelua tai lihaksen painelua. Voit myös istua lattialle ja laittaa takareiden alle tennispallon.

Vatsamakuulla tehty selän hieronta saattaa vain pahentaa iskiaksen oireita. Kylkimakuulla polvet ja lonkat koukussa se voi olla turvallisempaa.

Auttaako kylmä tai kuuma kipuun?

Ole varovainen kylmähoidon kanssa. Kylmä ei auta iskiasta parantumaan, koska se hidastaa aineenvaihduntaa. Vaikutus on kuitenkin yksilöllinen, joten voit kokeilla kylmähoitoakin. Jos oireet pahenevat, älä jatka sitä. Jos ne tuntuvat helpottavan, voit toki jatkaa.

Iskias ja sauna ei ole välttämättä hyvä yhdistelmä. Saunan lämpö kyllä rentouttaa, mutta puoli tuntia sen jälkeen saattaa iskeä hirmuinen särky. Oireet pahenevat, koska pitkä kuumassa olo turvottaa kudoksia. Jos kuitenkin koet, että lämpö auttaa, ei sitä ole pakko välttää.

Iskias – nukkuma-asento löytyy etsimällä

Nukkuminen voi olla hankalaa iskiaskivuissa. Yritä tukea itsesi tyynyjen avulla sängyssä asentoon, joka taittaa kipua pois. Paras asento on yksilöllinen – ole siis luova! Kokeile esimerkiksi näitä asentoja:

• Mene selinmakuulle ja laita tyyny polvien alle.
• Päinmakuulla työnnä itseäsi hieman kyynärnojaan.
• Makaa kyljelläsi ja liiku kohti sikiöasentoa tyyny polvien välissä.

Saako harrastaa liikuntaa?

Sängyssä makaaminen ei auta toipumista. Hyvää välilevynpullistuman kuntoutusta on se, että palaat normaaliin arkeen ja liikuntaan heti, kun vain pystyt.

Alun pahimman kivun aikana riittää, että kävelet sen mitä kotonasi kävelet. Kun olo paranee, pyri kävelemään paikasta toiseen.

• Lyhyellä askeleella kävely voi olla helpompaa.
• Älä kävele takakenossa, vaan pystyasennossa tai jopa vähän etunojassa.
• Jousta polvista joka askeleella, jolloin iskunvaimennus vähentää selkään kohdistuvaa tärähdystä.

Milloin lääkäriin?

Jos pahin kipu ei ala lievittyä muutaman päivän kuluessa, voi olla hyvä käydä lääkärissä tarkistuttamassa tilanne. Jos mahdollista, käy selkään erikoistuneen lääkärin vastaanotolla. Asiantuntija voi varmistaa, että kyse on varmasti iskiaksesta.

Hakeudu lääkärin vastaanotolle myös, jos oireet eivät laannu kuuden viikon sisällä.

Lähde päivystykseen saman tien, jos lantionpohjan alueesi mene tunnottomaksi ja siihen liittyy umpivirtsaa tai suoli menee tukkoon, tai et pysty pidättämään virtsaa tai ulostetta. Hermo voi olla niin kovassa paineessa, että sinut pitää leikata heti.

Iskias – ennaltaehkäisy?

Vähäinen liikkuminen ja jatkuva istuminen ei tee hyvää välilevyille.

• Kävele arjessasi paikasta toiseen.
• Anna selkärangalle liikettä. Uskalla taivuttaa ja kiertää sitä!
• Vältä pitkiä istumisia. Jos teet niin, vaihda asentoa usein.
• Jos teet istumatyötä, nouse välillä ylös ja tee muutama jumppaliike, pyöritä lantiota ja selkärankaa.

Tumppaa tupakka ja kiinnitä huomio vaa’an lukemaan, koska tupakoivilla ja ylipainoisilla on suurempi riski välilevynpullistumaan.

Noidannuoli vai iskias?

Noidannuoli on äkillinen lihaskramppi selkälihaksissa. Se syntyy usein silloin, kun teet jonkin liikkeen hätäisesti ja lihas venähtää. Iskias ja noidannuoli voivat iskeä yhtä aikaa, jos joskus on vaikea erottaa, kumpi on kyseessä. Noidannuoli ei kuitenkaan säteile jalkaan.

Välilevynpullistuma vai iskias?

Suurin osa välilevynpullistumista on oireettomia, koska ne eivät osu hermoon ja aiheuta kipua. Pullistunut välilevy ei ole sairaus, vaan normaali muutos, joka liittyy ikään.

Teksti: Jenni Kleemola

Asiantuntija: fysioterapeutti, tietokirjailija ja pilates-kouluttaja Jarmo Ahonen

Lähteenä myös terveyskirjasto.fi.