Mikä on jännetuppitulehdus?
Jännetuppitulehdus (tenosynoviitti) on yleinen vaiva. Se tarkoittaa tulehdustilaa jännettä ympäröivässä jännekalvossa.
Jänteet kiinnittävät lihakset luuhun. Kun lihas supistuu, jänne liukuu ja liikuttaa luita ja niveliä. Jänteen ympärillä olevaa, kitkaa vähentävää limakalvoa kutsutaan jännekalvoksi. Jos jännekalvo jostain syystä turpoaa, puhutaan tenosynoviitista eli jännekalvon tulehdustilasta eli jännetuppitulehduksesta.
Tarkalleen ottaen jännekalvon tulehduksissa ei ole aina kyse jännetupentulehduksesta, sillä kaikissa kohdissa jänteet eivät kulje tupessa. Jännetuppia on erityisesti koukistajajänteiden alueella sormissa ja ranteissa. Arkikielessä kuitenkin kaikista jänteen alueen tulehduksista puhutaan jännetuppitulehduksina.
Mistä jännetuppitulehdus johtuu?
Tavallisin jännetuppitulehduksen syy on ylikuormitus, vaikkapa silloin, kun toimistotyöläinen yhtäkkiä remontoi itse koko kodin. Työelämässä jännetuppitulehduksia tulee etenkin lihanleikkaajille, pakkaustyöntekijöille ja varastotyöntekijöille. Toimistotyöntekijällekin voi tulla jännetuppitulehdus, jos hän näppäimistöllä kirjoittaessaan pitää käsiä ilmassa eikä tue niitä mihinkään. Ylirasitusta voi tulla myös harrastuksissa, kuten kiipeilyssä, mailapeleissä tai punttisalilla.
Ylikuormituksen lisäksi jännetuppitulehduksen taustalla voi olla myös muita tekijöitä:
- Sairaudet, kuten nivelreuma, diabetes, kihti ja kilpirauhasen vajaatoiminta.
- Vammat, kuten murtumat tai haavat jänteen seudulla.
- Mekaaninen ärsytys. Esimerkiksi reumaa sairastavalla niveltuhon aiheuttamat luunokat tai nivelrikkoa sairastavalla kulumat voivat hangata jänteitä.
Mitkä ovat jännetuppitulehduksen oireet?
Tyypillisiä jännetuppitulehduksen oireita ovat:
- kipu
- turvotus
- liikerajoitus
- narina jänteessä sitä liikuteltaessa.
Missä jännetuppitulehdus esiintyy yleisimmin?
Tavallisesti jännetuppitulehdus iskee käden tai ranteen alueelle. Yleinen esimerkki jännetuppitulehduksesta on napsusormi.
Napsusormessa ensin sormen tai peukalon koukistajajänteen jännekalvo turpoaa ja myöhemmin koukistajajänne turpoaa paikallisesti. Paksuuntunut jänne ei pääse kunnolla liukumaan jännetupen rengassiteen kohdalla, sormen tyvessä kämmenen puolella. Silloin sormea liikuttaessa voi tuntua napsahduksia. Pahimmillaan sormea ei saa omin voimin ojennettua jyrkästä koukkuasennosta, ja myöhemmin sitä ei pysty koukistamaankaan.
Myös ranteen alueella, kämmenselän puolella esiintyy jännetuppitulehduksia.
Kuka voi saada jännetuppitulehduksen?
Tavallisimmin se iskee keski-ikäiseen, jolla vaikkapa käsien kuormitus on lisääntynyt. Heillä kudos ei sopeudu lisääntyneeseen kuormitukseen yhtä nopeasti kuin nuorilla aikuisilla.
Kasvuikäisillä on harvoin jännetuppitulehdusta, mutta 1–4-vuotiailla voi esiintyä peukalon napsusormivaivaa.
Onko jännetuppitulehdus vaarallinen?
Jännetuppitulehdus ei ole yleensä vaarallinen, kun sen hoitaa ajoissa. Pahimmillaan hoitamattomassa jännetuppitulehduksessa jänne voi mennä poikki.
Miten jännetuppitulehdusta hoidetaan?
Jännetuppitulehdusta hoidetaan ensisijaisesti levolla ja kuormituksen vähentämisellä. Tarvittaessa voidaan käyttää tulehduskipulääkkeitä noin viiden päivän kuurina, mutta niiden säännöllinen käyttö voi ärsyttää vatsaa ja lisätä vatsahaavan riskiä. Akuutissa vaiheessa kylmähoito voi lievittää turvotusta ja kipua, mutta se ei sovellu jatkuvaksi hoitomuodoksi. Lisäksi voidaan käyttää tukilastaa tai rannetukea alueen mukaan. Kevyt, kivun sallima venyttely voi auttaa myöhemmässä vaiheessa.
Napsusormioireen ensivaiheessa kortisoni-injektio voi olla tehokaskin hoito.
Jos nämä menetelmät eivät auta, käsikirurgi voi harkita leikkaushoitoa. Kirurgi voi puhdistaa jännekalvot ja tehdä jänteelle lisää liikkumatilaa.
Milloin vaivan takia kannattaa mennä lääkäriin?
Jännetuppitulehdusta voi seurailla ja hoitaa itse viikosta kahteen. Jos oireet jatkuvat, kannattaa hakeutua lääkäriin. Silloin vaivalle saa varmasti oikean diagnoosin ja hoidon.
Lääkäri saattaa varmistaa verikokeilla, että kyseessä ei ole reumasairaus tai kihti. Jos erikoislääkäri haluaa selvittää, onko ongelma jännetupessa vai nivelessä, asiaa voi tutkia röntgenkuvauksen, magneettikuvauksen tai ultraäänitutkimuksen avulla.
Uusiutuuko jännetuppitulehdus helposti?
Kun jännekalvo on kerran alkanut turvota, se tekee sen herkästi uudestaan, jos jänne ylikuormittuu. Jännetuppitulehdus uusiutuu helposti varsinkin, jos jännetupessa on ahdasta.
Voiko jännetuppitulehdusta ehkäistä?
- Jos tietää jännetuppitulehduksen aiheuttajan, kannattaa sitä välttää tai lisätä kuormitusta vähitellen.
- Urheiluharrastuksissa kannattaa kiinnittää huomio oikeaan tekniikkaan esimerkiksi kuntosalilla tai mailapeleissä.
- Jos tekee näyttöpäätetyötä, kämmenten tukeminen näppäimistön edessä pöytään tai kannettavan tietokoneen etureunaa vasten voi auttaa vähentämään rasitusta.
Jännetuppitulehdus vai jokin muu käsivaiva?
Jännetuppitulehduksen erottaminen muista vaivoista ei ole välttämättä helppoa. Kipua, turvotusta ja liikerajoitusta voivat aiheuttaa muutkin tekijät, kuten nivelperäiset vaivat.
Asiantuntija: LKT, dosentti, käsikirurgian erikoislääkäri Jarkko Vasenius, Pihlajalinna Pikku Huopalahti
Teksti: Jenni Kleemola
