Flunssa eli nuhakuume on infektio, joka kestää yleensä 1–2 viikkoa. Flunssa rasittaa elimistöä. Siksi keho ei kaipaa flunssassa treeniä, vaan lepoa.
”Liikuntaa ei voi suositella flunssan aikana. Varsinkin rasittavampi liikunta kannattaa unohtaa”, liikuntalääketieteen ja fysiatrian erikoislääkäri Leena Kurtti Pihlajalinnasta sanoo.
Jos flunssaan liittyy kuumetta, se kuormittaa elimistöä vielä enemmän kuin kuumeeton tauti. Silloin ei missään nimessä pidä lähteä urheilemaan.
”Flunssa on signaali, joka kertoo, ettei elimistö ole tasapainossa”, Kurtti sanoo.
Liikunta voi kiihdyttää taudinaiheuttajia eli viruksia tai bakteereja lisääntymään kehossa. Lisäksi se voi heikentää elimistön puolustusjärjestelmää, joka jo valmiiksi taistelee tautia vastaan.
Siitä voi seurata, että oireet pahenevat ja flunssa pitkittyy.
Flunssan jälkitaudit – miksi flunssassa treenaaminen voi olla vaarallista?
Pahimmillaan flunssassa liikkuminen voi olla vaarallista. Liikunta voi saada aikaan sen, että infektio leviää muualle elimistöön. Silloin flunssasta voi seurata sydänlihastulehdus, joka on hengenvaarallinen flunssan jälkitauti.
”Sydänlihastulehdus voi tulla kenelle vain, myös nuorelle ja perusterveelle ihmiselle, ja se voi pahimmillaan johtaa äkkikuolemaan. Se on riski, jota kenenkään ei kannata ottaa.”
Sydänlihastulehduksessa sydän ei toimi normaalisti, sen pumppausteho heikkenee ja sydän altistuu rytmihäiriöille ja vakaville komplikaatioille. Liikunta pahentaa tilaa.
Liikkuminen flunssassa lisää riskiä sairastua myös muihin jälkitauteihin, kuten keuhkokuumeeseen, poskiontelontulehdukseen, keuhkoputkentulehdukseen ja korvatulehdukseen.
Milloin flunssassa pitää ehdottomasti levätä?
Flunssassa ei missään nimessä saa lähteä liikkumaan, jos on:
- kuumetta
- voimakasta väsymystä
- nivelkipuja tai lihaskipuja
- rintakipua
- hengenahdistusta
- yskää, joka tuntuu rinnassa
- kovaa kurkkukipua.
Osa näistä oireista voi johtua vakavammasta taudista, kuten influenssasta, bakteeritulehduksesta tai muusta elimistön tulehdusreaktiosta.
Mikä on flunssan kaulasääntö ja miten se vaikuttaa liikuntaan?
Flunssaan voi liittyä monenlaisia oireita. Kaulan alapuolelle sijoittuvat oireet ovat vakavampia kuin sen yläpuolelle jäävät oireet.
”Kevyet flunssaoireet kaulan yläpuolella eivät ole niin vakavia, jos ei ole kuumetta. Näitä oireita ovat aivastelu, nenän tukkoisuus ja nuha.”
Nämäkin oireet kertovat, että elimistö kaipaa lepoa. Parasta olisi rauhoittua ja antaa sille mahdollisuus palautua. Kevyt liikunta, kuten rauhallinen kävely tai pyöräily on kuitenkin sallittua.
”Treenaamaan ei kannata lähteä, eikä liikunta saa pahentaa oloa.”
Jos flunssaoireet tuntuvat kaulan alapuolella, liikunta kannattaa jättää kokonaan väliin. Muun muassa rintakipu, raskaan tuntuinen hengitys, kuumeilu ja yleisvoinnin heikentyminen kertovat selkeästä infektiosta. Ne voivat myös olla merkki vakavammasta taudista.
Milloin flunssan jälkeen voi palata liikkumaan?
Flunssan jälkeen pitäisi olla kunnolla parantunut ennen kuin palaa urheilemaan. Nyrkkisääntö on, että flunssan jälkeen palataan liikunnan pariin kevyesti, asteittain ja omaa vointia kuulostellen.
Kevyttä liikuntaa ovat muun muassa rauhallinen kävely ja pyöräily, jooga, pilates ja venyttely. Liikunta ei saisi hengästyttää kovasti.
”Jos olo on liikunnan jälkeen huonompi, on se selvä merkki, ettei keho ole vielä riittävästi toipunut flunssasta. Mikäli rasituksen jälkeen tulee rintakipua, hengenahdistusta tai poikkeavaa väsymystä, on syytä lähteä lääkäriin.”
Kevyen liikuntajakson pitäisi kestää vähintään yhtä kauan kuin flunssaoireet ovat kestäneet. Jos flunssa kesti viikon, tarvitaan siis sen jälkeen vielä ainakin viikko kevyttä liikuntaa ennen normaaleja treenejä.
Liian nopea paluu liikkumaan flunssan jälkeen voi pitkittää tautia ja hidastaa paranemista. Lisäksi se on turhaa.
”Flunssassa tai puolikuntoisena urheileminen ei kehitä. Vaikka haluaisi kovasti takaisin liikkumaan, pitää uskaltaa kuunnella kehoa ja muistaa, että se on herkkä systeemi, ei kone”, Kurtti muistuttaa.
Milloin flunssaoireiden vuoksi lääkäriin?
Lääkäriin kannattaa lähteä, jos:
- flunssa pitkittyy eli kestää yli kaksi viikkoa
- kuume pitkittyy
- yskä pitkittyy tai pahenee
- kurkkukipu on voimakasta tai siihen liittyy nielemisvaikeuksia
- on rintakipua, hengenahdistusta, huonovointisuutta, voimakasta väsymystä tai jopa sekavuutta.
Jos taustalla on perussairauksia tai on ikääntynyt, vastaanotolle on syytä suunnata muita herkemmin tarkistuttamaan tilanne.
Flunssa lapsella ja liikuntaharrastus – mitä pitää tietää?
Flunssainen lapsi saa liikkua – mutta omilla ehdoillaan. Ohjattu liikunta pitää ehdottomasti laittaa tauolle. Kotona puuhastelua ei kuitenkaan tarvitse rajoittaa, sillä silloin liikkuminen lähtee lapsesta itsestään.
”Lapset tietävät luontaisesti, milloin on parempi levätä ja olla paikallaan kuin liikkua. Leikkiminen on hyvä merkki ja kertoo, että lapsi jaksaa kohtuullisen hyvin.”
Mukaan ei kuitenkaan kannata ottaa kaveria, sillä leikkikaveri voi saada lapsen tekemään enemmän kuin tämä oikeasti jaksaisi.
Lapsen yleisvointia pitää seurata erittäin tarkkaan ja lääkäriin suunnata heti, jos lapsen vointi huolestuttaa.
Hälytysmerkkejä ovat:
- voimakas väsymys
- apaattisuus
- kivuliaisuus
- tihentynyt hengitys
- jos lapsi ei juo
- kuume ei laske 3–5 vuorokaudessa
- oireiden pitkittyminen
- jos lapsi ei käyttäydy normaalisti.
”Lääkäriin kannattaa lähteä flunssaisen lapsen kanssa mieluummin liian herkästi kuin viivytellen.”
Lapsi tarvitsee flunssan jälkeen toipumisaikaa samoin kuin aikuinenkin. Sama pätee nuoriin. Nuori voi palata liikuntaharrastuksen pariin, kun hän tuntee olevansa riittävän hyvässä kunnossa. Harjoittelu pitää kuitenkin aloittaa kevennetysti ja nousujohteisesti. Vointia on tärkeä seurata esimerkiksi harjoituspäiväkirjaa hyödyntäen.
Asiantuntija: liikuntalääketieteen ja fysiatrian erikoislääkäri Leena Kurtti Pihlajalinnasta
Teksti: Anna Kauhala
