Uskomatonta, mutta totta: terve nenä tuottaa limaa vuorokautta kohti litrasta puoleentoista. Itse et sitä havaitse, sillä lima kulkeutuu huomaamattomasti värekarvojen avittamana nieluun ja siitä eteenpäin aina mahalaukkuun.

Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Jura Numminen TAYSista kertoo, että nenän tuottamalla limalla on tärkeä rooli puolustuskykymme ylläpitämisessä.

”Lima kaappaa mukaansa likapartikkeleita sisään hengitetystä ilmasta, ja samalla se antaa suojaa nenänielun limakalvoille. Ellei limaa erittyisi, virukset ja bakteerit pääsisivät helposti tartuttamaan meihin erilaisia infektioita. Myös ärsykkeet, kuten ilmansaasteet tai tupakansavu, saisivat kuivilla limakalvoilla aikaan enemmän vahinkoa.”

Mitä nuha on?

Kun nuha iskee, sen taatusti huomaa. Mutta mitä nuha oikeastaan on?

”Lääkäri käyttää nuhasta ammattinimikettä riniitti. Tavallisimmillaan riniitissä on kyse ylähengitystieinfektiosta, niin sanotusta nuhaflunssasta. Nenän limakalvoille on päässyt taudinaiheuttajia, jotka ovat saaneet limakalvoilla aikaan tulehdusreaktion”, Numminen selventää.

Tulehdusreaktion seurauksena ilmaantuu nuhaoireisto.

”Limantuotto lisääntyy, aivastuttaa ja nenää voi kutittaa tai kirvellä. Tukkoisuus taas johtuu siitä, että tulehtuneet limakalvot turpoavat. Siitä seuraa nuhan kenties ikävin seuraus: nenän kautta hengittämisestä tulee hankalaa.”

Itsehoitolääke

Allerginen nuha kiusaa isoa osaa suomalaisista

Pitkäkestoista nuhaa aiheuttavat tavallisimmin allergiat. Allergista nuhaa sairastaa peräti 25–30 prosenttia suomalaisista.

”Allerginen nuha voi liittyä siitepölyihin, mutta myös esimerkiksi eläinpölyn aiheuttamiin allergioihin.”

Allergista nuhaa sairastaa peräti 25–30 prosenttia suomalaisista.

Allergisen nuhan oireita ovat nenän kutina ja aivastelu. Nenä ei välttämättä ole koko aikaa tukossa, vaan se voi vuotaa vesimäistä eritettä.

”Siinä, missä yhtä ihmistä allerginen nuha kiusaa puiden tai heinien kukinta-aikaan, toiselle vaiva saattaa olla ympärivuotinen”, Numminen toteaa.

Vasomotorinen nuha ja harvinaisemmat nuhamuodot

Nuhatyypeistä seuraavaksi yleisin on ei-allerginen yliherkkyysnuha, josta käytetään myös nimeä vasomotorinen tai idiopaattinen nuha. Sille on leimallista se, että ulkoiset ärsykkeet saavat nenän limakalvot oireilemaan.

”Lämpötilanvaihtelut, mausteiset ruoat, kuiva pakkasilma, työpaikan ilmastointi sekä ympäristön kemikaalit ovat esimerkkejä nenää ärsyttävistä ulkoisista tekijöistä. Tässä nuhatyypissä nenän limakalvot vuotavat usein vesimäistä eritettä. Joskus ilmaantuu kuivumista ja karstoittumista.”

Lisäksi on olemassa harvinaisempia nuhamuotoja, joita ovat raskauden mukanaan tuoma nuha, eri autoimmuunitauteihin liittyvä nuha sekä geriatrinen nuha.

”Jälkimmäisessä on kyse ikäihmisiä vaivaavasta nuhasta. Se johtuu siitä, että limakalvot ohenevat ja niiden toiminta häiriintyy.”

Lääkenuha on noidankehä

Lukuisia suomalaisia vaivaava kiusa on niin sanottu lääkenuha. Sitä aiheuttavat flunssanuhan lyhytaikaiseen hoitoon tarkoitetut, ksylometatsoliinia sisältävät nenäsumutteet, kun niitä käyttää vastoin ohjeita.

”Ne ovat hyviä nenän avaajia viikon tai enimmillään kymmenen päivän kuurina. Moni käyttää niitä kuitenkin väärin eli liian pitkään.”

Kehittyy niin sanottu rebound-vaikutus: nenän alakuorikkorakennetta supistava lääkeaine turvottaa liiallisessa käytössä kuorikon suuremmaksi kuin mitä se alkujaan oli.

”Nenä tuntuu toisin sanoen tukkoisemmalta, ja oloa koetetaan helpottaa uusilla sumutuksilla. Noidankehä on valmis.”

Nuha tekee arjesta hankalaa

Tukkoinen, vuotava tai tirskutteleva nenä ei toden totta tee elämästä helppoa. Moni asia arjessa hankaloituu. Olo tuntuu voipuneelta, työ saattaa kärsiä, liikuntaharrastus muuttuu puurtamiseksi ja unenlaatu heikentyy.

”Eniten tutkimusta on tehty allergisen nuhan vaikutuksesta sitä potevien arkeen, ja se on omiaan heikentämään tuntuvasti elämänlaatua.”

Jos yöuni menee, liikkuminen vaikeutuu ja nuha vie tuhdin siivun työkyvystä, kyse on jo kohtalaisen vaikeasta tai vaikeasta nuhasta.

”Tällaisella luokituksella on sikäli tärkeä merkitys, että sen pohjalta voidaan tehdä hoitopäätöksiä. Esimerkiksi vaikeaa allergista nuhaa potevalle lääkäri voi ehdottaa siedätyshoidon aloittamista.”

Aiheeseen liittyviä artikkeleja
nenän hoito
13.10.2017 Flunssan oireet ja hoito
Nenäkin kaipaa hoitoa

Näin hoidat nuhaa

Nuhaa voi pitkälti hoitaa apteekista saatavilla itsehoitovalmisteilla. Flunssaisen infektionuhan hoidoksi voi kokeilla avaavia nenäsumutteita tai nenän limakalvoa puhdistavia ja kostuttavia suolaliuoksia.

”Allergisiin nuhaoireisiin apteekista saa esimerkiksi nenää hoitavia kortisoni- ja kromoglikaattisuihkeita. Jos ne eivät tunnu riittävän, tueksi voi ottaa antihistamiinitabletteja”, Numminen kertoo.

Geriatrisen nuhan hoidossa tärkein kulmakivi on nenän kostutus.

”Kevein vaihtoehto on huuhdella nenää suolaliuoksella, mutta jos nenä tuntuu kaipaavan tehokkaampaa kostutusta, valittavana on erilaisia öljypitoisia ja dekspantenolipohjaisia nenäsuihkeita.”

Vetiseen vuotoon, joka on pääoire sekä ei-allergisessa yliherkkyysnuhassa että geriatrisessa nuhassa, apua saa parhaiten reseptilääke ipratropiumbromidista. Jotkut ei-allergista yliherkkyysnuhaa potevat hyötyvät myös kortisoninenäsumutteista, mutta eivät kaikki – hyöty selviää kokeilemalla.

Lääkenuhakierre on Nummisen mukaan katkaistava kertaheitolla. Avaavia sumutteita ei tällöin pidä käyttää ollenkaan, jotta nenäkuorikko ei vaurioituisi pysyvästi.

Milloin lääkäriin nuhan vuoksi?

Pitkään kestäneen, omahoitoon reagoimattoman nuhan syy on aina tärkeä selvittää.

”Lääkäriin kannattaa lähteä, jos kotikonstit eivät tunnu tuovan tarpeeksi apua tai nuha alkaa häiritä elämää”, Numminen tiivistää.

Nuhatyypit

  • Infektionuha
  • Allerginen nuha
  • Ei-allerginen yliherkkyysnuha (kutsutaan myös nimillä vasomotorinen tai idiopaattinen nuha)
  • Lääkenuha
  • Harvinaisemmat nuhatyypit, mm. raskausnuha ja autoimmuunitauteihin liittyvä nuha
  • Geriatrinen nuha

Teksti: Essi Kähkönen