Silmiä sanotaan sielun peiliksi, mutta ne kertovat paljon myös kehomme kunnosta. Yksi yleisimmistä silmävaivoista on kuivasilmäisyys, ja joskus sen aiheuttajana voi olla Sjögrenin syndrooma.
Oireyhtymään kuuluu runsaasti yleisoireita, kuten väsymystä, nivelkipuja, ihottumaa ja kuumeilua. Merkittävin oire on kuitenkin limakalvojen kuivuminen, ja yhtenä merkkinä sairaudesta voivat olla juuri kuivat silmät.
”Jos potilas kärsii vaikeasta kuivasilmäisyydestä, se voi johdattaa Sjögrenin syndrooman jäljille ja tarkempiin tutkimuksiin. Varsinaisen diagnoosin taudista tekee sisätautilääkäri”, kertoo silmätautien erikoisalajohtaja, ylilääkäri Matti Seppänen Terveystalosta.
”Erityisesti niissä tapauksissa, kun kuiviin silmiin yhdistyy vaikea suun kuivuminen, voi olla syytä epäillä Sjögrenin syndroomaa.”
Vähän tunnettu Sjögrenin syndrooma on kohtalaisen yleinen
Sjögrenin syndrooma on autoimmuunitauti, jossa sylki- ja kyynelrauhasten toiminta heikkenee. Kyse on kohtalaisen yleisestä vaivasta, sillä jopa noin 3–4 prosentilla suomalaisista arvioidaan olevan siihen viittaavia oireita. Vakavassa muodossa tauti on harvinainen.
Syndrooman aiheuttajasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta sukupuolihormoneilla arvellaan olevan osuutta, sillä potilaista noin 90 prosenttia on naisia. Sairaus puhkeaa yleensä 40–50-vuotiaana, mutta sitä esiintyy nuoremmillakin.
Oireyhtymää voi esiintyä primaarina eli itsenäisenä tautina tai sekundaarisena eli liittyneenä muihin reumaattisiin autoimmuunitauteihin. Esimerkiksi noin kolmannekselle nivelreumaa sairastavista kehittyy myös Sjögrenin syndrooma.
Tärkeintä hoitaa kuivia silmiä kosteuttavilla tipoilla
Sjögrenin syndroomaa ei voida parantaa lääkehoidolla, mutta onneksi sairaus etenee yleensä hitaasti. Oireita, kuten kuivasilmäisyyttä, voidaan sen sijaan hoitaa ja lievittää. Monille kuivista silmistä kärsiville on merkittävää apua esimerkiksi siklosporiinitippahoidosta.
”Kyse on pitkäaikaisesta hoidosta, ja vaikutukset näkyvät usein vasta kolmenkin kuukauden kuluttua. Tärkeintä on aloittaa hoito ajoissa”, Seppänen toteaa.
Kaikkein tärkeimmäksi kuivasilmäisyyden hoitomuodoksi hän nostaa kuitenkin kosteuttavat silmätipat.
”Niillä lähdetään aina liikkeelle, eli silmätipat kannattaa ottaa heti säännölliseen käyttöön.”
Kostetuttavat silmätipat löytyvät apteekin itsehoitotuotteista, ja Seppänen kehottaa valitsemaan säilöntäaineettoman vaihtoehdon.
Ehkäise silmien kuivumista kosteuttamalla ja suojaamalla
Silmien kuivumista voi ehkäistä itse arjessa hyvinkin yksinkertaisilla keinoilla. Ennen kaikkea kannattaa muistaa, että kosteuttavia silmätippoja on hyvä käyttää ennakoiden – jo ennen oireiden ilmaantumista – jos tietää kuivasilmäisyyden vaivaavan. Niitä voi tiputtaa silmiin esimerkiksi ennen suihkua, sillä suihku kuivattaa silmiä.
Myös päätetyöskentelyssä voi tarvittaessa käyttää kosteuttavia silmätippoja 3–4 tunnin välein tai useamminkin, jos silmät tuntuvat kuivilta. Päätetyössä on myös muistettava riittävät tauot: katse kannattaa irrottaa ruudusta parinkymmenen minuutin välein muutamaksi minuutiksi. Näin silmien oma kyyneleneste pääsee voitelemaan silmän pintaa.
Lisäksi arat silmät on hyvä peittää tuulta vastaan aurinko- tai suojalaseilla. Jos mahdollista, sisätiloissa ilmastointi suunnataan niin, ettei se käy silmiin, tai se kytketään kokonaan pois päältä.
Seppänen muistuttaa, että silmien kuntoon vaikuttavat myös riittävä yöuni ja ruokavalio.
”Terveellinen ruokavalio tarkoittaa hyviä rasvoja, vihanneksia ja marjoja. Eli kaikki se, mikä pitää huolta elimistöstämme, on hyväksi myös silmillemme.”
Näin voit ehkäistä silmien kuivumista
- Käytä kosteuttavia silmätippoja ennakoivasti, jo ennen oireita.
- Vältä kovaa koneellista ilmastointia ja kuumaa saunaa.
- Suojaa silmät tuulelta aurinko- tai suojalaseilla.
- Vältä tupakansavun ja siitepölyn joutumista silmiin.
- Muista riittävät tauot, kun tuijotat ruutua tai luet kirjaa.
Lähteinä on käytetty myös Reumaliiton Reuma-Aapista ja Duodecimin terveyskirjastoa.
Teksti: Sanna Jäppinen
