Mitä ovat ravintolisät?
Ravintolisät ovat yleensä pillereitä, tabletteja tai jauheita. Ne ovat elintarvikelainsäädännön alle kuuluvia elintarvikkeita. Siksi niiden ei saa väittää toimivan lääkkeiden tavoin.
”Elintarvike ei lainsäädännön mukaan hoida, paranna tai ehkäise sairauksia. Totta kai ruokavaliolla ja ravintolisillä on vaikutuksia terveyteen, mutta yksittäisiä tuotteita ei saa näin markkinoida”, Helsingin yliopiston ravinnon turvallisuuden professori ja EFSA:n eli Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen tieteellinen asiantuntija Marina Heinonen sanoo.
Kuka päättää, mitä ravintolisistä saa luvata?
EU:ssa on elintarvikkeita koskeva väiteasetus. Se säätelee, mitä ravintolisistä ja muista elintarvikkeista saa luvata.
Kun ravintolisän sisältämälle aineelle tai niiden yhdistelmälle haetaan uutta terveysväitettä, EFSA:n asiantuntijat arvioivat, onko sille tieteellistä näyttöä. Sen jälkeen EFSA antaa lausunnon Euroopan komissiolle, joka antaa luvan väitteen käyttämiselle tai evää sen.
Mitä tarkoitetaan ravintolisien terveysväitteillä?
Terveysväitteet kertovat, miten ravintolisän sisältämä aine vaikuttaa tutkimusten mukaan terveyteen. Ne ovat tarkkaan määriteltyjä, eikä niistä saa poiketa. Tässä yksi esimerkki hyväksytystä terveysväitteestä: “D‑vitamiini edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa”.
Terveysväitteistä on olemassa julkinen rekisteri. Jokaisesta terveysväitteestä pitää tehdä hakemus EFSA:lle. Väitteen käsittelyyn menee noin vuosi.
Hyväksyttyjen väitteiden lisäksi rekisterissä on suuri määrä väitteitä, joiden käyttöä ei ole hyväksytty.
”Sieltä voi katsoa, mitkä väitteet ovat sallittuja ja mitkä eivät”, Heinonen neuvoo.
Toisaalta käsittelemättä on yli 2000 terveysväitettä, joita saa käyttää, vaikka tieteellistä näyttöä ei ole arvioitu. Ne koskevat kasviperäisiä ainesosia, joita käytetään myös kasvirohdosvalmisteissa. Ongelma on, että perinteiset kasvirohdokset kuuluvat lääkelain piiriin ja niissä hyväksytään pitkään käyttökokemukseen perustuvat väitteet – jotka eivät siis perustu tieteeseen.
”Näiden väitteiden arviointi keskeytyi kymmenen vuotta sitten, koska perinteisissä rohdosvalmisteissa ja ravintolisissä on käytössä samoja ainesosia.”
Jos väitettä saa käyttää lääkelain alaisessa valmisteessa, on ristiriitaista, ettei sitä saisi käyttää ravintolisässä.
Miten tunnistaa ravintolisien katteettomat lupaukset
Ravintolisät eivät ole ihmeaineita, eikä niistä saa sellaista väittää.
”Jos tuote lupaa liikoja, pitää hälytyskellojen soida”, Heinonen sanoo.
Villeimmät väitteet löytyvät yleensä verkkokauppojen myymistä ravintolisistä. Verkkokaupassa on helpompi huijata kuin kivijalkamyymälässä. Tuotteen markkinoijaa voi olla myös mahdoton saada kiinni.
Jos ostaa epämääräisiä ravintolisiä verkosta, ei välttämättä saa rahoilleen vastinetta. Pahimmillaan verkon ravintolisistä voi sairastua, sillä aina ei ole varmaa, mitä kaikkea ne sisältävät.
”Tukes ja Ruokavirasto ovat varoittaneet näistä. Kannattaa olla tarkkana valmisteiden kanssa, jotka lupaavat ummet ja lammet.”
Yksi keino kartoittaa väitteitä on käydä Ruokaviraston Älä usko humpuukiin -nettisivulla. Sieltä löytyy vinkkejä perättömien väitteiden havaitsemiseen.
Mistä ravintolisät kannattaa ostaa?
Turvallisinta on ostaa ravintolisät apteekista tai verkkoapteekista.
”Sieltä saa asianmukaista neuvontaa koulutetulta henkilökunnalta. Se on turvallinen tapa varsinkin silloin, jos alkaa käyttää uutta valmistetta.”
Miten ravintolisien markkinointia valvotaan?
Ravintolisiä valvovat kunnalliset terveys- ja elintarviketarkastajat Ruokaviraston ohjeiden mukaan. Järjestelmään kuuluvat kontrollikäynnit tuottajien varastoilla. Silloin tarkistetaan pakkausmerkinnät.
”Resurssit kohdistetaan sinne, missä arvioidaan, että on mahdollisia riskejä. Kampanjoita on esimerkiksi tiettyjä toimijoita tai tietyntyyppisiä valmisteita kohtaan.”
Ravintolisiä valvoo myös tulli. Lisäksi EU:n rajoilla on kattava hälytys- ja valvontajärjestelmä. Se hälyttää päivittäin elintarvikkeista, jotka vedetään sitten markkinoilta. Johtava syy ovat virheelliset pakkausmerkinnät.
Ravintolisämarkkina on kuitenkin valtava. Käytännössä esimerkiksi kaikkia verkossa myytäviä ravintolisiä on mahdotonta valvoa.
Ovatko ravintolisät turvallisia?
Ravintolisien käyttäjän kannattaa huomioida yleiset ravitsemussuositukset. Jos käyttää suositellun määrän ainetta, josta on suositus olemassa, käyttö on turvallista. Tällainen on esimerkiksi D-vitamiini, jota suositellaan eri määrä eri ikäryhmille.
”Jos ei ylitä suosituksia, käyttö on turvallista. Moninkertaisia annoksia ei suositella.”
Jokaiselle mineraalille ja vitamiinille on määritelty suosituksen lisäksi ylin turvallinen annos. Se voi olla aineesta riippuen kolmin- tai vaikkapa kymmenkertainen suositukseen verrattuna.
Kun kyseessä on ravintolisän ainesosa, josta ei ole ravitsemussuosituksia, vertailukohdetta ei ole.
”Silloin on valmistajan vastuulla, että se on turvallinen.”
Milloin ravintolisät ovat hyödyksi?
”Ravintolisä on erityisen hyödyllinen, kun on todettu vitamiinin tai hivenaineen puutos.”
Monet vitamiinit ja hivenaineet ovat välttämättömiä, sillä niillä on fysiologinen tehtävä elimistössä.
”Suomalaisilla on yleisimmin puutetta D-vitamiinista ja kalsiumista. ”
Monella hedelmällisessä iässä olevalla naisella on vajausta raudasta. Jos epäilee itsellään rautavajetta, tulee arvo mittauttaa, ennen kuin aloittaa rautalisän.
Kaikille raskautta suunnitteleville ja raskaana oleville naisille suositellaan foolihappolisää, sillä folaatin puutos voi aiheuttaa sikiölle hermostollisen kehitysvamman. Vegaanien pitää huolehtia B12-vitamiinin saannista.
Kun kyse ei ole puutoksen korjaamisesta, ravintolisän terveysvaikutuksista täytyy olla tieteellistä näyttöä, ennen kuin voi sanoa, että se on tarpeen.
Teksti: Anna Kauhala
