Atooppinen ihottuma lapsella – näin hoidat

Noin 10–20 prosenttia lapsista sairastaa jossain vaiheessa atooppista ihottumaa.

”Tyypillisesti atooppinen ihottuma puhkeaa imeväisiässä tai leikki-iässä. Lapsen kasvaessa monilla oireet helpottavat, mutta joillakin taipumus säilyy koko elämän ajan”, kertoo Allergia-, Iho- ja Astmaliiton asiantuntija Katariina Ijäs.

Atooppinen ihottuma on kutiseva, tulehduksellinen ihosairaus, jolle ovat tyypillisiä vaikeasti ennustettavat pahenemisvaiheet.

Atooppinen ihottuma on osin perinnöllistä. Sen syy löytyy ihon poikkeavasta rakenteesta ja ihon puolustusjärjestelmän poikkeavasta toiminnasta.

Atooppisen ihottuman oireet

• Iho punoittaa ja kutisee.
• Ihossa on näppylöitä, akuutissa vaiheessa vetistystä.
• Pahenemisvaiheessa iho voi olla kipeä.
• Kun ihoa raapii, se voi mennä rikki.
• Kutina voi johtaa huonoihin uniin ja väsymykseen.
• Pitkään kestäneessä atooppisessa ihottumassa ihottuma-alueen iho paksuuntuu.

Lapsen atooppinen ihottuma eri ikäkausina

”Atooppinen ihottuma muuttuu lapsella eri ikäkausina. Toki se ei aina mene kaikilla samalla tavalla, vaan asiaan vaikuttaa atopian vaikeusaste”, Ijäs sanoo.

Lapsella atooppisen ihottuman tyyppipaikat ovat seuraavat.

• Imeväisikäiset: Ihottumaa voi olla koko keholla; myös kasvoissa ja päänahassa.
• Leikki- ja kouluikäiset: Ihottuma siirtyy enemmän taipeisiin, kaulaan, niskaan ja kasvoilla suun ja silmien ympärille. Talvisin märät rukkaset tai kengät voivat provosoida ihottumaa käsiin ja jalkoihin – saatetaan puhua atoopikon talvijaloista tai lumipalloihottumasta.
• Isommat lapset: Ihottuma painottuu taipeisiin, käsiin ja kasvojen alueelle.

Mikä pahentaa lapsen atooppista ihottumaa?

Lapsen atooppista ihottumaa voivat pahentaa esimerkiksi kuiva sisäilma, hikoilu, kutittavat tai märät vaatteet, allergeenit ja auringonvalon puute. Ijäs sanoo, että lapset sairastelevat paljon infektiosairauksia – ja sairastellessa ihokin usein alkaa oireilla.

”Lapsilla on myös herkkä iho, jonka suojamuuri ei ole yhtä kehittynyt kuin aikuisilla. Siksi lapsen iho on vielä herkempi sitä ärsyttäville asioille, kuten voimakkaasti hajustetuille pyykinpesuaineille ja ihonhoitotuotteille.”

Alle yksivuotiailla vaikeaa atooppista ihottumaa voivat pahentaa ruoka-aineallergiat.

Lapsen atooppisen ihottuman hoito

Perushoitoa on ihon rasvaaminen perusvoiteella 1–2 kertaa päivässä. Kesällä riittää yleensä kevyempi, kosteuttava voide, mutta talvella tarvitaan rasvaisempi voide.

Ijäs selittää, että perusvoide kosteuttaa ja parantaa ihon omaa suojamuuria, ja siten ennaltaehkäisee ihottuman pahenemista. Perusvoide ei kuitenkaan riitä, jos ihottuma pahenee.

”Joskus jo ihottumaista ihoa pyritään hoitamaan perusvoiteilla eikä ymmärretä, että kun ihossa on ihottumaa, ihossa on jo tulehdusta. Silloin ihon hoitoon tarvitaan lääkevoidetta. Kortisonivoiteita ei kannata pantata, vaan käyttää niitä ohjeen mukaisesti.”

Ilman reseptiä saatavaa kortisonivoidetta voi käyttää lapselle ihottuma-alueille kuurina. Kuurin jälkeen pidetään vähintään hoitojakson pituinen tauko tai siirrytään perushoitoon.

10 käytännön vinkkiä asiantuntijalta

1. Tuntuuko, että lapsen ihon rasvaus 1–2 kertaa päivässä ei riitä? Iho voi kaivata rasvaisempaa voidetta tai voidetta, jossa on kosteuttavia tehoaineita kuten karbamidia.
2. Jos lapsi vastustelee rasvausta, häneltä kannattaa kysyä kirveleekö voide. Syy voi olla liian kevyt, vesipitoinen voide. Kovin ärtyneellä iholla karbamidi voi kirvellä. Kirvely voi myös olla merkki siitä, että ihottuma on pahenemassa.
3. On tärkeää pestä iholta rasvanjäämät, hiki ja kuollut ihosolukko. Ne voivat ärsyttää ihoa. Haalean suihkun tai kylvyn voi ottaa päivittäin. Lapselle riittää usein vesipesu. Halutessaan voi tehdä voidepesun tai käyttää mietoa pesunestettä, jonka pH-arvo on hapan.
4. Ihoa ei saa hangata kuivaksi karhealla pyyhkeellä, lempeä taputtelu riittää. Paras hetki voidella iho on, kun se on vielä vähän kostea. Näin kosteus lukittuu ihoon.
5. Villa ja muut karkeat materiaalit voivat kutittaa herkkää ihoa – tosin merinovilla käy monelle. Hengittävät ja sileät vaatteiden materiaalit ovat miellyttäviä. Tekniset urheilumateriaalit siirtävät hien pois iholta.
6. Vauvaa kannattaa varoa pukemasta liian lämpimästi. Jos lapsella on kuuma, se voi lisätä oireilua.
7. Talvella kuiva huoneilma voi pahentaa oireita. Mitä lämpimämpää kotona on, sitä kuivempaa ilma on. Joskus sisälämpötilan lasku kotona voi parantaa tilannetta.
8. Liikkuva lapsi kannattaa totuttaa siihen, että hikoilun jälkeen käydään suihkussa, rasvataan iho ja vaihdetaan hikiset vaatteet puhtaisiin.
9. Uimahalleja ei tarvitse välttää, sillä niissä käytetään nykyään klooria paljon vähemmän kuin ennen. Toki pulikoinnin jälkeen altaan vesi huuhdotaan iholta ja iho rasvataan.
10. Raapiiko lapsi ihoa? Voi olla aika tehostaa hoitoa. Lapsen kynnet kannattaa pitää lyhyinä, pikkulapselle voi pukea yöksi hansikkaat. Isomman lapsen voi opettaa nyppimään ihoa raapimisen sijaan – se voi helpottaa kutinan tuntemusta.

Mitä jos hoito on vaikeaa?

Ijäs tietää, että lapsen atooppisen ihottuman hoidossa on omat haasteensa. Pieni lapsi ei osaa kertoa, että nyt iho kutisee ja ihottuma on pahenemassa. Rasvaamista vastustelevan lapsen hoito vie aikaa ja hermoja.

”Teini taas ei välttämättä ymmärrä, että hänen täytyy itse ottaa vastuuta päivittäisestä hoidostaan – eikä niin, että toimeen tartutaan vasta, kun oireet pääsevät vaikeiksi.”

Lahjominen on ok. Monet käyttävät tarrakalentereita. Ihon rasvauksen jälkeen siihen saa tarran, ja tietyn tarramäärän jälkeen pienen palkinnon.

Rasvaushetkestä voi tehdä mukavan ja motivoivan yhteisen hetken, jonka aikana vaikka kuunnellaan äänikirjaa. Samalla niin lapsi kuin huoltaja saavat läheisyyttä ja kosketusta.

Harvassa perheessä tarvitsee tapella hampaiden harjauksesta. Usein helpottaa, jos ihon rasvaamisesta saa muodostettua samanlaisen rutiinin.

Milloin lääkäriin?

Atooppisen ihottuman takia on syytä hakeutua aika nopeasti lääkäriin, jos lapsen ihoon tulee voimakkaita oireita ja lapsi on kipeän ja tuskainen oloinen, Ijäs sanoo. Myös vauvan kanssa on syytä hakeutua melko pian lääkäriin.

”Mutta jos atooppinen ihottuma on itselle tuttu sairaus, vähän isomman lapsen kanssa voi marssia apteekkiin hakemaan hajusteettomia perusvoiteita ja aloittaa perushoidon.”

Myös mietoja, ilman reseptiä saatavia kortisonivoiteita voi aluksi käyttää omatoimisesti pakkauksen ohjeen mukaan.

Ijäs suosittelee, että lääkäriin hakeudutaan, jos oireet palaavat aina kortisonivoiteen käytön jälkeen, kortisonista huolimatta lasta tuntuu kutittavan tai vuoteen mahtuu monta itselääkityksenä toteutettua kortisonivoidejaksoa.

Lääkäri voi tehdä yksilöllisen hoitosuunnitelman, jolla pyritään ihottuman pitkäaikaiseen hallintaan.

Teksti: Jenni Kleemola

Lähteenä myös:

Allergia.fi: Atooppinen ihottuma https://allergia.fi/ihosairaudet/atooppinen-ihottuma/

Terveyskirjasto.fi: Atooppinen ihottuma https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00202/atooppinen-ihottuma#s2