D-vitamiinilla on suuri rooli ihmisen immuunipuolustuksen normaalissa toiminnassa. Helmikuussa Itä-Suomen yliopistossa molekulaarisessa lääketieteessä väitellyt Veijo Nurminen löysi tutkimuksessaan ihmiskehosta kaikkiaan 273 kohdegeeniä D-vitamiinille ja samalla kaksi uutta proteiinia, jotka osallistuvat näiden kohdegeenien luennan säätelyyn.

"Poikkeavuudet geenien luennan säätelyssä saattavat johtaa monien autoimmuunitautien, hermoston rappeumasairauksien tai tulehdusten syntyyn – esimerkkinä MS-tauti, syövät tai diabetes." D-vitamiinin puutoksen tiedetään vanhastaan aiheuttavan luiden haurastumista ja altistavan osteoporoosille. Nurminen pitää väitöskirjatyönsä pohjalta D-vitamiinin puutosta suurempana riskinä kuin sen yliannostusta.

"D-vitamiinin tarve näyttäisi olevan yksilöllistä. Eräässä tutkimuksessa, jossa olin mukana, annoimme 71 vapaaehtoiselle koehenkilölle yhden satakertaisen päiväannoksen D-vitamiinia, siis 2 000 mikrogrammaa. Sen jälkeen mitattiin, kuinka paljon kunkin koehenkilön veren D-vitamiinitasot nousivat kuukauden aikana. Osoittautui, että koehenkilön keho sääteli itse, minkä verran se päästää rasvakudokseen ja maksaan varastoitunutta D-vitamiinia vereen. Jokaisella koehenkilöllä D-vitamiinin taso asettui omalle henkilökohtaiselle optimitasolle."

D-vitamiinin vaje näyttäisi olevan riskinä suurempi kuin vitamiinin liikasaanti.

Tämän tutkimuksen perusteella yhdelle tarpeellinen D-vitamiinin määrä on siten erilainen kuin toisella. "Jokaisen voisi siksi olla hyvä määrityttää oma D-vitamiinitasonsa ainakin kerran laboratoriotestein."

D-vitamiinia auringosta ja ravinnosta

D-vitamiinia saa valoisaan vuodenaikaan auringonvalosta, ja sitä saa myös ravinnosta. D-vitamiinia saa ravitsemussuositusten mukaan riittävästi, jos syö kalaa pari, kolme kertaa viikossa ja käyttää maitotuotteita vähintään puoli litraa päivässä. Moneen elintarvikkeeseen on niin ikään lisätty D-vitamiinia.

D-vitamiinilisää suositellaan alle 75-vuotiaille 10 mikrogrammaa ja sitä vanhemmille 20 mikrogrammaa päivässä. "Erityisesti laitoksessa asuville, niukasti ulkoileville vanhuksille ympärivuotinen D-vitamiinilisä on tarpeen."

Tarkemmin D-vitamiinisuosituksista voit lukea täältä.

Veren vitamiinitasot asettuivat

Nurmisen väitöstutkimuksen tuloksien avulla voidaan etsiä geenimarkkereita, joiden avulla voitaisiin tulevaisuudessa tutkia jokaisen yksilöllistä D-vitamiinin tarvetta ja sitä, miten koehenkilöt vastaavat isoon, kerralla annettuun D-vitamiiniannokseen.

"Parin ensimmäisen päivän aikana henkilöiden D-vitamiinipitoisuus nousi nopeasti, mutta pysähtyi sitten omalle tasolleen, jossa se pysytteli vielä 30 päivän jälkeen. Joillakin keho vapautti D-vitamiinia verenkiertoon siten, että vitamiinitaso asettui 70 nanomooliin, joillakin sataan."

Vaikka annettu D-vitamiiniannos oli iso, se oli kuitenkin yhtenä suurena kerta-annoksena Nurmisen mukaan vielä turvallinen.

"Pitää kuitenkin muistaa, että mikä tahansa biologisesti aktiivinen aine on liikaa nautittuna myrkyllistä. Jos ihminen käyttäisi päivittäin ja pidemmän ajan liian suuria annoksia D-vitamiinia, hän alkaisi kärsiä yliannostukseen liittyvistä oireista, kuten hyperkalsemiasta – eli veren kohonneesta kalsiumpitoisuudesta ja siihen liittyvistä oireista."

"Tämä tarkoittaisi, että hänen pitäisi napsia D-vitamiinia purkista päivittäin noin 400–500 mikrogrammaa tai enemmän. Nyt yliannoksesta ei tutkimuksessamme vain yhden, suuren kerta-annoksen vuoksi ollut vaaraa."

Filosofian tohtori Veijo Nurminen haluaisi viedä D-vitamiinitutkimusta vielä edemmäs: "Olisi mielenkiintoista selvittää, olisiko D-vitamiinilisää järkevä ottaa vain muutama suuri kerta-annos talvessa sen sijaan, että nappaamme annoksen joka päivä. Lisävitamiini unohtuu helposti, ja jos se jää tauolle, uhkaa saantivaje. Jos taas annosta kasvattaa selvästi päivää kohti, vaarana on vitamiinin liikasaanti."

D-vitamiini ja väitöstutkimus

*Veijo Nurminen tutki väitöksessään D-vitamiinin kohdegeenien luennan säätelyä sekä D-vitamiinin vaikutuksia ihmisen monosyyttisoluissa.

*D-vitamiini on steroidihormoni, jota syntyy iholla auringon UVB-säteilyn vaikutuksesta. Sitä voidaan saada myös ruoasta. Sen luonnollista tuotantoa vaikeuttavat pitkät pimeät vuodenajat, sisätiloissa työskentely ja puutteellinen ruokavalio. Vitamiinin vaje voi johtaa puutostilaan, mikä taas voi johtaa heikentyneeseen immuunivasteeseen.

*D-vitamiinin riittävä saanti on tärkeää solujen normaalin toiminnan takaamiseksi. Geenien luennan säätely on puolestaan keskeistä solujen normaalille toiminnalle. Poikkeavuudet geenien luennassa eli signaloinnin säätelyssä voivat johtaa useiden tautien, kuten syöpien ja autoimmuunisairauksien, syntyyn.

*Nurmisen väitös toi uutta tietoa D-vitamiinin molekulaariseen signalointimalliin. Tämän lisäksi väitöstutkimuksessa saatiin selville D-vitamiinin tärkeimmät kohdegeenit ihmisen monosyyttisoluissa. Näitä geenejä on kaikkiaan 273. Kyseisiä kohdegeenejä voidaan käyttää geenimarkkereiden tutkimuksessa silloin, kun tutkitaan ihmisen yksilöllistä D-vitamiinin tarvetta ja vastetta elimistössä.

Teksti: Essi Kähkönen