D-vitamiinin saantisuositus ei varsinkaan Suomen talvessa täyty luonnostaan. Alle 18-vuotiaille lapsille, odottaville äideille sekä yli 75-vuotiaille suositellaan D-vitamiinilisää ympäri vuoden riittävän saannin varmistamiseksi.

Myös terveiden, työikäisten aikuisten kannattaa käyttää D-vitamiinivalmisteita loka-maaliskuussa, jos ruokavalioon ei kuulu päivittäin D-vitaminoituja maitotuotteita ja margariinia sekä kalaa 2–3 kertaa viikossa.

Itsellesi sopivan D-vitamiiniannoksen voit tarkistaa esimerkiksi Ruokaviraston verkkosivuilta

D-vitamiinin saanti heikkenee talvella

D-vitamiinin tärkein tehtävä on lujittaa luitamme. D-vitamiinia tarvitaan sekä luuston muodostumiseen kasvuiässä että luukudoksen ylläpitoon aikuisiässä.

D-vitamiini vaikuttaa myös useimmissa puolustusjärjestelmän soluissa ja säätelee satojen eri geenien toimintaa. D-vitamiinin kaikkia terveysvaikutuksia ei todennäköisesti vielä edes tunneta.

Onkin tärkeää huolehtia D-vitamiinin riittävästä saannista erityisesti talvella, jolloin sitä ei muodostu iholla auringonvalon vaikutuksesta.

”Liian vähäinen D-vitamiinin saanti heikentää luukudosta, mikä voi johtaa lapsilla riisitautiin ja aikuisilla osteoporoosiin sekä lopulta osteomalasiaan eli luukudoksen pehmenemiseen”, kertoo tutkija Maija Miettinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL).

Miten D-vitamiinin puutos näkyy?

Suomessa D-vitamiinia lisätään nestemäisiin maitotuotteisiin ja margariiniin, mikä on kohentanut väestön D-vitamiinin saantia. Noin joka neljäs mies ja joka viides nainen kärsii silti Suomessa D-vitamiinin puutoksesta.

”D-vitamiinin puutosta ei voi yleensä itse havaita mistään oireista. Ensimmäisiä oireita voivat olla toistuvat luunmurtumat, mutta silloin luiden haurastuminen saattaa olla jo pitkällä”, Miettinen muistuttaa.

Kannattaako D-vitamiinitason mittaus?

”Esimerkiksi synnytys tai leikkaus laskee D-vitamiinitasoja merkittävästi muutamaksi kuukaudeksi. Myös perintötekijät vaikuttavat elimistön D-vitamiinitasoon, mikä tarkoittaa, että toisilla tasot ovat luonnostaan hieman matalampia kuin toisilla”, Miettinen kertoo.

Halutessasi voit tarkistaa oman D-vitamiinitasosi verikokeella, jossa mitataan elimistön 25-hydroksi-D-vitamiinin pitoisuus.

Jos tulos on alle 50 nanomoolia litrassa, saat todennäköisesti liian vähän D-vitamiinia.

”Joskus D-vitamiinitaso todetaan matalaksi, vaikka D-vitamiinivalmisteet ovat käytössä. Silloin on hyvä varmistaa, liittyykö matala D-vitamiinitaso esimerkiksi suolistosairauteen, kuten keliakiaan, joka heikentää ravintoaineiden imeytymistä”, Miettinen huomauttaa.

D-vitamiinin saantisuosituksia ei kannata ylittää reilusti

Vaikka on tärkeää huolehtia D-vitamiinin riittävästä saannista, ylisuurista annoksista voi olla myös haittaa. Varsinaiset D-vitamiinimyrkytykset ovat kuitenkin harvinaisia.

Alle vuoden ikäisille ei suositella yli 25 mikrogramman säännöllistä, päivittäistä D-vitamiinin käyttöä.

Päivittäinen annos ei saisi 1–10-vuotiaillakaan olla säännöllisesti yli 50 mikrogrammaa ja sitä vanhemmilla yli 100 mikrogrammaa.

”Jos elimistön D-vitamiinitaso on riittävä, suositeltua suuremmista annoksista ei ole havaittu erityistä hyötyä”, Miettinen toteaa.

Matala D-vitamiinitaso on yhdistetty moniin aikuisiän kroonisiin sairauksiin, kuten syöpiin, sydän- ja verisuonitauteihin sekä diabetekseen. Ei ole kuitenkaan näyttöä siitä, että tavanomaista suuremmalla D-vitamiinilisällä voitaisiin ehkäistä kyseisiä sairauksia.

”Suomalaisten D-vitamiinitasot ovat selvästi nousseet vuosituhannen alusta. Vakava puutos on nykyään onneksi harvinainen”, Miettinen summaa.

10 mikrogrammaa D-vitamiinia saat esimerkiksi

- litrasta D-vitaminoitua maitoa

- noin 120 grammasta lohta

- reilusta purkillisesta tonnikalaa

- noin seitsemästä kananmunasta

- 50 grammasta D-vitaminoitua margariinia

Teksti: Virpi Ekholm