D-vitamiinin saantisuositus ei varsinkaan Suomen talvessa täyty luonnostaan. Alle 18-vuotiaille lapsille, odottaville äideille sekä yli 75-vuotiaille suositellaan D-vitamiinilisää ympäri vuoden riittävän saannin varmistamiseksi.
Myös terveiden, työikäisten aikuisten kannattaa käyttää D-vitamiinivalmisteita loka-maaliskuussa, jos ruokavalioon ei kuulu päivittäin D-vitaminoituja maitotuotteita ja margariinia sekä kalaa 2–3 kertaa viikossa.
Voit tarkistaa itsellesi sopivan D-vitamiiniannoksen sekä D-vitamiinin saannille asetetut turvallisen saannin ylärajat esimerkiksi täältä.
D-vitamiinin saanti heikkenee talvella
D-vitamiinin tärkein tehtävä on lujittaa luitamme. D-vitamiinia tarvitaan sekä luuston muodostumiseen kasvuiässä että luukudoksen ylläpitoon aikuisiässä.
D-vitamiini vaikuttaa myös useimmissa puolustusjärjestelmän soluissa. D-vitamiinin kaikkia terveysvaikutuksia ei todennäköisesti vielä edes tunneta.
"Onkin tärkeää huolehtia D-vitamiinin riittävästä saannista erityisesti talvella, jolloin sitä ei muodostu iholla auringonvalon vaikutuksesta", kertoo tutkija Maija Miettinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL).
Miten D-vitamiinin puutos näkyy?
Suomessa D-vitamiinia lisätään nestemäisiin maitotuotteisiin ja margariiniin, mikä on kohentanut väestön D-vitamiinin saantia.
”D-vitamiinin puutosta ei voi yleensä itse havaita mistään oireista. Ainoa keino selvittää veren D-vitamiinitaso on mitata se verikokeilla”, Miettinen muistuttaa.
Kannattaako D-vitamiinitason mittaus?
”Esimerkiksi synnytys tai leikkaus laskee D-vitamiinitasoja merkittävästi muutamaksi kuukaudeksi. Myös perintötekijät vaikuttavat elimistön D-vitamiinitasoon, mikä tarkoittaa, että toisilla tasot ovat luonnostaan hieman matalampia kuin toisilla”, Miettinen kertoo.
Halutessasi voit tarkistaa oman D-vitamiinitasosi verikokeella, jossa mitataan elimistön 25-hydroksi-D-vitamiinin pitoisuus.
Jos tulos on alle 50 nanomoolia litrassa, saat todennäköisesti liian vähän D-vitamiinia.
”Joskus D-vitamiinitaso todetaan matalaksi, vaikka D-vitamiinivalmisteet ovat käytössä. Silloin on hyvä varmistaa, liittyykö matala D-vitamiinitaso esimerkiksi suolistosairauteen, kuten keliakiaan, joka heikentää ravintoaineiden imeytymistä”, Miettinen huomauttaa.
D-vitamiinin saantisuosituksia ei kannata ylittää
Vaikka on tärkeää huolehtia D-vitamiinin riittävästä saannista, ylisuurista annoksista voi olla myös haittaa. Ravintolisän suositeltavaa vuorokausiannosta tulee noudattaa.
Alle vuoden ikäisille ei suositella yli 25 mikrogramman säännöllistä, päivittäistä D-vitamiinin käyttöä. Heille suositeltava annos on 10 mikrogrammaa päivässä.
Yli kaksivuotiaiden lasten suositeltava vuorokausiannos on 7,5 mikrogrammaa päivässä, aikuisten 10 mikrogrammaa ja yli 75-vuotiaiden 20 mikrogrammaa. Päivittäinen annos ei saisi 1–10-vuotiaillakaan olla säännöllisesti yli 50 mikrogrammaa ja sitä vanhemmilla yli 100 mikrogrammaa.
”Jos elimistön D-vitamiinitaso on riittävä, suositeltua suurimmista annoksista ei ole havaittu erityistä hyötyä”, Miettinen toteaa.
”Suomalaisten D-vitamiinitasot ovat selvästi nousseet vuosituhannen alusta. Vakava puutos on nykyään onneksi harvinainen”, Miettinen summaa.
