Viruksille on tyypillistä jatkuva muuntuminen, niin myös koronaviruksille. Virusmuunnoksien syntymiseltä ei voi välttyä, mutta muuntuneita koronaviruksia seurataan ja tutkitaan koko ajan. Näin saadaan tietoa, miten tartuttavia ne ovat ja millaisen taudin ne aiheuttavat.

Maailman terveysjärjestö WHO on nimennyt viisi COVID-19-tautia aiheuttavaa virusvarianttilinjaa huolestuttaviksi. Ne ovat alfa-, beeta-, gamma-, delta- ja omikronmuunnos. Erityisesti alaa vallanneen omikronin on todettu olevan herkästi tarttuva virusmuunnos.

Omikronin aiheuttama tauti näyttäisi vaativan vähemmän sairaalahoitoa kuin aiemmat muunnokset. Tietoa on kuitenkin kertynyt lähinnä aikuisista, joilla on immuniteettia kahdesta tai kolmesta koronarokotteesta tai jotka ovat taudin jo sairastaneet. Epidemiologinen tieto omikronista on vielä alustavaa.

Oireiden kirjo laaja, omikron muuttaa kuvaa

Koronavirus on tehnyt flunssankaltaisten sairauksien erottamisen toisistaan aiempaa vaikeammaksi. Kaikki flunssat eivät ole COVID-19:ää, mutta oireet muistuttavat toisiaan.

Infektiosairauksien erikoislääkäri, professori Harri Saxén HUSista toteaa, että varsinkin alkuajan koronavirukselle vaikutti olevan tyypillistä hajuaistin häviäminen. Kun hajuaisti katoaa, tavallista on, ettei maistakaan mitään. Omikron näyttäisi vaikuttavan hajuaistiin aiempia muunnoksia vähemmän.

Muitakin flunssankaltaisia oireita COVID-19:ssä on, kuten hengitysvaikeudet, kuume, kurkkukipu, yskä, nuha, lihassäryt ja jopa ripuli. Saxénin mukaan oireet voivat olla myös lieviä tai niitä ei ole lainkaan. Oireeton tartuttaa vähemmän kuin oirehtiva, mutta tartuttaa kuitenkin.

Yleistä, nuhakuumeeksikin kutsuttua flunssaa aiheuttavat sadat erilaiset virukset, etenkin rinovirukset. Influenssavirusten aiheuttamalla hengitystietulehduksella taas on ankarammat ja hankalammat oireet kuin sitä tavallisemmalla flunssalla.

Käsihygienian ja rajoitusten ansiosta flunssat ja influenssat jäivät vähemmälle kahtena ensimmäisenä koronakeväänä kuin muina vuosina.

Suojaudu tartunnalta jo tutuin konstein

Kaikissa koronavirusmuunnoksissa oireet ovat samat: yskä, kurkkukipu, kuume, päänsärky, nuha ja väsymys. Virusmuunnosten leviämistä voi ehkäistä samoilla, tutuilla keinoilla kuin ennenkin.

Rokotteet suojaavat tehokkaasti erityisesti koronavirustaudin vakavilta muodoilta. Rokotus vähentää myös viruksen tarttumista, vaikkei se estä tartuntoja kokonaan.

Hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta sekä etäisyyksistä on huolehdittava myös rokotuksen jälkeen. Kasvomaskia käytetään suositusten mukaan. Erityisesti riskiryhmien kannattaa harkita suojaavampien FFP2- tai jopa FFP3-maskien käyttöä.

Kaikki virusinfektiot tarttuvat ensisijaisesti pisara- ja kosketustartuntana. Koronavirus tarttuu varsinkin pisaratartuntana sairastuneen yskiessä tai aivastaessa sekä myös puhuessa tai laulaessa. Lähikontaktissa virus voi tarttua myös kosketuksen välityksellä.

Tärkeää on, että sairaat välttävät tartuttamasta muita. Oireisena on syytä malttaa ja pysytellä kotioloissa. Ja sen lisäksi että kädet pestään saippualla tai käytetään käsidesiä, olennaista on yskiä ja aivastaa hihaan tai vaatteen sisälle.

Koronapassia saatetaan vaatia sisäänpääsyyn johonkin tilaan tai tilaisuuteen, joten se kannattaa pitää mukana.

Altistuneen on hyvä välttää kontakteja

Koronavilkun avulla voi saada tiedon mahdollisesta altistumisesta tai ilmoittaa omasta tartunnasta muille. Sovellus antaa toimintaohjeet. Oireensa voi arvioida Omaolo.fi-palvelussa.

Jos on ollut kontaktissa virustartunnan saaneeseen, THL:n suosituksen mukaisesti on hyvä eristäytyä omaehtoisesti vähintään viideksi vuorokaudeksi. Täyden rokotussarjan saanutta henkilöä ei yleensä aseteta altistumisen jälkeen varsinaiseen karanteeniin, mutta koska myös rokotettu voi saada tartunnan tai oireeton tartuttaa, on hyvä välttää ulkopuolisia kontakteja.

Karanteenin pituus COVID-19-taudissa on yleensä kymmenen päivää. THL:n suosituksen mukaisesti virallista karanteenia voi joissain kunnissa lyhentää terveydenhuollossa tehdyllä testillä. Alueelliset ohjeet on julkaistu kuntien ja sairaanhoitopiirien verkkosivuilla. Karanteenin noudattaminen on lakisääteinen velvoite, ei vapaaehtoinen valinta.

Lievissä oireissa voi tehdä antigeenikotitestin. Positiivinen tulos on tarvittaessa mahdollista varmentaa testillä terveydenhuollossa.

Koronasta ei tiedetä vieläkään riittävästi

Saxénin mukaan koronaviruksesta ei tiedetä vielä kaikkea. Muun muassa supertartuttajista ja immuniteetista haetaan edelleen lisätietoa.

”Vesi- ja tuhkarokon sairastanut saa elinikäisen suojan, mutta koronasta emme tiedä vielä varmuudella suojan pituutta. Jälkitauditkin ovat osittain hämärän peitossa: esimerkiksi milloin keuhkojen toiminta tai muu toimintakyky palautuu ja mitä liitännäissairauksia tautiin voi liittyä.”

Pitkäaikaistietoa kertyy hitaasti, sillä kokemuksia on vasta suhteellisen lyhyeltä ajalta.

”Ihmiset ovat erilaisia. Sadasta 50-vuotiaasta vaikkapa 95 henkilöä saa lievän taudin, mutta viisi voi sairastua vakavasti. Toivottavasti joskus pääsemme selville yksilöllisistä eroista. Taustalla voi olla jokin geneettinen ominaisuus.”

Koronan oireet

  • Hajuaistin menetys on tiettyjen virusmuunnosten tyypillinen, koronaan viittaava oire. Omikronissa hajuaistin katoamista on ilmeisesti havaittu aiempia muunnoksia vähemmän.
  • Hengitysvaikeudet, kurkkukipu, kuume, yskä, nuha, säryt ja ripuli.
  • Taudin toteaminen on hankalaa, sillä oireet vaihtelevat yksilöllisesti. Myös oireettomat voivat tartuttaa tautia.
  • Itämisaika on noin viisi päivää ja omikronissa vielä lyhyempi, tartuttavuusaika on kaksi viikkoa. Taudin voi todeta vain testaamalla.

Flunssan oireet

  • Etenkin nuha, mutta myös kurkkukipu ja yskä.
  • Kuume ei yleensä nouse korkeaksi.
  • Hengenahdistus ei ole tyypillistä.
  • Flunssan oireita voi helpottaa itsehoitolääkkeillä.

Influenssan oireet

  • Influenssaa alkaa esiintyä marraskuusta eteenpäin.
  • Tautia voi ehkäistä rokotteella.
  • Tyypillisin oire on nopeasti nouseva kuume, horkka ja lihassäryt.
  • Viruslääkkeet lyhentävät oireiden kestoa ja vähentävät jälkitautien riskiä.
  • Allergian oireet
  • Siitepölystä aiheutuvaa allergiaa esiintyy lähinnä keväisin ja kesäisin.
  • Silmien punoitusta, aivastelua ja nuhaa voi luulla flunssaksi.
  • Jos allergialääkkeet helpottavat oloa, kyse on allergiasta.

Teksti: Tarja Västilä

Lähteenä: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta 

Ajankohtainen tieto koronavirustilanteesta sekä toimintaohjeet löytyvät THL:n sivuilta. Lisäksi on hyvä tarkistaa alueelliset ohjeet kuntien ja sairaanhoitopiirien verkkosivuilta.

Artikkeli on päivitetty 14.1.2021.