Koronapandemian aikanakaan kaikki flunssankaltaiset sairaudet eivät ole COVID-19:ää. Epätietoisuutta aiheuttaa se, että oireet muistuttavat toisiaan.

”Ennen koronaa oli helpompaa, kun piti erottaa toisistaan vain flunssa ja influenssa. Niidenkin erottaminen voi joskus olla vaikeaa”, kiteyttää infektiosairauksien erikoislääkäri, professori Harri Saxén HUSista.

Influenssavirusten aiheuttamalla hengitystietulehduksella on ankarammat ja hankalammat oireet kuin nuhakuumeeksikin kutsutulla ja yleisellä flunssalla. Flunssaa taas aiheuttavat sadat erilaiset virukset, etenkin rinovirukset.

Saxénin mukaan flunssaiseksi itsensä tunteva sairastaa todennäköisemmin tavallista syysflunssaa kuin koronaa.

Koronavirukselle vaikuttaa olevan tyypillistä hajuaistin häviäminen, mikä voi tapahtua jo taudin alkuvaiheessa.

Katosiko hajuaisti – syynä voi olla korona

”Vaikuttaisi siltä, että koronavirukselle on tyypillistä hajuaistin häviäminen. Se voi tapahtua jo taudin alkuvaiheessa. Mutta valitettavasti tämä hajuaistin puute saattaa liittyä muihinkin hengitystieviruksiin”, Saxén toteaa.

Kun hajuaisti katoaa, tavallista on, ettei maistakaan mitään. Muitakin oireita COVID-19:ssä on, kuten hengitysvaikeudet, kuume, kurkkukipu, yskä, nuha, lihassäryt ja jopa ripuli. Oireet ovat yksilöllisiä, ja ne voivat olla myös lieviä tai niitä ei ole lainkaan.

”Iso ongelma on se, ettei suurella osalla tartunnan saaneista ole oireita ollenkaan. Oireeton tartuttaa vähemmän kuin oirehtiva, mutta tartuttaa kuitenkin.”

Koronatestausta suositellaan, tartuntaketjut selvitetään

Testausta suositellaan, jos kokee koronankaltaisia oireita.

”Haasteena on ollut, ettei meillä ole riittävää testikapasiteettia. Jos kolme päivää odottaa testiin pääsyä ja kolme päivää testitulosta, siinä vaiheessa tartuttavuus voi olla jo ihan luonnostaan vaatimatonta.”

Myös oireilevat lapset kannattaa testata, mutta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan päiväkoti ja koulu eivät voi vaatia todistusta testin tuloksesta. Jos oireet vähenevät tai loppuvat, lapsi voi palata hoitoon tai kouluun.

”Jos kaikki oireilevat lapset kävisivät testissä, koronatestauskapasiteettia pitäisi moninkertaistaa. Näytteenottajia olisi saatava lisää, mutta myös erilaiset laboratorioresurssit alkavat loppua. Yhtälö on hankala”, Saxén miettii.

Koronan itämisaika on viisi päivää. Oireiden alettua kaksi viikkoa on katsottu riittävän karanteeniajaksi. Jos oireettomalla on todettu COVID-19-tartunta, hänenkin on oltava eristyksissä 14 vuorokautta. Tartuntaketjut pyritään aina selvittämään, ja myös altistuneet joutuvat parin viikon karanteeniin.

Oireeton koronatartunnan saanut tartuttaa vähemmän kuin oirehtiva, mutta tartuttaa kuitenkin.

Koronasta ei tiedetä riittävästi

Saxén myöntää, että koronaviruksesta tiedetään vielä liian vähän. Muun muassa supertartuttajista ja immuniteetista ei tiedetä juuri mitään.

”Vesi- ja tuhkarokon sairastanut saa elinikäisen suojan, mutta koronasta emme tiedä, onko suoja lyhytkestoinen vai puuttuuko se kokonaan. Jälkitauditkin ovat hämärän peitossa: esimerkiksi milloin keuhkojen toiminta tai muu toimintakyky palautuu ja mitä liitännäissairauksia tautiin voi liittyä.”

Laumasuojaankin vaadittaisiin, että 70‒80 prosenttia väestöstä olisi sairastanut taudin. Suomessa koronan luku on väestössä tällä hetkellä korkeintaan parin prosentin luokkaa.

”Vain Italian Bergamonissa päästään lähelle: 60 prosentilla kaupunkilaisista on kuulemma vasta-aineita koronainfektiota vastaan.”

Pitkäaikaistietoa kertyy hitaasti, sillä kokemuksia on vasta puolen vuoden ajalta.

”Ihmiset ovat erilaisia. Sadasta 50-vuotiaasta vaikkapa 95 henkilöä saa lievän taudin, mutta viisi voi sairastua vakavasti. Toivottavasti joskus pääsemme selville yksilöllisistä eroista. Taustalla voi olla jokin geneettinen ominaisuus, kuten kudostyyppi tai veriryhmä.”

Flunssankaltaiset sairaudet tarttuvat samalla tavalla

Suomalaisiin on jo iskostunut käsihygienian tärkeys, minkä ansiosta esimerkiksi kevään 2020 flunssat jäivät vähemmälle kuin tavallisesti.

Kaikki virusinfektiot tarttuvat ensisijaisesti pisara- ja kosketustartuntana. Sen lisäksi että kädet pestään saippualla tai käytetään käsidesiä, olennaista on yskiä ja aivastaa hihaan tai vaatteen sisälle. Tärkeää on, että sairaat välttävät tartuttamasta muita.

”Tilanne on tällä hetkellä rauhallinen, kun olemme koko ajan hieman varpaisillamme. Samalla sairautta myös tutkitaan paljon, jotta saisimme lisää tietoa. En ole huolissani siitä, että korona räjähtäisi käsiin. Tuntuu, että osaamme jo elää sen kanssa, ja jos epidemiatilanne olennaisesti pahenee, voimme ryhtyä toimenpiteisiin.”

Saxénin mukaan ikäihmiset ovat edelleen alttiimpia sairastumaan kuin muu väestö. Vaikka nuorista puhutaan nyt aiempaa enemmän, heitä myös testataan enemmän kuin keväällä.

Koronarokote voi tulla ensi vuonna tai ei koskaan

Tavalliseen rinoviruksen aiheuttamaan flunssaan ei ole olemassa rokotetta, toisin kuin influenssaan. Influenssarokotteen teho vaihtelee vuosittain noin 30 ja 90 prosentin välillä.

”Sekin on tyhjää parempi. Influenssarokote on edullinen ja hyvin siedetty”, kertoo Saxén, joka toimii myös Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän puheenjohtajana.

Tehon lisäksi rokotteen on oltava turvallinen. Rokotteita pitää myös pystyä tuottamaan riittävästi, ja hintakin vaikuttaa. Koronarokotteesta kulkeutuu maailmalta jos jonkinmoista tietoa, jonka todenperäisyyttä voi aprikoida.

”Venäjällä rokote jo kuulemma on, USAssa se ilmaantunee juuri ennen presidentinvaaleja”, Saxén hymähtää. Hän uskoo, että jos rokote saadaan kehitettyä, se tulee meille aikaisintaan ensi vuoden puolella.

”Sekin on mahdollista, ettei kunnon rokotetta saada koskaan.”

Yksi asia on varmaa: koronavirus on tullut jäädäkseen, vaikka isommilta epidemioilta tai pandemioilta jatkossa vältyttäisiinkin.

Koronan oireet

  • Hajuaistin menetys on tyypillinen koronaan viittaava oire.
  • Hengitysvaikeudet, kurkkukipu, kuume, yskä, nuha, säryt ja ripuli.
  • Taudin toteaminen on hankalaa, sillä oireet vaihtelevat yksilöllisesti. Myös oireettomat voivat tartuttaa tautia.
  • Itämisaika on noin viisi päivää, tartuttavuus kaksi viikkoa. Taudin voi todeta vain testaamalla.

Flunssan oireet

  • Etenkin nuha, mutta myös kurkkukipu ja yskä.
  • Kuume ei yleensä nouse korkeaksi.
  • Hengenahdistus ei ole tyypillistä.
  • Flunssan oireita voidaan helpottaa itsehoitolääkkein.

Influenssan oireet

  • Meillä influenssaa alkaa esiintyä vasta marraskuusta eteenpäin.
  • Tautia voi ehkäistä rokotteella.
  • Tyypillisin oire on nopeasti nouseva kuume, horkka ja lihassäryt.
  • Viruslääkkeet lyhentävät oireiden kestoa ja vähentävät jälkitautien riskiä.

Allergian oireet

  • Siitepölystä aiheutuvaa allergiaa esiintyy lähinnä keväisin ja kesäisin.
  • Silmien punoitusta, aivastelua ja nuhaa voi luulla flunssaksi.
  • Jos allergialääkkeet helpottavat oloa, kyse on allergiasta.


Teksti: Tarja Västilä