Miten hoitaa urheiluvammoja? Miten liikunta vaikuttaa kehoomme? Lue liikkumiseen liittyvää tietoa ja vinkkejä.
Liikunnalla on lukuisia positiivisia vaikutuksia hyvinvointiimme. Yksi liikunnan merkittävistä hyödyistä liittyy tuki- ja liikuntaelimistöön: liikettä tarvitaan, jotta luut, lihakset ja nivelet kehittyvät normaalisti.
Osa luuston kuntoon vaikuttavista asioista määräytyy meille perimässä, mutta osaan voi vaikuttaa omilla valinnoilla.
Aktiivisessa elämäntyylissä liikunta kietoutuu osaksi arkisia toimintoja lähes huomaamatta. Arkiliikunnan lisäksi kannattaa harrastaa myös reippaampaa liikuntaa.
Liikkumattomuus, etenkin yhdistettynä muihin sydänsairauksien riskitekijöihin, on haitallista paitsi terveydelle yleensä, etenkin sydänterveydelle.
Talvisin sattuu monenlaista haaveria, kun on liukasta, pimeää ja kylmää. Rinteissä ja laduillakin kompuroidaan. Minkälaista ensiapua vaativat vaikkapa paleltumat?
Luontoliikunta tarkoittaa kaikkea ulkona liikkumista vauhdikkaasta hiihtolenkistä venyttelyyn metsässä. Liikunta on aina hyväksi terveydelle, mutta luonto tuo mukaan vielä omat terveysvaikutuksensa.
Tulee hilpeä olo, kuvaa helsinkiläinen Pirkko Madetoja tunnelmiaan avantouinnin jälkeen. Säännöllinen kylmäaltistus vaikuttaa mielihyvähormoneihin ja terveydelle hyödylliseen ruskeaan rasvaan.
Nivelten hyvinvoinnilla on iso merkitys kokonaisvaltaisen terveyden ja toimintakyvyn kannalta. Sen vuoksi nivelistä kannattaa pitää huolta läpi elämän.
Hyvä liikkuvuus parantaa arkea ja ehkäisee tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Erityisen tärkeää se on ikääntymisen myötä, nivelten jäykistyessä.
Hyvä lihaskunto on avain aktiiviseen seniori-ikään. Siksi yli viisikymppisenäkin on tärkeää treenata.
Lihasten harjoittamisella ja oikealla ruokavaliolla kehon voimaa ja ketteryyttä voidaan ylläpitää ja jopa kasvattaa.
Tiedetään, että jatkuva istuminen on merkittävä terveysuhka, johon voi onneksi itse vaikuttaa. Päivän katkaiseminen lyhyelläkin liikkumisella auttaa.
Tauot ja hyvä työergonomia ovat tärkeitä myös etätyössä – kun vain muistaisi. Kun ei muista, lihasjumi, niskakipu ja etätyöapatia muistuttavat.
Jos liikkuu paljon, myös keho voi tarvita ekstra-annoksen vitamiineja ja kivennäisaineita. Magnesiumlisää saattaa tarvita esimerkiksi silloin, kun ruokavalion hiilihydraatteja rajoitetaan.
Kuntoilijan kohtaamat liikuntavammat ovat useimmiten lihas- tai nivelvammoja. Vammoja voi ehkäistä monipuolisella treenillä ja kuuntelemalla omaa kehoa. Jos vamma kuitenkin syntyy, tärkeää on hyvä ensiapu ja kivun hoito.
Nyrjähtikö nilkka, venähtikö reisi, tuliko ruhje? Tästä ei kannata liikaa masentua. Pienet vammat kannattaa hoitaa ripeästi kuntoon ja jatkaa elämää. Katso videolta, miten hyvänlaatuisia vammoja voi lievittää paikallisesti kipugeelillä!
Polven venähdyksen taustalla on usein liikunnan aikana otettu harha-askel, nopea suunnan muutos tai vaikka taklatuksi tuleminen. Suurin osa polven venähdyksistä paranee kotihoidolla ja itsestään. Venähdyksiä voi myös pyrkiä ehkäisemään ennalta.
Venähdykset ja ruhjeet ovat tuttuja urheilijoille. Kivun ja tulehduksen täsmähoitoon tuo apua myös ibuprofeenia sisältävä kipugeeli, jota on helppo levittää ja joka ei tahraa. Katso ohjeet videolta!
Liikuntavamman hoidosta tuttu KKK-ohje on päivitetty. Kohoasento ja kompressio ovat edelleen päteviä ensiapukeinoja pehmytkudosvammoihin, mutta kylmähoidon hyöty on epäselvä.