”Jokaisella lapsella, ja aikuisellakin, pitäisi olla mahdollisuus oppia uinnin perustaidot. Uinti voi olla koko perheen harrastus – niin, että se on kivaa ja osa arkea”, visioi Helsingfors Simmsällskapin eli Simmiksen toiminnanjohtaja Laura Kurki.

Simmis on Suomen vanhin uimaseura, perustettu vuonna 1887, ja sen kotipaikka on Mäkelänrinteen uimahalli Helsingin Vallilassa.

”Olemme kilpauimaseura, ja lisäksi meillä on monenlaista uintikurssitoimintaa kaikenikäisille”, Kurki kertoo.

Kilpauran kautta uinnin kehittäjäksi

Laura Kurki ei ole päätynyt sattumalta töihin uinnin pariin, vaan läheinen suhde lajiin juontaa jo lapsuudesta. Kurki tutustui uintiin kymmenvuotiaana, ja pian siitä tuli urheilullisen nuoren ykköslaji.

”Kävin Mäkelänrinteen urheilulukion, ja uiminen oli elämän suola. Opinnot piti tietysti suorittaa kunnialla, mutta sydän sykki uinnille”, Kurki kertoo.

Lukion jälkeen Kurki lähti Yhdysvaltoihin opiskelemaan ja uimaan – ja katsomaan, mihin rahkeet riittävät. Maajoukkueessa Kurki saavutti EM-hopeaa ja -pronssia viestiuinneissa. Myöhemmin vuorossa olivat liikuntatieteen maisteriopinnot Jyväskylässä, ja valmistumisen jälkeen töitä löytyi omasta vanhasta seurasta, ensin seurakoordinaattorina ja nyt toiminnanjohtajana.

”On hienoa olla mukana luomassa muille uimareille mahdollisuuksia ja onnistumisia. Ja myös saada lisää lapsia mukaan toimintaan.”

IHA_Uinti_Kurki_06_340px.jpg

Uinti on monipuolista ja tehokasta liikuntaa

Kurki suosittelee uimista lämpimästi kaikille.

”Uinti sopii lähes jokaiselle: se on hellä nivelille, siinä toimivat kehon kaikki osat ja hengitys- ja verenkiertoelimistö tekee koko ajan työtä”, hän sanoo.

Vaaka-asennossa keho saa myös erilaista harjoitetta kuin pystyasennossa kävellessä tai juostessa. Monipuolisuus on hyväksi kunnolle.

Jotta uinnista saa mahdollisimman paljon irti, kannattaa peruskuntoilijankin panostaa edes hieman eri uintimuotojen ja -tekniikkojen opetteluun. Pelkkä rintauinti pää pinnalla voi käydä tylsäksi ja niskallekin hankalaksi. Ja kun tekniikka on hallussa, voi välillä keskittyä vain nauttimaan.

Uinti on hellä nivelille ja laittaa töihin koko kehon

”Uinti voi olla hyvinkin meditatiivista. Veden alla ei ympäröivä hälinä kuulu, vaan saa olla omissa oloissa ja tietynlaisessa rauhassa”, Kurki sanoo. ”Toisaalta, kun miettii tekniikkaa, joutuu myös tekemään aivotyötä.”

Avovesi on hyvä vaihtoehto uimahallille

Yleisin paikka uintiharrastukselle on uimahalli, mutta varsinkin kesällä mahdollisuudet moninkertaistuvat. Maauimaloiden ohella on tarjolla runsaasti luonnonvesiä.

Avovedet kiehtovat myös Kurkea.

”Kun kilpaurani päättyi, en vuoteen astunut uimahallien altaisiin”, hän nauraa. ”Uin kuitenkin mielelläni avovesissä, vaikka pari kilometriä järvessä.”

Nykyään uinti maistuu taas altaassakin, mutta rennolla otteella:

”Käyn uimassa silloin, kun tekee mieli.”

IHA_Uinti_Kurki_11_340px.jpg

Muista myös vesijuoksu ja muu vesiliikunta

Uinnin hyödyistä huolimatta ihmisillä on erilaisia esteitä uintiharrastuksen aloittamiselle. Uimataidon puute lienee yksi suurimmista.

”On hienoa, että ihmiset uskaltautuvat aikuisina mukaan uimataidottomien kursseille, ja onneksi niitä myös järjestetään yhä enemmän”, Kurki toteaa.

”Ja jos omat taidot arveluttavat tai viime uintikerrasta on jo aikaa, kannattaa oman uintitaidon testaus tehdä altaassa, jossa jalat ylettyvät pohjaan.”

Kurki muistuttaa, että uinnin rinnalla on tarjolla runsaasti myös muuta vesiliikuntaa, kuten vesijuoksua ja -jumppaa tai vaikka hydrospinningiä.

On hienoa, että uimataidottomat ihmiset uskaltautuvat aikuisina mukaan uintikursseille

”Kun vaan pääsee liikkeelle ja altaaseen, moni huomaa, että tämähän on tosi kivaa!”

Ihon kosteutus on osa uimarin rutiineja

Vaikka uinti on monin tavoin kuntoilulaji vailla vertaa, vedessä oleilu kuivattaa väistämättä ihoa. Myös ihon hyvinvointiin täytyy kiinnittää huomiota.

Aktiiviuimarina Kurki sanoo aina noudattaneensa samaa rutiinia altaasta noustuaan: ensin ihon puhdistus kevyellä puhdistustuotteella kloorijäämistä ja sitten runsaasti kosteuttavaa voidetta. Ja tämä kolmesti päivässä eli aamu- ja iltatreenien jälkeen ja vielä yötä vasten.

”Itsellä ei onneksi ole koskaan ollut taipumusta tosi kuivaan ihoon. Ystävät, joilla oli atooppinen iho, käyttivät esimerkiksi kosteuttavia naamioita”, hän sanoo.

Ihon kuivuminen korostuu talven pakkasissa, mutta on kesässäkin haasteensa. Ulkona uimarin pitää muistaa suojautua kunnolla auringolta.

”Ja uipa hallissa tai luonnonvesissä, pitäisi yhtä lailla muistaa kosteuttaa iho aina uimisen jälkeen”, Kurki vinkkaa.

Uiminen on hyväksi keholle ja mielelle – muista myös ihonhoito

  • Uinti tai muu vesiliikunta soveltuu lähes kaikille.
  • Uinti vahvistaa hengitys- ja verenkiertoelimistöä ja huoltaa lihaksia.
  • Uinti ei rasita niveliä, ja se parantaa nivelten liikkuvuutta.
  • Parhaimmillaan uinti on meditatiivista liikuntaa, joka hellii myös henkistä puolta.
  • Runsas vedessä oleilu kuivattaa ihoa, joten uimarin on huolehdittava riittävästä kosteutuksesta. Näin myös iho voi hyvin.

Teksti: Sanna Jäppinen
Kuvat: Juho Kuva