Vatsakipu - tunnista ja hoida

Vatsakipu – miten yleistä se on?

Vatsakivut ovat yleinen vaiva, sillä niitä tulee käytännössä jokaiselle. Vatsakivulle voi olla useita erilaisia syitä.

Enimmäkseen vatsavaivat ovat ohimeneviä vaivoja, kuten ruokamyrkytys, närästys, ylensyönti tai ummetus. Tavanomaisia ja kaikkein tyypillisimpiä vatsavaivoja ovat toistuvat ylävatsavaivat, jotka ovat niin sanottuja toiminnallisia vatsavaivoja.

Toiminnallisissa vatsavaivoissa maha oireilee, vaikka ruoansulatusjärjestelmä on terve ja normaali. Syyt toiminnallisten vatsavaivojen taustalla voivat liittyä esimerkiksi hermoston toimintaan tai suoliston mikrobistoon.

Äkillinen vatsakipu – onko se vaarallista?

Jos vatsakipu alkaa kuin veitsen iskusta ja todella tuntuu siltä, kuin joku olisi iskenyt mahaan puukolla, kyseessä voi olla esimerkiksi puhjennut munasarja, umpilisäke tai harvinaisessa tapauksessa puhjennut suoli. Silloin täytyy mennä saman tien sairaalaan.

Yleensä äkillisen vatsakivun kehittymistä voi kuitenkin seurata kotona rauhassa useamman tunnin. Jonkinnäköisenä nyrkkisääntönä voisi pitää, että jos vatsakipu on ihan erilaista kuin koskaan ennen ja oma huoli tilanteesta on todella voimakas, kannattaa tilanne tarkistuttaa lääkärillä.

Vatsakipu vasemmalla – mistä se kertoo?

Divertikkelit ovat pullistumia paksusuolen seinämässä. Ne voivat kehittyä hiljalleen, vuosien aikana divertikuloosiksi eli suolen umpipussitaudiksi, joka oireilee tyypillisesti vatsan vasemmalla puolella.

Divertikuloosin oireita voivat olla myös esimerkiksi epäsäännöllinen vatsan toiminta, ilmavaivat ja ummetus. Divertikkelit voivat myös tulehtua aiheuttaen akuutin divertikuliitin, mihin voi liittyä kuume ja paikallinen arkuus tyypillisesti vasemmalla alavatsalla.

Synnyttyään divertikkelit eivät katoa, mutta niiden oireita voi ehkäistä kuitupitoisella ruokavaliolla. Päivittäin olisi hyvä syödä useampi annos

• täysjyväisiä viljavalmisteita 
• kasviksia 
• hedelmiä 
• marjoja. 

Vatsakipu oikealla – mikä voi olla syynä?

Tyypillinen oikealla alavatsalla tuntuva kipu on umpilisäkkeen tulehdus. Se alkaa pikkuhiljaa, kun oikealle alavatsalle alkaa vähitellen kehittyä koveneva paineen tunne ja arkuus.  

Useimmiten tilanne vaatii lääkärin arvion. Joskus umpilisäke leikataan, mutta ei aina. 

Myös sappikivikohtaus tuntuu tyypillisesti vatsakipuna oikealla ylävatsassa kylkikaaren alla. 

Aaltoileva vatsakipu – mistä se johtuu?

Sappikivikohtaukselle on tyypillistä aaltomaisena tuleva vatsakipu. Kipukohtaus alkaa vähitellen, voimistuu ja häviää hiljalleen, ja iskee myöhemmin uudelleen. Kohtauksia voi tulla vaihdellen, esimerkiksi kerran viikossa tai kuussa.

Myös suolitukos saattaa oireilla aaltoilevasti, esimerkiksi puolen tunnin välein, tai tiheämmin. Jos kipu on jatkuvaa, siitä voi kehittyä verenkiertohäiriöitä, joten lääkäriin on syytä mennä pikaisesti.

IBS eli ärtyvän suolen oireyhtymä

Oireita ovat esimerkiksi ilmavaivat, turvottelu, ummetus tai ripuli. Yleispätevänä ohjeena IBS:n hoitamiseen toimivat terveelliset elintavat. Lyhytaikaisena hoitona voi käyttää myös niin sanottua FODMAP-ruokavaliota, mutta siihen tarvitaan ravitsemusterapeutin ohjausta.

Laktoosi-intoleranssi

Aiheuttaa vatsakipua ja turvotusta, koska suolistosta puuttuu laktaasientsyymi, joka pilkkoo maidon sokeria. Hoitokeinona on vaihtaa maitovalmisteet laktoosittomiin tai vähälaktoosisiin tuotteisiin. Apteekista saa myös laktaasientsyymivalmisteita yksittäisiin tilanteisiin.

Keliakia

Keliakiassa ohutsuoleen kehittyy tulehdustila. Sen aiheuttaja on viljavalmisteissa oleva gluteeni, jota elimistö ei siedä. Se voi oireilla vatsakipuna, turvotteluna ja ripulina. Nykyään keliakia pystytään diagnosoimaan verikokein. Hoitokeinona on täysin gluteeniton ruokavalio.

Milloin vatsakivun vuoksi olisi syytä mennä lääkäriin?

Tilanne on tapauskohtainen. Merkittävästä ongelmasta voi olla kyse, jos vatsassa on epämääräisiä tuntemuksia ympäri vatsaa ja se on kauttaaltaan kovin kipeä ja kosketusherkkä. Myös kuume ja moneksi tunniksi kohonnut pulssi ovat merkkejä siitä, että lääkäriin kannattaa mennä.

Myös veri ulosteen seassa, tahaton painonlasku ja poikkeuksellisen väsymyksen syy kannattaa aina selvittää.

Pitkäaikaisten vatsavaivojen kanssa lääkärikäynti on paikallaan, jos mahavaivat heikentävät omaa elämänlaatua ja arkea. Jos esimerkiksi suoliston toiminta on niin vilkasta, ettei uskalla lähteä kotoaan, kannattaa hakea apua omaan tilanteeseen.

Millaiset elintavat pitävät huolta vatsasta?

Tärkeimpiä elintapatekijöitä on neljä.

Syöminen

Ruokailutilanteen tulisi olla rauhallinen ja syömiselle tulisi olla riittävästi aikaa, jolloin ruoan ehtii pureksia kunnolla. Ateriarytmin tulisi olla säännöllinen eli toistua noin kolmen, neljän tunnin välein. Myös riittävä kuidun saanti ruoasta tukee suoliston hyvinvointia.

Liikunta

Liikunta vauhdittaa suoliston liikehdintää ja jouduttaa ulostemassan liikkumista. Kohtuullinen liikunta auttaa esimerkiksi närästykseen ja positiivisella tavalla suoliston mikrobiston koostumukseen.

Uni

Stressinhallinnan ja hermoston toiminnan näkökulmasta riittävä nukkuminen mahdollistaa suoliston normaalin toiminnan. Mahdolliset univaikeudet voivat pahentaa suoliston oireilua.

Stressi

Vatsa voi reagoida stressaaviin tilanteisiin. Stressiä ei tarvitse kokonaan välttää, mutta tasapaino on olennaista. Stressin jälkeen pitää voida palautua.

Onko suolisto ihmisen toiset aivot?

Aivot ovat kehon toiminnan säätelyn keskus, joka säätelee lihasten ja elinten toimintaa. Suolistokin on keskeinen kehon toiminnan kannalta, koska se on väylä, jonka kautta keho saa polttoainetta toimiakseen. Voisi siis ajatella, että suolisto todella on ihmisen toiset aivot.

Viime aikoina ymmärryksemme suoliston toiminnasta ja sen yhteydestä kehon terveydentilaan erityisesti suolistomikrobiston osalta on kehittynyt harppauksin. Suolistomikrobit liittyvät vatsavaivojen lisäksi muun muassa painonhallintaan ja mielenterveyteen. Vielä ei tosin tiedetä, kuinka laaja tuo yhteys on.

Mitä vagushermosta eli kiertäjähermosta pitäisi tietää?

Aivoilla ja suolistolla on kahdensuuntainen yhteys vagushermon eli kiertäjähermon kautta. Aivot lähettävät sen kautta suolistolle viestejä, ja suoliston voinnista kulkee puolestaan tietoja aivoille. Jos suolistossa vallitsee epätasapainotila, tieto kulkee hermoston kautta aivoihin.

Kiertäjähermo kuuluu kehon autonomiseen eli tahdosta riippumattomaan hermostoon. Se säätelee muun muassa erilaisia stressireaktioita, eli sitä, onko keho rauhallisessa ja palauttavassa tilassa vai pakene–taistele-tilassa.

Kun vagushermo aktivoituu, rauhoitumme. Vagushermon pitää olla aktivoituneena silloin, kun ruoka sulaa. Stressaavassa elämäntilanteessa ja kiihtyneessä tilassa hermo kytkeytyy pois päältä, mikä selittää suolisto-oireita, kuten löysää vatsaa.

Teksti:Rosanna Marila

Asiantuntijat: gastroenterologisen kirurgian dosentti ja ylilääkäri Timo Heikkinen, Terveystalo ja laillistettu ravitsemusterapeutti, terveystieteiden tohtori Reija Männikkö, Terveystalo