Yskä lähtee yskimällä, tietää vanha suomalainen sananparsi. Sanonnassa on siinä mielessä vinha perä, että yskä on hyödyllinen suojarefleksi.
”Yskä ravistelee hengitysteitä koettamalla päästä eroon keuhkoja ärsyttävistä tekijöistä, kuten ympäristön epäpuhtauksista”, kertoo johtava työterveyshoitaja Suvi Kuosmanen Terveystalosta.
Yskä ei siten ole sairaus, vaan aina oire jostakin. Yskän syy voi löytyä esimerkiksi flunssatartunnasta, astmasta, allergioista, tupakasta tai pölyisestä ympäristöstä. Yhtä lailla taustalla voi olla kuiva pakkasilma tai vaikkapa yskää aiheuttava lääkitys.
Limainen yskä – syynä yleensä flunssa
Yksi yleisimmistä yskän syistä on tavallinen nuhakuume eli flunssa. Sadat virukset aiheuttavat flunssaa, tyypillisimpiä aiheuttajia ovat RS-virukset.
”Flunssan oireita ovat kuumeilun, kurkkukivun, kylmänväristysten sekä lihaskipujen lisäksi juuri yskä. Viruksen aiheuttamassa flunssassa yskä on yleensä limaista.”
Flunssayskässä lima voi istua keuhkoputkien pinnalla tiukastikin, ja sitä nousee rykiessä kurkkuun. Liman koostumus saattaa tosin vaihdella.
”Flunssan alkuvaiheessa lima on usein juoksevampaa, mutta muuttuu taudin edetessä tiiviimmäksi. Kun sen räkäisee ulos, lima on kellertävää, ja sen seassa on limatiivistymiä.”
Flunssa paranee tavallisimmin viikossa tai parissa. Samalla yskä yleensä vaimenee, mutta ei aina. Joskus se muuttuu kuivahkoksi ja kurkkua sekä nielua ärsyttäväksi yskäkutinaksi. Tällainen ärsytysyskä aktivoi ylähengitysteiden hermopäätteitä: näin syntyy yskän tarve.
Paksu lima kiusaa bronkiittipotilasta
Äkillinen keuhkoputkitulehdus eli bronkiitti on omiaan aiheuttamaan limaista yskää. Sairaus on useimmiten viruksen aiheuttama henkitorven ja keuhkoputkiston limakalvon tulehdustauti.
”Alkuvaiheessa yskökset ovat vielä maltillisia, mutta infektion edetessä yskään liittyy usein paksun liman nousua.”
Keuhkoputkitulehdus alkaa monesti flunssana.
”Se kuitenkin paranee suurimmassa osassa tapauksista itsekseen, parin kolmen viikon kuluessa.”
Kuiva yskä – usein pitkittynyttä yskää
Joskus yskä voi jäädä päälle. Pitkittynyt yskä on tavallisimmin kuivaa, kurkkua ja nielua ärsyttävää ja kutittavaa yskää. Sairastetun infektion jälkeinen pitkittynyt yskä voi olla peräisin ylähengitysteistä, jolloin yskän oheen liittyy nenänielun limaisuutta.
”Joskus pitkittynyt yskä on merkki alkavasta astmasta. Myös tietyt taudinaiheuttajat saattavat olla pitkittyneen yskän taustalla. Tällaisia ovat esimerkiksi mykoplasma ja keuhkoklamydia.”
Pitkittyneestä yskästä puhutaan, jos yskä jatkuu yli neljästä kahdeksaan viikkoa. Joskus puhutaan pitkittyneestä yskästä jo yli kolmen viikon jälkeen.
”Taustalta voi löytyä esimerkiksi krooninen keuhkoputkitulehdus. Se on tauti, jossa vauriot keuhkoputkien limakalvoissa ovat pysyviä. Tupakointi on tärkein syy tautiin, jota ajoittaiset flunssat pahentavat.”
Pitkittynyt yskä voi kieliä myös allergioista tai kroonisesta poskiontelotulehduksesta. Jälkimmäisestä on kyse, kun tulehdus kestää yli 12 viikkoa. Poskiontelotulehduksen pitkittyessä limakalvo vähitellen paksuuntuu ja pitää yllä muitakin oireita: nenä on tukossa ja hengitystä ahdistaa.
Milloin lääkäriin yskän kanssa?
Pitkittyneen yskän syyt on aina tärkeää selvittää lääkärissä. Aina yskän taustat eivät kuitenkaan selviä.
”Pitkittyneen yskän kehittymiselle altistavat myös nenäkäytävän ahtaus ja nenän polyypit.”
Myös lääkitys voi olla kuukausia kiusanneen yskän syy.
”Esimerkiksi sydänsairauksien ja kohonneen verenpaineen hoitoon käytetyt ACE-estäjät voivat aiheuttaa sinnikästä yskää.”
Yskän hoito kotikonstein
Yskän yksi tärkeimmistä kotihoitokonsteista on riittävä nesteen nauttiminen. Suositeltavimpia ovat lämpimät juomat, sillä ne ohentavat limaa ja muovaavat sitä helpommin yskittäväksi. Mutta myös kuiva ärsytysyskä helpottuu, kun yskijä nauttii kurkunpään ärsytystä vaimentavaa juotavaa.
Talvisin kuiva sisäilma on omiaan yskittämään etenkin yöllä. Uni häiriintyy. Olipa yskän luonne kuiva tai limainen, sitä kannattaa yöaikaan lievittää ilmankostuttimella. Köhää voi myös helpottaa sillä, että nostaa sängyn päätyä ylemmäs.
Limaisen yskän hyödyllinen kotihoitokeino on pulloonpuhallus.
”Välineiksi riittää vaikkapa puolentoista litran limsa- tai vissypullo sekä joustava letku. Pullo noin puolilleen lämmintä vettä, ja pulloon puhalletaan pitkiä ja rauhallisia puhalluksia. Lima irtoaa puhallusten jälkeen paremmin, koska veteen syntyy vastapaine, joka puhaltaessa avaa keuhkoputkien haaroja”, Kuosmanen selventää.
Milloin ja minkälaista yskänlääkettä?
- Kuivaa ja kutittavaa ärsytysyskää voi hillitä keskushermoston kautta yskärefleksiä vaimentavilla yskänlääkkeillä. Ne helpottavat muun muassa, kun yskä häiritsee nukkumista.
- Ärsytysyskään tarkoitettuja valmisteita on sekä nestemäisenä että imeskelytabletteina. Käyttömäärät kerrotaan pakkauksessa – annostusta ei pidä ylittää.
- Limaiseen yskään tarkoitetut yskänlääkkeet muuttavat liman juoksevammaksi, jolloin se on helpompi yskiä ulos. Tällaiset yskänlääkkeet lisäävät alussa jonkin verran yskimistä valmisteen limaa hajottavan ominaisuuden vuoksi. Siitä ei tarvitse huolestua.
- Limayskään suunnatuissa yskänlääkkeissä on nestemäisiä ja nieltäviä tablettivalmisteita sekä poretabletteja. Niitä käytetään enintään viiden tai kymmenen päivän kuurina.
- Apteekista saatavia eteerisiä öljyjä tai mentholsalvaa voi liuottaa lämpimään veteen, jossa ne höyrystyvät. Veden pinnalta hengitettynä ne aukaisevat hengitysteitä. Kiehuvalla vedellä ei pidä höyryhengittää.
Yskänlääkkeet lähteenä: proviisori Johanna Kerminen Turun Keskus-Apteekista
Artikkelin lähteenä haastattelun lisäksi myös Terveyskirjasto.fi
Kirjoittaja: Essi Kähkönen
