Kurkkuun sattuu, nenä vuotaa, olo on kuumeinen. Syksy ja talvi tuovat taas hengitystieinfektiot tullessaan.
Tartuntojen määrät kasvavat tyypillisesti jo alkusyksystä, kun ihmiset palaavat lomilta kouluun, päiväkoteihin ja työpaikoille. Niin flunssa, influenssa kuin korona tarttuvat helposti, kun ollaan tiiviisti yhdessä ja ahtaissa, suljetuissa paikoissa.
Koronasta on tullut yksi hengitystieinfektioita aiheuttava virus muiden joukossa. Edellinen suurempi koronavirusepidemia oli syksyllä 2023. Sen jälkeen tartuntamäärät ovat pysyneet selvästi alhaisempina.
Koronavirustartunnoissa ei ole toistaiseksi havaittu selkeää vuodenaikaista tartuntahuippua. Sen sijaan influenssatartuntojen määrät alkavat tavallisesti lisääntyä vuodenvaihteessa ja epidemian huippuviikot ajoittuvat useimmiten tammi-helmikuulle. Nuhakuumetta eli flunssaa aiheuttavia viruksia kiertää väestössä koko ajan.
Flunssa, korona vai influenssa – miten erottaa ne?
Oireiden perusteella ei voi varmasti päätellä, johtuvatko omat oireet flunssasta, koronasta vai influenssasta. Varma tieto saadaan vain laboratoriotestillä. Useimmiten ei edes ole väliä, mikä virus taudin takana on – koska niitä kaikkia hoidetaan oireiden mukaisesti.
Riskiryhmään kuuluvien voi kuitenkin olla hyvä tietää, jos tauti johtuu influenssa- tai koronaviruksesta. Jos oireet ovat vakavat tai yleistila heikko, kannattaa olla yhteydessä terveydenhuoltoon; siellä arvioidaan, onko laboratoriotesti tarpeellinen.
Koronan oireet
- Koronassa tauti voi vaihdella oireettomasta vakavaan. Suurin osa koronaan sairastuneista sairastaa taudin lieväoireisena.
- Oireet voivat vaihdella, kun tauti etenee.
- Oireita voivat olla päänsärky, muutokset haju- tai makuaistissa, nuha, nenän tukkoisuus, yskä, hengenahdistus, väsymys, lihaskivut, kurkkukipu, kuume, pahoinvointi ja ripuli.
- Vakavassa koronassa voi saada muun muassa keuhkokuumeen tai akuutin hengitysvaikeusoireyhtymän.
Flunssan oireet
- Flunssa alkaa tyypillisesti kurkkukivulla tai nenän kirvelyllä. Niitä seuraa nuha ja yskä.
- Aikuisilla on tavallisesti vain kuumetta ja paikkoja särkee.
- Lapsilla kuume voi nousta korkeaksikin.
- Flunssan oireet kestävät keskimäärin viikon.
Influenssan oireet
- Influenssa alkaa tyypillisesti korkealla kuumeella, joka nousee nopeasti.
- Muita oireita voivat olla päänsärky, lihaskipu ja huonovointisuus.
- Lisäksi voi olla kurkkukipua, yskää, nuhaa ja nenän tukkoisuutta.
- Lapsilla voi olla vatsaoireita.
- Terveet aikuiset toipuvat influenssasta yleensä 1–2 viikon levolla.
Miten hengitystieinfektiot tarttuvat?
Niin flunssa, influenssa kuin korona tarttuvat helposti etenkin lähikontaktissa, pisara- ja kosketustartuntana. Ryhmissä ja väkijoukoissa virukset leviävät helposti, etenkin jos ilmanvaihto on huono.
Virusinfektiot tarttuvat herkimmin taudin alkuvaiheessa. Tartuttavuus vähenee nopeasti oireiden alkamisen jälkeen, vaikka nuha tai yskä jatkuisi pidempään.
Korona
- Koronavirustautia aiheuttaa SARS-CoV-2-virus.
- Koronavirus tarttuu myös aerosolien muodossa.
- Koronavirusinfektion itämisaika on arviolta 1–14 päivää.
- Myös oireeton voi tartuttaa tautia eteenpäin.
Influenssa
- Influenssaviruksia on neljää päätyyppiä, niistä A- ja B-tyypit aiheuttavat ihmisille vuosittaisia epidemioita.
- Taudin itämisaika on yleensä 1–4 päivää.
- Tautia voi levittää eteenpäin jo ennen kuin oireet alkavat.
Flunssa
- Flunssaa aiheuttaa yli 200 erilaista virusta, joista yleisimpiä ovat rinovirukset.
- Flunssa tarttuu herkimmin taudin alkuvaiheessa.
Miten ehkäistä sairastumista?
Rokotteet ovat tehokkain keino torjua koronaa ja influenssaa.
Koronarokotuksia suositellaan syksyllä 2025 aiempaa pienemmälle kohderyhmälle, koska valtaosalla suomalaisista on jo vastustuskykyä vakavia tautimuotoja vastaan. Rokotuksia suositellaan esimerkiksi 75 vuotta täyttäneille ja vakavasti immuunipuutteisille.
Influenssarokotuksen saavat maksutta ne, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa uhkaa, kuten 65 vuotta täyttäneet ja raskaana olevat.
Kaikkien hengitystieinfektioiden ehkäisyyn pätevät samat arjen ohjeet.
- Sairaana pysytään kotona, kunnes oireet ovat vähentyneet.
- Jos kotoa joutuu poistumaan, voi käyttää maskia.
- Käsiä tulee pestä usein vedellä ja saippualla. Jos se ei ole mahdollista, voi käyttää käsihuuhdetta.
- Kasvoja ei kannata kosketella likaisilla käsillä.
- Yskiminen ja aivastelu tapahtuu nenäliinaan; liina laitetaan sitten roskikseen.
- Sisätiloissa kannattaa huolehtia hyvästä ilmanvaihdosta.
Influenssan, koronan ja flunssan hoito
Hengitystieinfektioita hoidetaan oireenmukaisesti. Tämä pätee niin flunssaan, influenssaan kuin koronaan.
- Lepo on lääkettä.
- Höyryhengitys ja kuumat juomat voivat auttaa yskään ja kurkkukipuun.
- Kuumeeseen voi ottaa parasetamolia tai tulehduskipulääkettä.
- Kannattaa juoda riittävästi.
- Tukkoiseen nenään auttaa huuhtelu nenäkannulla tai nenäsuihke.
- Pulloon puhallus auttaa irrottamaan limaa keuhkoista.
Koronaan on olemassa lääkehoito, jota voidaan harkita erityisesti, jos sairastuneella on riski sairastua vakavaan tautiin tai hän on jo sairastunut vakavasti. Lääkehoidon aloittamisesta päättää aina lääkäri.
Myös influenssan hoitoon ja ehkäisyyn voidaan tietyissä tapauksissa käyttää viruslääkettä. Sen aloittamisesta päättää aina lääkäri.
UKK – Usein kysytyt kysymykset hengitystieinfektioista
Mitä teen, jos olen altistunut koronalle tai influenssalle?
Kaikille hengitystieinfektioita aiheuttaville viruksille altistumisen jälkeen voi jatkaa tavallista arkea. Kouluun ja töihin saa mennä, vaikka perheessä olisi koronatartunta. Jos saa oireita, tulee jäädä kotiin, kunnes oireet ovat selvästi vähentyneet. Influenssa alkaa usein korkealla kuumeella, joka jo itsessään pakottaa monen lepäämään. Muiden huomioiminen on aina viisasta, jos tietää sairastavansa hengitystieinfektiota.
Pitääkö koronaa sairastaessa vielä eristäytyä?
Korona on yksi hengitystieinfektio muiden joukossa. Sairaana pysytään kotona, kunnes oireet ovat selvästi vähentyneet ja kuume on poissa.
Milloin saa palata töihin tai kouluun sairastumisen jälkeen?
Töihin voi palata, kun oireet ovat selvästi vähentyneet ja kuume on poissa. Lisäksi lapsen voinnin tulee olla sellainen, että hän jaksaa osallistua koulun tai päiväkodin arkeen.
Kenen tulee hakeutua terveydenhuollon korona- tai influenssatestiin?
Jos sairastuneella on vakavia oireita tai hänen yleistilansa on heikentynyt, on tärkeää olla yhteydessä terveydenhuoltoon. Siellä arvioidaan, onko laboratoriotesti tarpeellinen.
Kannattaako tehdä kotitesti?
Saatavilla on kotitestejä, jotka tunnistavat sekä koronan että influenssan. Perusterveelle tautien testaamisesta ei useimmiten ole hyötyä, koska hoito on oireenmukaista. Sen sijaan riskiryhmään kuuluvat voivat hyötyä tiedosta, onko taudin takana korona- tai influenssavirus, koska niihin on olemassa lääkehoito. Jos kotitesti näyttää positiivista, ja oireet ovat vakavat tai yleistila on heikko, voi olla yhteydessä terveydenhuoltoon.
Teksti: Jenni Kleemola
Asiantuntijat: THL:n johtava asiantuntija Niina Ikonen ja ylilääkäri Leif Lakoma
Lähteenä myös:
Terveyskylä.fi: Hengitystieinfektioiden itsehoito (https://www.terveyskyla.fi/keuhkotalo/tietoa-keuhkosairauksista/hengitystieinfektiot/hengitystieinfektioiden-itsehoito)
THL: Ensi syksyn koronarokotussuositukset julkaistu – tehosterokotetta suositellaan kaikille yli 75-vuotiaille ja tietyille riskiryhmille (https://thl.fi/-/ensi-syksyn-koronarokotussuositukset-julkaistu-tehosterokotetta-suositellaan-kaikille-yli-75-vuotiaille-ja-tietyille-riskiryhmille)
THL: Influenssa (https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/influenssa)
THL: Influenssarokote (https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/rokotteet-a-o/influenssarokote)
THL: Koronavirus SARS-CoV-2 (https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/koronavirus-sars-cov-2)
THL: Hengitystieinfektioiden ehkäisy (https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/infektioiden-ehkaisy-ja-torjuntaohjeita/hengitystieinfektioiden-ehkaisy)
